Mikään muu suurpeto ei aiheuta suomalaisissa samanlaista reaktiota kuin susi. Itä-Suomen yliopiston tutkija Outi Ratamäki on tutkinut susikysymystä kohta kaksikymmentä vuotta.
Hänen mukaan susivihan taustalta paljastuu isompi kysymys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.
– Ajatellaan, että ihmisellä on oikeus liikkua ja harrastaa luonnossa ilman häiriötekijöitä ja pelkoa. Susi uhkaa tätä oikeutta, ja sitä on vaikea hyväksyä, Ratamäki selittää.
Tunteet nousevat pintaan myös silloin, kun susivahinko tapahtuu alueella, jonka ihminen kokee kodikseen. Maatilan pihapiiriin tunkeutuva susi loukkaa ihmisen perusturvallisuuden tunnetta.
Ratamäen mukaan suden kautta käsitellään myös monia kipeitä kysymyksiä, kuten maaseudun ja kaupunkien välisiä suhteita, Suomen EU-jäsenyyttä, päätöksentekovallan jakautumista ja suomalaisten luontosuhdetta. Susi on politikoinnin väline.
Suomessa on arviolta 300 000 metsästäjää. Niin kauan kuin susi uhkaa heidän koiriaan ja kilpailee samasta saaliista, yhteentörmäyksiltä ei voida välttyä. Uusiakin ongelmia voi olla luvassa, sillä suden ja ihmisen reviirit limittyvät yhä enemmän.
Tutkija Outi Ratamäki uskoo, ettei susikysymykseen ole helppoa ratkaisua. Hän toivoisi, että suden merkityksestä ekosysteemissä puhuttaisiin enemmän. Hän kannustaa etsimään keinoja, joilla asiaa voisi ajatella toisin.
Lue lisää: