Marjanpoiminnassa on totuttu siihen, että poimijat ovat ulkomaalaisia. Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttusen mielestä tulevaisuudessa metsien hakkuissa sekä metsänhoidossa suuntaus voi olla samanlainen.
Ulkomaalaisia metsätyöntekijöitä olisi tulossa lisää, jos työluvan saaminen olisi helpompaa.
– Suomi on tässä asiassa takapajula. Meillä työluvan saaminen kestää 7–8 kuukautta, kun Ruotsissa sen saa kahdessa päivässä, harmittelee Huttunen.
Koko metsäalaa huolestuttaa työntekijöiden puute. Huttusen mukaan esimerkiksi Kainuussa on akuutti tarve motokuskeille, ajoneuvokuskeille ja puutavara-auton kuljettajille. Puunkorjuun lisäksi metsänhoitopuolelle kaivataan useita satoja työntekijöitä.
Valtakunnallisesti tilanne näyttää hieman paremmalta. Puunhankinnan kehittämisyhtiön Metsätehon laskelmien mukaan uusien työntekijöiden tarve on vuosittain noin 700–900 henkilöä.
Työ- ja elinkeinotoimistojen julkaiseman ammattibarometrin mukaan työnhakijoista on eniten pulaa Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla. Seutukunnittain tarkasteltuna vaikein tilanne on Keski-Suomessa Äänekosken seudulla.
Vaikka työpaikkoja on paljon auki, tekijöitä on vaikea löytää. Osa metsäalan urakoitsijoista on joutunut turvautumaan eläkeläisiin, joita on otettu takaisin töihin.
Monilla on metsäalasta yksipuolinen mielikuva, ja "eräjormaimagosta" on tullut jopa rasite alalle. Metsä on myös entistä harvemmalle suomalaiselle tuttu ympäristö, minkä vuoksi toiset alat houkuttavat enemmän.
Huttusen mielestä kouluissa pitäisi tehdä enemmän mainetyötä ja tuoda esille metsäsektorilla olevien työtehtävien monipuolisuutta.
– Koneet ovat todella moderneja, on tietokoneita, lämpimät kopit ja kaikin puolin nykyaikaiset laitteet, sanoo Huttunen.
Puut eivät kaadu ilman ulkomaalaista työvoimaa
Tulevaisuutta ajatellessa Jarmo Huttunen kääntää katseet jo seuraavaan hallitusohjelmaan, jossa työvoiman saamista pitäisi hänen mielestään helpottaa purkamalla voimakkaasti työlupahakemuksien byrokratiaa.
Näin päästäisiin hyödyntämään nopeasti sellaista työvoimaa, joka Suomeen haluaa tulla.
– Otetaan kylmästi ulkomailta porukkaa, joka on kiinnostunut tästä alasta. Tulijoita on kyllä, muuten me ei tästä selvitä, painottaa Huttunen.
Huttusella on kokemusta ulkomaalaisista työntekijöistä, jotka ovat tulleet työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta.
– Kesäisin minulla on kymmenkunta työntekijää, joista 2–3 on ulkomaalaista. He tulevat Ukrainasta ja Venäjältä. He tekevät ahkerasti annetut tehtävät ja moittimista ei ole, sanoo Huttunen.
Muuten investoinnit jäävät tekemättä ja alan kasvusuunta tyrehtyy.
Jarmo Huttunen
Monet ulkomailta tulevat työntekijät tarvitsevat kuitenkin koulutusta suomalaiseen metsätyöhön. Sellaiset työntekijät, joilla kokemusta koneista ja metsänhoidollisista töistä, voidaan opettaa lyhyemmällä kurssilla. Monitoimikoneet vaativat pidemmän koulutuksen, jota saa metsäalan oppilaitoksissa.
– Metsätyökoneet ovat sen verran kalliita, että yrittäjän ei kannata päästää työntekijää särkemään konetta huonolla osaamisella, sanoo Huttunen.
Alan kasvu voi tyssätä
Suomessa raakapuun käyttö (Luke) on lisääntynyt vuosittain. Viimeisimmän tilaston mukaan vuonna 2017 raakapuuta käytettiin yhteensä 80,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Investointeja puun jatkojalostukseen on tehty ja tehdään tulevaisuudessa. Samalla myös kestävä puun käyttö (maa- ja metsätalousministeriö) on kasvanut. Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttusen mukaan kotimaisen raaka-aineen turvaamiseen tarvitaan työntekijöitä.
Jos työntekijöitä ei löydy, pahimmassa tapauksessa metsätyöt jäävät tekemättä. Sillä voi olla vakavat vaikutukset kasvavaan metsäalaan. Myös metsien kyky sitoa hiiltä ilmasta on hyvin riippuvainen puiden kunnosta.
– Tilanne pitää saada nopeasti korjattua, sillä muuten investoinnit jäävät tekemättä ja alan kasvusuunta tyrehtyy. Sitä kautta suomalaisten työllistyminen jatkojalostuksessa heikkenee, sanoo Huttunen.
Pitäisikö sinusta työvoimapulaa taittaa ulkomaalaisilla työntekijöillä? Voit keskustella aiheesta kello 22.00 saakka jutun lopussa.
Lisää aiheesta: