Kun ihmiset käyttävät antibiootteja, antibioottijäämät ja ihmisten kantamat antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit päätyvät vessoista jätevesiin.
Jätevettä on pitkään pidetty ongelmallisena antibioottiresistenssin kannalta, koska siinä yhdistyvät ihmisten erittämät antibiootit ja ihmisten bakteerit.
– On ajateltu, että jätevedenpuhdistamot saattavat toimia hautomoina bakteereille. Se saattaisi lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kasvua, sanoo Helsingin yliopiston mikrobiologian osaston dosentti Marko Virta.
Uusi kansainvälinen tutkimus, jossa Virta oli mukana, vertailee ensimmäistä kertaa bakteereille antibioottivastustuskyvyn tuottavien geenien määrää eri Euroopan maiden jätevedenpuhdistamoissa. Science Advances -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että antibiooteille vastustuskyvyn tuottavien geenien määrä jätevesissä vastaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää alueen potilasnäytteissä sekä antibioottien käyttöä alueella.
Toisaalta hyvin toimivat, uudet jätevedenpuhdistamot eivät näytä lisäävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää peloista huolimatta. Päinvastoin: modernit puhdistamot näyttävät tuhoavan niitä varsin tehokkaasti.
Tulos kertoo vain tutkituista jätevedenpuhdistamoista.
– Laitoksen ikä, laitoksen koko ja laitoksen teknologia vaikuttavat. Toisaalta myös se, paljonko antibioottijäämiä on tulevassa jätevedessä. Kaikki nämä asiat vaikuttavat, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ryhmäpäällikkö Paula Lindell Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta.
Vielä ei tiedetä, miten ja miksi antibioottiresistentit bakteerit vähenevät jätevedenpuhdistamolla. Todennäköisesti se tapahtuu kuitenkin niin sanotun biologisen puhdistuksen aikana, jossa bakteerit poistavat vedestä epäpuhtauksia ja todennäköisesti siis myös antibiooteille vastuskykyisiä bakteereita.
– Se on se vaihe, josta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, ja jossa toivottavasti voimme auttaa Helsingin yliopistoa, Lindell sanoo.
Joissakin oloissa puhdistamo saattaa myös lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien eli antibioottiresistenssin määrää. Antibiooteille vastustuskyvyn tuottavien geenien suhteellinen määrä lisääntyi puhdistusprosessin aikana tutkimuksen 12 eurooppalaisesta jätevedenpuhdistamosta yhdessä portugalilaisessa puhdistamossa.
Etelä-Euroopassa antibiootit eivät pure niin hyvin kuin Pohjolassa
Etelä-Euroopassa käytetään selvästi enemmän antibiootteja kuin Pohjois-Euroopassa, ja eteläeurooppalaiset kantavat myös selvästi enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin pohjoiseurooppalaiset.
– Mikä viittaa siihen, että antibioottien käyttö olisi tärkein asiaan vaikuttava tekijä, Virta sanoo.
Tutkimuksessa vertaillut maat ovat Suomi, Norja, Saksa, Irlanti, Espanja, Portugali ja Kypros.
Luonnossa mikrobit voivat kehittää vastustuskykyä antibiooteille
Jätevesien antibioottiresistenssin riskiarviointi on vaikeaa, koska tutkijoilla tai viranomaisilla ei ole selkeää käsitystä siitä, millaiset määrät antibioottiresistenssigeenejä jätevesissä saattavat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle.
Pahimmassa tapauksessa bakteerit siirtyisivät jätevesien mukana luontoon, luonnosta maatalouden kasteluvesiin ja kasviksista taas ihmisiin.
Luonnossa matalatkin antibioottipitoisuudet voivat ohjata mikrobeja kehittämään vastustuskykyä antibiooteille. Resistentit geenit voivat levitä mikrobiyhteisössä ja päätyä tauteja aiheuttavien bakteerien perimään. Se johtaa lopulta antibioottien tehon heikkenemiseen sairauksien hoidossa.
Ihmisten käyttämät antibiootit eivät ole myöskään ainoa lähde, josta antibiootteja luontoon päätyy: valtaosa antibiooteista käytetään eläimillä.
– Eläinten lanta ja sen käyttö lannoitteena on sellainen asia, mitä ei vielä oikein ymmärretä, Virta sanoo.
Virran mukaan ei pidä unohtaa myöskään antibiootteja valmistavan teollisuuden jätevesiä.
– Koska maapallo on hyvin pieni, joten jos joku ongelma on nyt Aasiassa, se on huomenna Suomessa, Virta sanoo.
- Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan.
- Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan.
- Jos antibiootit eivät enää pure bakteereihin, siirrymme takaisin aikaan, jolloin monet nykyisin lääkkeillä hoidettavat sairaudet, kuten keuhkokuume, tuberkuloosi tai salmonelloosi jylläsivät.
- Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa.
- Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.
Lue myös:
Superbakteerit yleistyvät, pitääkö niitä pelätä? – Viisi tärkeintä faktaa superbakteereista
Bakteerit selättävät antibiootit yllättävän monilla keinoilla
Akuutti Yle Areenassa: Antibioottilainan loppu
Viruksista voi löytyä apu, kun antibioottien teho katoaa
Jätevesien antibioottijäämät vaarantavat ympäristölle tärkeitä mikrobeja