Äänestäjän valloittamisessa raha puhuu, mutta ehdokkaille siitä puhuminen on hankalampaa.
Vaalikampanjarahoituksen avoimuutta on yritetty kohentaa lainsäädännön voimin. Mutta käytännössä sääntöjä tulkitaan kirjavasti.
Rahoituksen ennakkoilmoittaminen on vapaaehtoista, vasta valituksi tulleelle se on pakollista.
Joillakin puolueilla kaikki ehdokkaat kertovat ennen vaaleja, mistä kampanjarahat tulevat, toisissa puolueissa sitä ei kerro ennakkoon juuri kukaan.
Tänään tiistaiaamuna esimerkiksi kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaista vain noin 13 prosenttia oli kertonut rahoituksestaan. Ilmoituksen oli tehnyt 38 prosenttia SDP:n ehdokkaista ja keskustan ehdokkaista 63 prosenttia.
Vain vihreiden ehdokkaista sata prosenttia oli ilmoittanut, kuinka paljon he ovat käyttäneet kampanjaan omaa ja lahjoittajien rahaa.
Rahoituksen ennakkoilmoituksia voi tehdä lauantaihin saakka.
Kätevän pyöreä tukisumma: 1 499
Rahoitusilmoituksia valvotaan Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV).
Valituksi tulleen ehdokkaan on kerrottava vain yli 1 500 euron yksittäiset lahjoitukset. VTV:n johtava tilintarkastaja Klaus Krokfors kuitenkin näkee jo ensi silmäyksellä, että säännöillä kikkaillaan.
– Kyllä puoluerahoituksen tarkastuksissa on havaittu 1 499 euron lahjoituksia.
Keskustan ehdokas, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on tehnyt vapaaehtoisen ilmoituksen 80 000 euron vaalikassastaan, josta 60 000 euroa on lahjoituksia.
Tiilikainen on linjannut, että ei ota vastaan yli 1 500 euron lahjoituksia. Se on lohdullinen tieto monelle lahjoittajalle, sillä se tarkoittaa myös sitä, että lahjoittajan nimeä ei ilman lupaa julkisteta.
– Moni miettii, tuleeko nimi esille, kun vaalirahoituksesta on viime aikoina keskusteltu – ja harvoin myönteiseen sävyyn. Mutta näin kaikki tietävät, että siinä on katto ja näin pieniä summia ei yksilöidä.
Tiilikaisen mielestä olisi kuitenkin paikallaan, että rahoituksen ennakkoilmoittamisesta tehtäisiin pakollista.
Vihreiden ehdokas, varapuheenjohtaja Maria Ohisalo on samaa mieltä.
– Olisin valmis edistämään sitä, että ihan kaikki tuet olisivat avoimia.
Hänen mukaansa pakolliseksi voitaisiin määrätä sekä ennen valintaa että sen jälkeen tehtävä rahoitusilmoitus.
Epäpyhä kolminaisuus: Puolue, säätiö, yhdistys
Valtiontalouden tarkastusvirastossa riittää kuitenkin paimentamista jo nykyisten vaali- ja puoluerahoitussääntöjen noudattamisessa. Pelkästään puolueiden itse listaamat lähipiirin säätiöt ja yhdistykset muodostavat kohtalaisen palapelin.
VTV:n raportin mukaan niiden kautta kulkevia avustuksia ei ole aina huomattu mainita, vaikka “summat ovat olleet huomattavia”.
Krokforsin mukaan vaalirahoituksessa on paljon epäkohtia, joista on kymmenen vuoden aikana raportoitu useasti eduskuntaan tarkastusvaliokunnalle.
Hänen mukaansa tuen käsite ja sen rajat ovat jääneet täsmentämättä, vaikka pääsääntönä on että kaikki tuki pitäisi ilmoittaa.
VTV:n ehdotuksista on keskusteltu eduskunnassa mutta “toimia on odotetaan yhä”.
– Ehkä se johtuu siitä että poliitikot istuvat itse tarkastusvaliokunnassa ja eivät ole kovin halukkaita näitä muuttamaan, Krokfors pohtii.
– Lainvalmistelussa puoluesihteereillä on tärkeä rooli ja tieto asioista. Enemmän tai vähemmän heillä on oma lehmä ojassa.
Lisäys 10.4. klo 8.36 ensimmäisen grafiikan kuvateksti