Mitä jos kirjastossa voisi käydä aamuvarhaisella tai iltahämärällä, juuri silloin kun itselle sopii?
Aika monessa kirjastossa itseasiassa nykyään voikin.
Puhutaan omatoimikirjastoista, jotka ovat auki myös varsinaisten palveluaikojen ulkopuolella. Tällaiseen kirjastotilaan on asennettu asiakkaiden omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä ja tiloja valvotaan teknisesti muun muassa kameroin.
Sisään kirjastoon pääsee omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla.
Omatoimikirjastojen lisääntymisen myötä suomalaisten kirjastojen aukiolotuntien määrä on kasvanut merkittävästi. Kasvua oli viime vuoteen verrattuna 9 % ja omatoimiaukioloaikojen osalta peräti 47%. Eri asteisia omatoimikirjastoja on Suomessa nykyään useampi sata.
Eli jos käsite omatoimikirjasto on vielä uusi, niin sitä se ei ole enää kauaa. Vuodesta 2014 lähtien omatoimiaika on nimittäin lähes kymmenkertaistunut ja kattaa nykyään jo lähes kolmanneksen kaikista aukioloajoista.
– Tällainen toiminta ei ole edes kovin kallista, joten se on vaikuttava tapa antaa kirjastotila kuntalaisille monipuolisesti käyttöön. Ne ovat kuitenkin veronmaksajien maksamia tiloja, sanoo ylitarkastaja Antti Seppänen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Esimerkiksi pienemmissä kunnissa, joissa on vain yksi kirjasto, omatoimiaukiolo saattaa jopa kaksinkertaistaa kirjaston käyttömahdollisuudet.
Vuosi 2019 rikkoo todennäköisesti kävijäennätykset
Vaikka omatoiminen kirjastojen käyttö yleistyy, se ei kuitenkaan näy ainakaan vielä valtakunnallisissa tilastoissa (siirryt toiseen palveluun) kävijöiden tai lainojen määrän kasvuna vuonna 2018.
Kokonaislainausmäärän hienoinen lasku selittyy sillä, että musiikkiäänitteiden ja elokuvien lainaus on edelleen reippaassa laskussa.
– Olen miettinyt, että mitä pitkään laskemassa olleille kokonaislainausluvuille olisi tapahtunut ilman omatoimikirjastoja? Niiden avulla lainausmäärien selvä lasku saatiin pysäytettyä muutama vuosi sitten, ja nyt esimerkiksi kirjoja lainataan aiempaa enemmän, Seppänen sanoo.
Ylitarkastaja pohtii, että kävijämääriin omatoimiaukiolojen lisääntyminen ei ole juuri vaikuttanut, koska niitä hyödyntävät pääasiassa ne ihmiset, jotka kirjastoa käyttäisivät muutenkin.
Vuoden 2018 valtakunnallisissa tilastoissa kirjastojen kävijämäärän pientä laskua selittää myös Helsingin suositun Kirjasto 10:n sulkeminen (siirryt toiseen palveluun) kaksi kuukautta ennen Oodin avautumista.
Kuluvasta vuodesta 2019 on sen sijaan syytä odottaa ennätyksiä, sillä Helsingin uuden keskustakirjaston Oodin suuri suosio tulee näkymään myös tilastoissa.
Espoossa omatoimikirjastosta tuli uusi normaali
Espoossa kirjastojen kävijämäärät ovat kasvaneet reippaasti sen jälkeen, kun aukioloaikoja lisättiin asukkaiden toiveesta. Espoon Ison Omenan kirjasto (siirryt toiseen palveluun)oli vuonna 2018 koko Suomen vilkkain yleinen kirjasto 1 353 002 asiakkaallaan.
Kaikkiaan Espoon kirjastoissa vierailtiin viime vuonna 4 277 753 kertaa. Se on melkein miljoona fyysistä käyntikertaa enemmän kuin vuonna 2015, jolloin omatoimiaukioloja vasta kokeiltiin.
Nyt Espoossa on jo kymmenen omatoimiperiaatteella toimivaa kirjastoa (siirryt toiseen palveluun). Yksi niistä on Kauklahden kirjasto, jonne pääsee joka päivä aamuseitsemästä iltakymmeneen.
Varsinainen palveluaika alkaa tänään vasta yhdeltä, mutta kirjastossa on jo ennen puolta päivää paljon väkeä. Lapsiperheitä ja opiskelijoita. Myös viereisen Espoon yhteislyseon koulun oppilaat ovat ottaneet tavakseen viettää pidemmät välituntinsa kirjastossa.
– Mun mielestä on hyvä juttu, että tänne voi tulla silloin itse kun haluaa, eikä tarvitse odottaa sitä, että kirjasto aukeaa, sanoo seitsemäsluokkalainen Kielo Kallioaho.
Hänen kaverinsa Siiri Kankimäki on samaa mieltä:
– Tykkään siitä, että kirjastolla on pidemmät aukioloajat. Silloin kirjoja voi tulla hakemaan myöhemminkin.
Tai sitten ihan vaan hengailemaan.
Kauklahden kirjastossa on myös OSKU-niminen erillinen tila, joka remontoitiin yhdessä koululaisten kanssa vastaamaan nuorten tarpeita. Siellä on pelilaitteet, videotykki ja mahdollisuus ihan vaan olla olla.
Espoon kirjastopalvelupäällikkö Katariina Lauronen korostaa, että Espoossa lapset ja nuoret eivät ole mikään oheisryhmä, vaan toimintaa halutaan kehittää nimenomaan heidän näkökulmastaan.
– Kirjasto kuuluu kaikille. Ei ole sellaista ihmisryhmää, joka ei olisi tervetullut kirjastoon. Kirjastot ovat nykypäivänä myös niitä harvoja maksuttomia ja neutraaleja julkisia tiloja, joihin voi tulla, Lauronen tiivistää.
Luottamus ja yhteiset pelisäännöt kaiken perustana
Espoon kaupunginkirjasto valittiin maaliskuun lopulla maailman parhaaksi kirjastoksi (siirryt toiseen palveluun) Lontoon kansainvälisillä kirjamessuilla. Palkintolautakunta perusteli The Library of The Year 2019 -valintaa muun muassa Espoon kaupunginkirjaston kaikille avoimella ja innovatiivisella tilalla.
–Meillä on ollut yhtenä arvona rohkeus, mistä nämä omatoimikirjastotkin ovat osoitus. Olemme lähteneet rohkeasti tavoittelemaan sitä, mikä on meille tärkeää eli saavutettavuutta ja asiakkaiden osallisuutta, Lauronen sanoo.
Omatoimikirjastot perustuvat luottamukseen, sillä ilman luottamusta kirjastoja ei olisi mahdollista pitää auki silloin kun henkilökunta ei hääri tiskien takana.
Kirjastopalvelupäällikkö kertoo, että luottamus syntyy kohtaamisissa virallisina aukioloaikoina ja vuoropuhelussa asiakkaiden kanssa.
– Jos jotain pieniä ongelmia on ollut, niihin on puututtu heti. Nopeasti on syntynyt ymmärrys yhteisistä pelisäännöistä. Ajatus on kuitenkin se, että tämä on asiakkaita ja alueen asukkaita varten. Ei ole mitään järkeä, että omaa pesää sotketaan tai kohdellaan huonosti jotenkin muuten, Lauronen sanoo.
Tämä periaate lukee myös kirjaston seinällä:
"Tervetuloa omatoimikirjastoon! Lue, pelaa, palaveeraa! Kirjasto on kaikille. Kirjaston asiakkaana otat myös muut huomioon. Kirjasto on syrjinnästä vapaa ja päihteetön tila."
Helsinki tulee Espoota jäljessä
Ylitarkastaja Antti Seppänen kertoo, että häiriökäyttäytymistä on valtakunnallisestikin mitattuna ollut varsin vähän. Etenkin jos vertaa omatoimikirjastojen kattaviin aukiolomääriin.
– Suomalaiset osaavat käyttäytyä kirjastoissa ja siihen perustuva luottamus on mahdollistanut omatoimikirjastojen nopean yleistymisen, Seppänen kertoo.
Helsingissä omatoimikirjastotoimintaa on kokeiltu vasta Suomenlinnassa ja Jakomäessä. Ne toimivat tietyin rajoituksin; Suomenlinnan kirjasto on omatoimiaikana vain saaren asukkaiden käytössä, ja Jakomäessä omatoimioikeutta pitää pyytää henkilökunnalta erikseen.
Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen myöntää, että pääkaupungissa ollaan kirjastojen omatoimikäytön juurruttamisen kanssa reippaasti naapurikaupunkia Espoota jäljessä.
"Kirjastojen omatoiminen käyttö on suunta, johon ollaan Helsingissäkin hitaasti ja varmasti menossa."
Katri Vänttinen, Helsingin kirjastopalvelujen johtaja
Omatoimikäytön edistäminen ei ole ollut Helsingissä prioriteetti, sillä esimerkiksi Oodin aukioloajat ovat niin laajat. Uudessa keskustakirjastossa voi asioida arkisin 8–22 ja viikonloppuisin 10–20 välisenä aikana.
Joissain suuremmissa kirjastoissa, kuten Kalliossa, on myös käytössä aamulla omatoimiaika. Silloin henkilökuntaa on kyllä paikalla, mutta ei asiakaspalvelutehtävissä.
– Harkitsemme avainkortilla toimivan omatoimikäytön laajentamista nykyistä useampiin kirjastoihin, ja teemme parhaillaan turvallisuusarviointia. Se tarkoittaa sitä, että käymme huolella läpi mahdollisia omatoimikäyttöön liittyviä riskejä, Vänttinen sanoo.
Parhaiten omatoimikirjastoiksi sopivat yksikerroksiset, pohjaratkaisuiltaan selkeät tilat, joita on helppo valvoa kameroin. Helsingin kaupungin tavoitteena olisi saada kuluvan vuoden aikana ainakin ostoskeskuksen tiloihin muuttanut Laajasalon kirjasto (siirryt toiseen palveluun) omatoimikäytön piiriin.
Vantaalla omatoimiperiaate on käytössä Pointin ja Pähkinärinteen kirjastoissa. Myös Kauniaisten kirjasto on omatoimikirjasto.
– Kirjastojen omatoiminen käyttö on suunta, johon ollaan Helsingissäkin hitaasti ja varmasti menossa, Vänttinen kertoo.