Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tapulikaupunki ja Tapanila ovat viereiset äänestysalueet Pohjois-Helsingissä.
Isossa kuvassa ne ovat yhtä ja samaa: keskustaan on lähijunalla 20 minuuttia, lähimmät maamerkit ovat Malmin lentokenttä ja Tikkurilan asema, ja Keravanjoen varsi tarjoaa ulkoilumaastoa.
Mutta eduskuntavaaleissa alueet äänestivät aivan eri tavalla.
Tapanila, tai oikeammin Tapanila A, äänesti eniten vihreitä (22 prosenttia äänistä) ja kokoomusta (17 prosenttia). Tapulikaupunki, eli Tapulikaupunki A, äänesti eniten perussuomalaisia (20,1 prosenttia) ja SDP:tä (19,9 prosenttia).
Miksi Tapanila äänesti vihreitä?
– Tapanilahan on kuin lintukoto! Luulisin, että vihreät ilman muuta. Täällä on omakotitaloja ja kaikkea mahdollista, ja eiköhän täällä ole paremmin koulutettua väkeä, sanoo Tapanilan Rönttösrouva-kahvilasta tavoitettu Arja Kettunen, joka asuu Vantaalla mutta on työskennellyt Tapanilassa yli 20 vuotta.
Entä miksi perussuomalaiset? Tapulikaupungin Maatullinaukiolta löytyy Maija-Leena Multala, joka hänkin asuu muualla eli Jakomäessä mutta käy täällä muun muassa terveysasemalla.
– Täällä asuu sen tyyppistä porukkaa, tämmöistä duunaria niin kuin meikäläinenkin. Täällä ei pahemmin johtajia näy katukuvassa, enkä edes tiedä asuuko heitä täällä.
Miten Suomen eri alueilla oikein äänestettiin?
Otimme tarkasteluun Suomen kaikki noin 2 000 äänestysaluetta.
Vertailimme eniten ääniä saanutta puoluetta siihen, millaista väestöä äänestysalueella asuu.
Jutun lopussa voit tutkia omaa aluettasi ja verrata sitä muihin.
Mutta katsotaan ensin, miten kaikki vajaat 2 000 äänestysaluetta sijoittuvat kartalle. Jokainen on väritetty siellä eniten kannatusta saaneen puolueen mukaan – kirkkaanpunaiset ovat SDP:n voittamia äänestysalueita, tummansiniset kokoomuksen, vaaleansiniset perussuomalaisten ja niin edelleen.
Tältä kartta näyttää:
Äänestysalueet vaihtelevat väkimäärältään ja pinta-alaltaan. Pääkaupunkiseudulla on noin 300 äänestysaluetta, muissa isoissa kaupungeissa kymmeniä ja pienimmissä kunnissa vain yksi eli koko kunta.
Väkiluvultaan suurin ja pienin äänestysalue sijaitsevat ruotsinkielisellä rannikolla: Paraisilla on 12 268 asukasta, ja Kaukaluodon (Köklot) saarella Mustasaaressa lähellä Vaasaa 54 asukasta.
Keskusta hallitsee pohjoisessa
Laitetaan seuraavaksi kaikki äänestysalueet ruudukkoon. Jokainen ruutu on yksi äänestysalue. Oma äänestysalueesi, jota voit tarkastella myöhemmin, on yksi näistä ruuduista, mutta et vielä näe mikä.
Alueet on ensin järjestetty niiden sijainnin mukaan. Pohjoisin äänestysalue eli Utsjoen Nuorgam on ylärivillä oikealla sijaitseva ruutu. Siitä alueet rullaavat oikealta vasemmalle rivi kerrallaan kohti etelää, ja eteläisin alue eli Hangon Hangonkylä on vasemmanpuoleisin ruutu alarivissä.
Paina kartan yläpuolella olevaa KESK-nappia. Näet, että keskusta keräsi kannatuksensa ennen kaikkea Suomen pohjoisemmalla puolikkaalla sijaitsevilta alueilta.
Keskusta voitti eniten äänestysalueita, mutta hävisi silti vaalit
Unohdetaan pohjoinen ja etelä. Järjestetään ruudut yksinkertaisesti puolueittain: kuinka monella äänestysalueella kukin puolue sai eniten ääniä?
Kyllä vain: tummanvihreällä merkitty keskusta. Koska keskustaa äänestettiin ennen kaikkea maaseudun väkimäärältään pienemmillä äänestysalueilla, sen äänisaalis jäi kuitenkin SDP:tä, kokoomusta ja perussuomalaisia pienemmäksi.
RKP:kin oli ykkönen selvästi useammalla alueella kuin vihreät ja vasemmistoliitto, mutta jäi äänisaalissa näiden taakse. Selitys on sama: ruotsinkielisten pienten kuntien äänestysalueet ovat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi kaupunkien äänestysalueet, joista vihervasemmisto keräsi kannatuksensa.
Hyvätuloisilla alueilla äänestetään kokoomusta
Nyt ruudukko on järjestetty mediaanitulon eli alueen tyypillisimmän tulotason mukaan.
Ruudukkoa pitää taas lukea ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Ylärivissä oikealla on hyvätuloisin äänestysalue eli Espoon Westend, jonka mediaanitulo on 34 782 euroa vuodessa. Alarivissä vasemmalla on pienituloisin eli myös Espoossa sijaitseva opiskelija-alue Otaniemi, 10 999 euroa vuodessa.
Paina ruudukon yläpuolella olevaa KOK-nappia. Huomaat, että kokoomuksen kannatus keskittyy hyvätuloisimmille äänestysalueille – mutta kannatusta löytyy kaikentuloisilta alueilta.
Tummanvihreä keskusta painottuu matalampaan tulopäähän, kun taas SDP:n kirkkaanpunaista näkyy eniten keskellä ruudukkoa.
SDP sai kannatusta työttömiltä alueilta
Tarkastellaan vielä työttömien osuutta alueen työvoimasta. Yläoikealla on Kotkan Karhuvuori, jossa 49 prosenttia alueen työvoimasta on työttömänä. Alavasemmalla on Uudenkaarlepyyn Pensala, jossa työttömiä on 1,5 prosenttia.
Paina SDP-nappia kuvion yläpuolella: demarit saivat paljon kannatusta alueilla, joissa on paljon työttömiä. Myös vasemmistoliiton tummanpunaiset alueet ovat ruudukon yläosassa.
Erottuuko esimerkiksi vasemmistoliiton tummanpunainen joukosta huonosti? Jutun lopussa voit klikata näkyviin vain haluamasi puolueet.
Alueet, joilla on paljon nuoria ja opiskelijoita, äänestävät vihreitä
Vihreät on useimmin suurin puolue alueilla, joiden asukkailla on eniten ylioppilastutkintoja korkeimpana koulutuksena. Tällaiset alueet ovat tyypillisesti sellaisia, joilla asuu eniten nuoria ja opiskelijoita.
Paina VIHR-nappia, ja näet taulukon yläpäähän sijoittuvat vihreiden voittamat alueet. Keskusta on puolestaan suosituin alueilla, joilla asuu vähiten ylioppilaita.
Äänestysalueista eniten ylioppilaita on Otaniemessä, runsaat 40 prosenttia. Kristiinankaupungin Korsbäckissä luku on nolla prosenttia.
Tutki asiaa työkalulla
Alla olevalla työkalulla voit tutkia asiaa itse. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät työkalun alta.
1) Kirjoita ensin kenttään haluamasi äänestysalue tai kunta. Äänestysalue tai kunnan kaikki äänestysalueet näkyvät kirkkaana ruutuna tai ruutuina, ja väri näyttää edelleen mikä puolue keräsi alueella eniten ääniä. Muut äänestysalueet näkyvät himmeämpinä taustalla.
2) Viereisestä kentästä voit valita muuttujan eli järjestää ruudukon äänestysalueet esimerkiksi iän, koulutuksen tai asumismuodon mukaan. Esimerkiksi ikää tarkasteltaessa keski-iältään vanhimmat äänestysalueet järjestyvät ruudukon yläosaan ja nuorimmat alaosaan. Grafiikan oikeassa reunassa kerrotaan kuvion tarkka sisältö.
3) Puoluenapista voit klikata näkyviin tai piiloon haluamasi puolueet eli vain niiden voittamat äänestysalueet. Tämä helpottaa yksittäisten puoluevärien erottumista koko kuviosta.
4) Näytä kaikki -napista saat poistettua tekemäsi valinnat ja pääset takaisin alkutilaan.
Mitä kartat kertovat?
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen ovat tutkineet alueellisten erojen ja äänestyskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä sekä poliittista osallistumista.
He tekevät työkalulla muutamia huomioita. Vaalivoittaja SDP keräsi hyvän kannatuksen alueilla, jossa asuu muita enemmän työttömiä.
– Demarien viesti vaaleissa oli, että nyt on kikytetty tarpeeksi ja aktiivimalli heivataan mäkeen. Se näyttää saaneen kannatusta, Wass sanoo.
Vasemmistoliitto puhui samasta asiasta, myös onnistuen. Puolue näyttää pystyneen pitämään riveissään haja-asutusalueiden perinteisiä "korpikommunisteja" matalan tulotason haja-asutusalueilta punavihreiden kaupunkilaisten lisäksi.
Perussuomalaisista Wass ja Kauppinen nostavat esiin kaksi havaintoa. Puolue keräsi kartan mukaan paljon kannatusta isoja kaupunkeja ympäröiviltä seuduilta, ja mikä kiinnostavinta, kannatuspohja ei ole leimallisesti pienituloista vaan keskituloista.
– Helsingissä perussuomalaisten suurimmat kannatusalueet ovat pienituloisia, mutta koko maan tasolla ei ole näin, Kauppinen sanoo.
Wassin mukaan näyttäisi siltä, että perussuomalaisten profiili on muuttunut. Vuotoa on tapahtunut keskustasta perussuomalaisiin, eivätkä mielikuvat pienituloisesta “unohdetusta kansasta” pidä paikkaansa.
– Uusi profiili ei ole enää SMP:läinen, vaan keskituloisempi ja valmis kovempaan talouspolitiikkaan, Wass sanoo.
Kokoomuksen kannatus on tutkijoiden mukaan odotettua. Puoluetta äänestetään ennen kaikkea alueilla, joilla asuu muita enemmän hyvätuloisia ja koulutettuja.
Keskusta on yhä vallassa maaseudulla ja Pohjois-Suomessa. Puoluetta äänestäneiden alueiden tulotaso ja koulutus ovat matalammat kuin kokoomuksella.
– Se on kiinnostavaa, koska hallituksessa puolueet tekivät tästä huolimatta yhteistä politiikkaa, Kauppinen sanoo.
Vihreiden kannatusalueet eroavat erityisesti koulutuksessa – mitä enemmän koulutettuja alueella asuu, sitä parempi on vihreiden kannatus.
RKP:n kannattajat erottuvat lähinnä maantieteellisesti eli Pohjanmaan ja Etelä-Suomen ruotsinkielisten alueiden mukaan. Kristillisten alueet ovat nuoria, työssäkäyviä ja sijaitsevat Pohjanmaan uskonnollisella seudulla.
Wass ja Kauppinen muistuttavat, että aineistosta ei voi tehdä päätelmiä siitä, miten yksittäiset ihmiset ovat äänestäneet.
Esimerkiksi käy vaikkapa alue, jossa on enemmän työttömiä kuin muualla ja jossa suurin puolue on ollut SDP. Kuinka moni alueen työttömistä on äänestänyt SDP:tä ja kuinka moni jotain muuta puoluetta – sitä ei voida tietää.
"Rivitaloissa asuu oma porukkansa"
Tapulikaupungista ja Tapanilastakaan ei voi tehdä pelkkiä yleistyksiä. Kummassakin on noin 4 000 asukasta, eli joukkoon mahtuu monenlaista väkeä.
Mutta niin myös eroja. Tapanila A:ssa joka viidennellä on korkeakoulututkinto, Tapulikaupunki A:ssa joka kymmenennellä. Työttömiä on Tapanila A:ssa vajaat 10 prosenttia, Tapulikaupunki A:ssa yli 15. Tapanila A:n mediaanitulo on 26 000 euroa vuodessa, Tapulikaupunki A:n 21 500 euroa.
Isossa kuvassa ne näyttävän selittävän sitä, mikä puolue aidan eri puolilla valikoituu ykköseksi. Mutta jokaisen asukkaan valintoja asuinalue ei selitä.
Arja Kettunen ja Maija-Leena Multala etsivät selitystä muun muassa koulutuksesta ja asumisesta, jostain omakotitalo- ja vuokrataloelämän välimaastosta.
– Eiks nääkin ole vuokrakämppiä? Kyllä sekin tekee oman vaikutuksensa. Rivitaloissa asuu oma porukkansa, Multala sanoo.
Lisäys 18.4. kello 9.45: Työkalu-osion selitetekstiä päivitetty. Lisäys 18.4. kello 10.40: ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä tarkoittaa niitä, joilla se on korkeimpana koulutuksena.