Suomessa asuu noin 30 000 venäjänkielistä, joilla on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa. Heidän suhtautumisensa vaaleihin ja äänestämiseen vaihtelee.
Joidenkin mielestä äänestäminen on ihan turhaa, toiset taas eivät ymmärrä, miten kukaan voi sivuuttaa vaalit.
– Jos venäjänkieliset suomalaiset eivät äänestä, kukaan ei kilpaile äänistämme eikä kukaan aja etujamme. Silloin vain asuisimme täällä, mutta emme vaikuttaisi, sanoo Andrei Monikainen.
Tatjana Solovjeva sanoo tuntevansa monia venäjänkielisiä, jotka suhtautuvat vaaleihin skeptisesti.
– He eivät usko, tai ovat laiskoja, tai heillä on tarpeeksi muita ongelmia. Mielestäni nyt on hyvin tärkeä hetki. Koska on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa, miettiä, mikä on tärkeää elämässä, laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, tutustua puolueisiin ja niiden ohjelmiin sekä ymmärtää, mikä sopii sinulle, korostaa Tatjana.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila uskoo äänestysaktiivisuuden nousevan neljän vuoden takaisesta. Niinpä nyt on mahdollista aktivoida myös venäjänkielisiä äänestäjiä.
– Tuntuu, että ilmapiiri on nyt sähköistynyt. On hyvinkin kiperiä aiheita, erityisesti koskien sosiaalipolitiikkaa. Ihmiset kokevat, että tarvitaan muutosta, sanoo tutkija.
Tatjana Heikkinen on asunut Suomessa 30 vuotta ja äänestänyt aina. Tosin tällä kertaa hänellä oli omat epäilyksensä.
– Kaikki ehdokkaat lupaavat paljon, mutta eivät aina pidä lupauksiaan. Kuitenkin tein juuri eilen päätöksen äänestää. Hain eduskunnan kirjastosta kirjan ja luin ilmastokatastrofeista ja kansallisesta turvallisuudesta. Niinpä päätin äänestää.
Heikkinen on huomannut, että Suomen venäjänkielisten asenne vaaleihin on muuttumassa pikkuhiljaa.
– Minusta me olemme aktivoituneet. Aikaisemmin minulla oli sellainen käsitys, etteivät ihmiset ole kovinkaan aktiivisia.
Nadežda Berežnajalle vaalit eivät ole pelkkä muodollisuus: hänen mielestään täytyy äänestää, koska sitten ei voi valittaa, ettei meiltä kysytä.
– Mielestäni niiden, jotka asuvat Suomessa ja ovat täällä kotonaan, olisi hyvä ottaa selvää, mitä ympärillä tapahtuu ja tajuta, että hekin voivat vaikuttaa.
– Jos voimme vaikuttaa jotenkin, mahdollisuus on käytettävä. En ole kuitenkaan venäjänkielisessä lähipiirissäni kuullut kenenkään sanovan, etten voi mitenkään vaikuttaa. Sosiaalisessa mediassa kylläkin törmään sellaisiin, joille kaikki on yhdentekevää.
Andrei Monikainen puolestaan pyrkii välittämään kasvavalle sukupolvelle vaalien merkityksen.
– Minulla on kaksi täysi-ikäistä lasta ja annoin heille isällisen neuvon: valitkaa itsellenne ehdokas ja puolue ja menkää äänestämään. Kaikki sukulaiseni menevät varmasti.
Pääkaupunkiseudulla suomenvenäläiset ovat aktivoituneet, Pirkanmaalla eivät juuri
Novosti Yle soitti muutamalle venäjänkieliseen vaalikeskusteluun osallistuneelle ja kysyi, ovatko he havainneet venäjänkielisten aktivoitumista.
Kokoomuksen ehdokas Helsingistä Daniel Sazonov on sitä mieltä, että venäjänkieliset ovat ehdottomasti aktivoituneet parin vuoden takaisista kuntavaaleista.
– Ihmiset tulevat luokseni ja kyselevät. Heitä kiinnostaa kovasti, onko venäjänkielisellä ehdokkaalla mahdollisuus päästä läpi, kertoo Sazonov puhelimitse.
Sinisten ehdokkaalla, Seppo Kapasella Pirkanmaalla, on päinvastainen näkemys.
– Meidän alueellamme asuu aika vähän venäjänkielisiä, noin 3 500 ja noin puolet heistä on äänioikeutettuja. En ole havainnut merkittävää aktivoitumista venäjänkielisten keskuudessa, sanoo Kapanen.
RKP:n ehdokas Uudeltamaalta Alexandr Kliucharev-Foy on huomannut venäjänkielisten aktivoituneen sosiaalisessa mediassa.
– Sen jälkeen kun olin ollut Ylen venäjänkielisessä vaalipaneelissa, ihmiset alkoivat ottaa yhteyttä netin kautta, esittää kysymyksiä. Siksi näen, että paneeli aktivoi venäjänkielisiä äänestäjiä.
Kristillisdemokraattien ehdokas Uudeltamaalta Andrei Hinkonen on myös huomannut kiinnostuksen vaaleihin kasvaneen venäjänkielisten keskuudessa.
– Uskoisin sillä olevan ison merkityksen, että paikallinen venäjänkielinen media, muun muassa Yle, on kertonut vaaleista. Ihmiset suhtautuvat yleensä hyvin positiivisesti, kun heille alkaa puhua vaaleista ja puolueesta heidän äidinkielellään. Jotkut eivät aikoneet äänestää, mutta kiinnostuivat kun kuulivat puhuttavan venäjää.
Yle Novostin venäjänkielisen artikkelin Русскоязычные Финляндии постепенно меняют отношение к выборам käänsi Heidi Zidan.