Suuri floppi. Historiallinen fiasko. Näin otsikoi ruotsalaismedia Ruotsin Japani-tappion ja putoamisen naisten MM-kisojen A-sarjasta. Yle Urheilun asiantuntijakolmikko Mira Kuisma, Saara Niemi ja Tuomas Tarkki olivat kovin hämmentyneitä “Damkronornan” heikoista esityksistä.
– Toivottavasti tämä ei ollut katastrofi, vaan pikemminkin herätys, he totesivat.
Ruotsi on saanut edellisen kerran arvokisamitalin vuonna 2007, kun se kukisti MM-kisojen pronssiottelussa Suomen. Tämän jälkeen on alkanut alamäki myös sijoitusten perusteella.
Viime talven Pyeonghangin olympialaiset olivat joukkueelle suuri pettymys, sillä se jäi seitsemänneksi. Mediassa kerrottiin paljon joukkueen sisäisistä ristiriidoista ja etenkin pelaajien tyytymättömyydestä päävalmentaja Leif Boorkiin. Boork saikin lähteä ja viime kesänä joukkueen peräsimeen asettui entinen maajoukkuepelaaja, 42-vuotias Ylva Martinsen.
Martinsen ei saanut kuitenkaan joukkuettaan venymään ja siitä seurasi joukkueen historiallinen putoaminen B-sarjaan. Ruotsi on ollut mukana A-sarjassa aina siitä asti, kun MM-kisoja on pelattu vuodesta 1990 lähtien.
– Vaikka Ruotsin maajoukkueen tulokset ovat menneet koko ajan alaspäin, niin mitään toimenpiteitä ei ole tehty. Ruotsin olympiakomiteakin on vain vähentänyt rahoitustaan pelaajille, Niemi pohti.
– SVT:n studiossa puhuivat, että luultiin aiemmin, että ollaan pohjalla, mutta nyt ollaan todellakin pohjalla, Tarkki sanoi.
Ruotsin putoaminen A-sarjasta on sikälikin hämmentävää, koska maassa pyörii erittäin laadukas puoliammattilaissarja. SDHL:ssä on pelannut vuosien ajan suomalaispelaajia ja tänäkin vuonna Luleå HF:n mestaruudessa oli vahva suomalaispanostus.
Kenties tässä onkin yksi syy Ruotsin maajoukkuetason laskuun, sillä toisin kuin esimerkiksi Venäjän liigassa, SDHL:ssä ei ole ulkomaalaiskiintiöitä. Esimerkiksi Luleå HF:ssä pelasi yhdeksän ulkomaalaista, joista kuusi oli suomalaisia.
Ruotsin päävalmentaja Ylva Martinsen ei ole tuominnut ulkomaalaispelaajia, sillä hänen mielestään arjen kova kilpailu auttaa pelaajia kehittymään. Yle Urheilun asiantuntijoiden mielestä ratkaisevaa onkin, missä roolissa ruotsalaispelaajat ovat seuroissaan.
– Vaikka sarja on parantunut, niin se ei tuota ruotsalaisia pelaajia, Kuisma sanoi.
– Jos Luulajan ylivoimassa on viisi suomalaista, niin missä ne ruotsalaispelaajat oppivat pelaamaan ja ratkaisemaan pelejä? Tämä vaikuttaa myös maajoukkueeseen.
Ruotsissa on tähän ongelmaan jo herätty ja etenkin tänä talvena asiasta on keskusteltu paljon. Asiantuntijoiden mielestä pelkkä keskustelu ei kuitenkaan auta, vaan asialle täytyy tehdäkin jotain.
Vaikka Ruotsin maajoukkue ei ole menestynyt viime aikoina, on Ruotsin tyttöjoukkue sen sijaan menestynyt. Se on voittanut viisi pronssimitalia ja viime vuonna hopeaa.
– Ruotsissa on paljon hyviä juttuja, kuten esimerkiksi jääkiekkolukioita tytöille. Olosuhteet ovat hyvät ja siellä on väylää kehittyä. Jotain kuitenkin tapahtuu aikuisiin siirryttäessä, Tarkki mietti.
Asiantuntijoiden mielestä Ruotsissa naiskiekkoilijat kyllä huomioidaan, eikä menestys valmennusosaamisesta tai seuratason rahoituksesta ole kiinni. Se, että nyt on saatu junioreihin menestystä, näkyy todennäköisesti aikuisissa muutaman vuoden viiveellä. Sen takia paniikkinappukaa ei kannata vielä painaa pohjaan asti.
– Onkin mielenkiintoista nähdä, kiinnostaako Ruotsin kokeneita maajoukkuepelaajia lähteä pelaamaan B-sarjaa. Ja jos ei, niin pystyvätkö he nousemaan 17–18-vuotiailla pelaajilla, Tarkki totesi.
Sen verran Ruotsin maajoukkueella on kuitenkin kiire, sillä olympiakarsinnat alkavat pian.
– Jotain täytyy keksiä nopeasti, sillä muuten heiltä lähtee se vähäinenkin olympiakomitean tuki, Kuisma muistutti.
Yksi Ruotsin maajoukkueen suurimmista ongelmista Espoon MM-kisoissa on ollut pelitapa. Tai pikemminkin sen puuttuminen. Asiantuntijoita Ruotsin peli ei ole vakuuttanut. Se pelasi alkusarjassa neljä ottelua, joista se voitti vain nousijajoukkue Ranskan.
– Ruotsin peleissä ei näkynyt kertaakaan sellaista punaista lankaa, että näin koitetaan pelata. Maajoukkueella täytyy olla pelitapa ja kaiken pitää olla taktisesti kunnossa, hän sanoi.
- Ruotsalaiset pelaajat eivät ole yksilötasolla niin korkealla tasolla, että he pystyisivät henkilökohtaisilla taidoilla ratkaisemaan pelejä. Siihen he tarvitsevat vahvan pelisysteemin. Ruotsilla ei ole joukkueessa Suomen ykköskentän pelaajien tapaisia vahvoja johtajia, Niemi jatkoi.
Ruotsin suuret nimet kuten Pernilla Winberg, Emma Nordin tai Erika Grahm eivät ole erottuneet joukkueen peleissä. Kuisman mielestä olikin surullista katsoa Japani-peliä, sillä Ruotsi ei pysynyt yhtään Japanin liikkeessä mukana eikä pystynyt reagoimaan ottelun tapahtumiin.
– Eivät nämä pelit kuitenkaan ole ratkenneet tolppa sisään, tolppa ulos -meiningillä. Ei Ruotsin peleissä ole paljoa positiivista ollut, hän sanoi.
Lue myös:
Ruotsille kaikkien aikojen MM-katastrofi – Japani pudotti Ruotsin B-sarjaan ja ulos MM-kisoista
MM-kisakonkareita, kiekkovirtuooseja ja tulevia tähtiä – Testaa, tunnistatko Naisleijonat!