Ruotsin Sundsvallissa lennonjohtaja Ingrid Wolff seuraa tarkasti, kun noin 200 kilometrin päässä sijaitsevalla pienellä Örnsköldsvikin lentokentällä matkustajakone tekee lähtövalmisteluja. Puolikaaren muotoisen työpisteen suurista monitoreista hän voi seurata kaikkien Örnsköldsvikin lentoaseman ja sitä ympäröivän alueen tapahtumia. Kaiuttimista kuuluvat kentän äänet.
Suunnitelmiin tulee viime hetken muutos.
– Meiltä puuttuu perämies, joten lähtö viivästyy, ilmoittaa koneen päällikkö.
Tukholmasta saapuneen koneen toisen ohjaajan lentotunnit ovat tulossa täyteen, ja paikalle hälytetään hotellissa iltapäivän lentoa odottavan vaihtomiehistön ohjaaja. Lennonjohto alkaa seurata kameroista, milloin ohjaajaa tuova taksi saapuu kentälle.
– Perämies juoksee juuri turvatarkastukseen, ilmoittaa lennonjohtaja aluksen päällikölle radiopuhelimella.
Lopulta kone pääsee ilmaan vain puoli tuntia aikataulusta myöhässä. Lennonjohtaja siirtyy jatkamaan työpäiväänsä Sundsvallin kentän työpisteeseen.
– Yksi lennonjohtaja voi johtaa hiljaisen liikenteen aikaan jopa neljän tai viiden kentän liikennettä, sanoo Sundsvallissa sijaitsevan etälennonjohdon päällikkö Erik Bäckman.
Suomen etälennonjohtokeskus Helsinki-Vantaalle
Lennonjohtopalveluita Suomessa tarjoava Air Navigation Services Finland suunnittelee Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen suurta etälennonjohtokeskusta, josta tarjottaisiin lennonjohdon palveluita suurelle osalle Suomen lentoasemista.
– Ruotsissa järjestelmä toimii luotettavasti ja se osoittaa, että lennonjohto voidaan hoitaa turvallisesti etänä, sanoo ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus.
ANS Finland vastaa lähilennonjohdon toiminnasta kaikilla 21 Finavian lentoasemilla sekä Lappeenrannassa.
– Etälennonjohto soveltuu kaikille kentille Suomessa, mukaan lukien myös Helsinki-Vantaa, sanoo Luojus.
Keskuksen avautumisen myötä monen lennonjohtajan työpaikka siirtyisi maakunnasta Vantaalle.
Lentoasemat auki vaikka yöllä
Osalla Suomen lentokentistä säilyisi jatkossakin omia lennonjohtajia, jotka tarjoaisivat palvelua vilkkaan liikenteen aikaan. Muulloin lennonvarmistus hoidettaisiin Vantaalla sijaitsevasta etälennonjohdosta.
– Lennonjohdon puolesta kenttä voitaisiin avata koska tahansa, jos tulossa on esimerkiksi ambulanssilento tai liikelento, jatkaa Luojus.
Tällä hetkellä monet maakuntien lentoasemista ovat avoinna lähinnä reittilentojen aikataulun mukaan.
Lennonvarmistuspalvelujen puutetta ovat arvostelleet erityisesti liikelentoyhtiöt, joilta kenttiä ylläpitävä Finavia perii aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvasta lentämisestä korkeampia maksuja.
Ambulanssilentoja käytetään puolestaan esimerkiksi elinsiirroissa sekä nopeaa kriittistä hoitoa vaativissa tilanteissa.
Etälennonjohto mahdollistaisi uusien palvelujen tarjoamisen maakuntakentillä. Esimerkiksi Lappeenranta aikoo kilpailla tiukemmin venäläisten liikelennoista.
– Se tarkoittaa lisääntyvää määrää liikelentoja, tankkausvälilaskuja sekä koulutustoimintaa, luettelee Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.
Etälennonjohto yleistyy
Sundsvallin etälennonjohtoa operoi Ruotsin lennonvarmistuksesta vastaavan LFV:n ja Saabin perustama yhteisyritys Saab Digital Air Traffic Solutions AB. Ensi vuonna keskus hoitaa jo kahdeksan kentän liikennettä, joista yksi on sotilaslentokenttä.
Britannian ensimmäinen etälennonjohto on puolestaan aloittanut toimintansa Hampshiressä. Sen johdettavaksi tulee loppuvuodesta 2019 London City Airportin liikenne.
– Kaikki lentoasemat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Kyse on kustannusten vähentämisestä ja resurssien hyödyntämisestä tehokkaammin, sanoo järjestelmiä toimittavan Saab Digital Air Traffic Solutionsin markkinointijohtaja Johan Landin.
Yhtiö käy neuvotteluja palvelun laajentamisesta Pohjois-Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin, Persianlahdelle ja Aasiaan.
Suurin etälennonjohtoa harkitsevista kentistä on Dubain kansainvälinen lentoasema, jossa kirjattiin viime vuonna yli 400 000 nousua tai laskua. Kentän kautta kulki 89 miljoonaa matkustajaa. Lentoliikenteen lisääntyessä ilman uuden sukupolven digitaalisia lennonvarmistusjärjestelmiä lähilennonjohdon työstä tulisi haastavaa.
Lennonjohtotorneista tarpeettomia
ANS Finland arvioi, että etälennonjohtoon siirtyminen voisi alentaa lentoyhtiöiltä lennonvarmistuspalveluista perittäviä maksuja Suomessa. Henkilöstökulujen lisäksi suuria säästöjä syntyy, kun useita miljoonia euroja maksavia lennonjohtotorneja ei tarvitsisi uusia.
Ruotsin Sälessä joulukuussa 2019 avautuvalle uudelle Scandinavian Mountains -lentoasemalle ei rakenneta lennonjohtotornia lainkaan, vaan etälennonjohdon tarvitsemat laitteet tulevat kentälle sijoitettavaan mastoon.
– Kriittisiä asioita ovat ilmatilannekuvan ja radiopuhelinliikenteen siirtäminen kentän ja etälennonjohdon välillä sekä kentän valojärjestelmien etäohjaus, pohtii Raine Luojus.
ANS Finland ja lentoasemia ylläpitävä Finavia sekä Lappeenrannan lentoasema käyvät parhaillaan neuvotteluja, millä lentoasemilla uusi palvelu otetaan käyttöön ensimmäisenä. Päätös keskuksen perustamisesta tehdään syksyllä, ja se voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan vuonna 2021.
