Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon ja oululaisen kaupunginvaltuutettu Junes Lokan välistä oikeudenkäyntiä pidettiin jo etukäteen tärkeänä kunnianloukkauksen rajojen määrittelemisessä. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että hän pitää oikeudenkäyntiä vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.
Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon 15 päivän päiväsakkoon.
Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksen vuonna 2016, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Facebook-päivytyksessään Vehkoo kertoi, että Lokka aikoi tulla häiriköimään tapahtumaan, jossa Vehkoon piti esiintyä. Kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä.
Vehkoo toi oikeuteen todisteita siitä, että Lokka on natsiaatteen ja rasismin kannattaja. Oikeus katsoi, että sillä ei kuitenkaan ole väliä, onko Lokka natsiaatteen ja rasismin kannattaja, sillä Vehkoon käyttämät sanat olivat haukkumasanoja, joilla hän pyrki loukkaamaan Lokkaa.
Lue tästä jutusta tarkemmin syytteestä ja tuomiosta.
Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan saamasta tuomiosta.
"Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille"
Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mukaan oikeus on päätynyt pitämään sanaa natsi hyvin voimakkaana ilmauksena ja niin voimakkaana, että sitä ei voinut käyttää edes poliittisesta toimijasta ilman rangaistusta.
Hän toteaa sähköpostiviestissään, että kunnianloukkauksen raja on tuomiolla asetettu alas.
– Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu, syytetty saati tuomittu.
Neuvosen mukaan vaikuttaa, että tuomiot myös vaihtelevat eri puolella Suomea ja samaa kertoo Helsingin Sanomien taannoin julkaisema juttu.
– Tapaus varmaan etenee hovioikeuteen, mutta on selvää, että kunnianloukkausten tutkinta-, syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntöjä on selvitettävä ja tutkittava. Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille.
Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila ei ole yllättynyt oikeuden antamasta tuomiosta.
– Natsi ja rasisti ovat loukkaavia termejä, kohdistuivat ne keneen tahansa. Toimittajienkin pitää olla varovaisia, että ei rupea kovin tunteenomaisesti puhumaan, ettei syytteille tule aihetta.
Ollilan mukaan tuomio on linjassa yleisen oikeuskäytännön kanssa, mutta muistuttaa, että Vehkoolla on ollut huoli toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Ollilan sanoo, ettei Vehkoo ole kirjoittanut päivystystä laajalle yleisölle, vaan se on ollut yksityinen reaktio.
– Hän on ollut väsynyt ja rasittunut siinä tilanteessa. Täytyy kuitenkin muistaa se, että kun jakaa päivityksen parin sadan hengen ryhmälle, on siinä aina riski, että se leviää ryhmän ulkopuolelle.
Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä.
Riitta Ollila
Ollila ei muista vastaavaa tapausta, että toimittajaa olisi tuomittu kunnianloukkauksesta.
– Kun toimittajat julkaisevat kritiikkiä netissä tai somessa, on kielenkäyttö yleensä hyvin asiallista.
Vehkoo aikoo valittaa tuomiostaan. Tästä johtuen tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Puolestaan Lokan edustaja Teemu Lamberg kertoi aikaisemmin tänään Ylelle, että ei vielä tiedä, aikooko Lokka valittaa tuomiosta.
Tapauksesta tekee erikoisen lisäksi se, että myös Lokan puheita on puitu käräjillä. Hänellä on lainvoimainen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Samana päivänä, kun oikeus antoi tuomion Vehkoolle, Oulun syyttäjänvirasto tiedotti, että Lokkaa vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Onko suomalainen sananvapaus uhattuna?
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kommentoi pian tuomion jälkeen Ylelle, että nyt annettu tuomio voi yllyttää nettihäiriköitä, mikä taas voi vaikuttaa negatiivisesti toimittajien työhön.
Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen kuitenkin varoo vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä on vasta käräjäoikeuden tasolla käsiteltävä asia.
– Julkisena tapauksena tietysti vaikuttaa asenteisiin, mutta oikeudellisesti pitää odottaa ylempien asteiden tuomioita.
Neuvosen mukaan konkreettisia vaikutuksia on myös hankala arvioida yleisellä tasolla, koska tässä tapauksessa Vehkoo on esittänyt väitteensä somessa yksityishenkilönä.
– Eri asia on, jos joku väittää lehdessä toista ihmistä rasistiksi tai natsiksi.
Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu.
Riku Neuvonen
Suomi on ollut pitkään maailman ykkösmaa sananvapausvertailussa. Noin vuosi sitten julkaistussa raportissa Suomi oli neljäntenä.
Oikeustieteen tohtori Riitta Ollilan mukaan Johanna Vehkoon saama tuomio voi vaikuttaa Suomen sijoitukseen sananvapausvertailussa.
– Jos katostaan asiaa siltä kannalta, että Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä, vaikka hän onkin sen ilmaissut tökeröllä tavalla.
Riku Neuvonen kertoo, että tämän vuoden sananvapausvertailun indeksi on jo tehty.
– Ensi vuoden vertailuun vaikuttaa se, onko asia raportoijien muistissa ja kuinka osuu kysymyspatteriin: vertailuhan on toimittajajärjestöjen tekemä ja kiinnittyy joukkotiedotukseen, tässähän Vehkoo on enemmän yksityishenkilö somessa.
Lue myös:
Oululaista kaupunginvaltuutettua vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan