Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Kommentti: Espoon ihmeen on herätettävä Suomen yritysmaailma – pienillä alkusijoituksilla Naisleijonista voidaan rakentaa jääkiekon uusi mahti

Kanada-voitto oli Suomelta sensaatio, jollaisia voidaan nähdä tulevaisuudessa useammin, jos naiskiekkoon sijoitetaan nyt, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Kirsi Teiskonlahti.

Naisleijonat, Michelle Karvinen, Eveliina Suonpää
Kuva: Tomi Hänninen
Kirsi Teiskonlahti
Avaa Yle-sovelluksessa

Espoon ihme. Se eittämättä tapahtui MM-kotikisojen lauantai-illassa.

Naisleijonat marssi ensimmäistä kertaa historiassa naisten jääkiekon MM-finaaliin. Ensimmäinen pudotuspelivoitto Kanadasta tuli vakuuttavalla esityksellä.

Entistä mielettömämmän voitosta tekee se, kun miettii, mistä lähtökohdista pelaajat tulevat.

Kanadan maajoukkueen pelaajista neljä pelaa yliopistosarjassa, jossa pelaajat saavat opiskella ja pelata kovassa sarjassa jääkiekkoa. Harjoitukset ja opiskelu hoidetaan samalla kampusalueella. Kaikki muut Kanadan pelaajat kiekkoilivat tällä kaudella Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa CWHL:ssä ja NWHL:ssä.

Toki palkat eivät noissakaan sarjoissa ole kovin korkeita, mutta nämä kaksi sarjaa ovat Ruotsin liigan lisäksi ainoita naiskiekkosarjoja, joissa pelaajat saavat edes jotain palkkaa. Pelaajat eivät joudu tekemään täyttä päivää töissä voidakseen pelata.

Entä sitten Suomi?

Naisleijonien pelaajista yksitoista, puolet joukkuueesta, kiekkoili tällä kaudella Naisten Liigassa. Siis kotimaisessa pääsarjassa, jossa pelaajat maksavat pelaamisesta. Toisin sanoen pelaajat ovat käyneet töissä, jotta ovat voineet rahoittaa jääkiekon pelaamisen tai hankkineet henkilökohtaisia sponsoreita.

Tätä taustaa vasten Suomen välierävoiton kohdalla loppuvat sanat. Voitto oli sensaatiomainen. Todellinen Goljatin kaataminen.

Monet naiskiekkoilijat kiittelivät ottelun jälkeen haastatteluissa saamaansa apurahaa. Muun muassa maalivahti Noora Räty arvioi, että Suomi jaksoi nyt luistella koko 60 minuuttia, koska maajoukkuepelaajat ovat saaneet kauden ajan keskittyä ainakin pääosin treenaamiseen ja pelaamiseen.

Maajoukkuepelaajat ovat pystyneet vähentämään töiden tekemistä tai lopettaneet työt kokonaan, jolloin he ovat eläneet apurahalla ja säästöillään. Räty sanoi, että ilman apurahaa joukkue ei varmasti kamppailisi pohjoisamerikkalaisia ammattilaiskiekkoilijoita vastaan lauantaina nähdyn kaltaisesti.

Espoon ihme rakentui vuosien työstä, yhteen hitsaantuneesta joukkueesta ja sopivasta määrästä onnea. Apuraha oli kuitenkin se tekijä, jonka ansiosta joukkue jaksoi kamppailla koko ottelun ajan sovitulla tavalla ja pelata omilla äärirajoillaan.

Jos yksi 10 000 euroa pelaajaa kohti tekee vuodessa tällaista jälkeä, miettikää, millainen kiekkojätti Suomesta voisi naiskiekossa tulla, jos pelaajat saisivat pelata ammatikseen kotimaassakin. Eli jos ammattimaisuus ei olisi siitä kiinni, saako Naisleijonat jatkossakin suurinta apurahaa.

Ollaanko yritysmaailmassa hereillä?

Naisleijonat teki koko lajille palveluksen kotimaassa. Maajoukkue on todistanut, että naiskiekko on vauhdikasta ja viihdyttävää. Siitä kuitenkin puuttuu yksi elementti, jota miesten lätkämaailmassa on nähty viime vuosina enenevissä määrin: järjettömät päähän kohdistuneet taklaukset, joissa vastustajan kunnioitus on nolla.

Olen itse nauttinut vuosia isoista taklauksista ja lätkätappeluistakin, mutta viimeisen viikon aikana en ole kaivannut niitä lainkaan. Peli ja virtuoosimaiset suoritukset kiekolla ovat olleet keskiössä.

Mikäli yritysmaailmassa ollaan lainkaan hereillä, pitäisi Espoon ihmeen jälkeen rahahanojen aueta myös naiskiekon suuntaan. Lajissa on arvopohja, johon mikä tahansa yritys voi sitoutua. Toisaalta laji saa jatkuvasti enemmän julkisuutta.

Ja mikä yritysten näkökulmasta on oivallista: tällä hetkellä naiskiekon osake on halpaa ostaa. Tällä kaudella suuri osa Naisten Liigan joukkueiden sponsoreista satsasi satasilla kaudessa valitsemaansa seuraan. Muutaman tuhannen sijoituksella joukkueet suunnilleen suutelisivat maata sponsoreiden jalkojen alla.

Naisten Liigan joukkueiden suurimmat kokonaisbudjetit pyörivät 100 000 eurossa. Se on hinta, jonka maksamalla koko joukkue saisi pelata ilmaiseksi. Vähän lisää, ja Suomi voisi haastaa jo Pohjois-Amerikan kiekkosarjojen palkat.

Lue myös:

Ronjan, Isan,Tanjan ja Nellin tarinat – tässä ennen loppuottelua nautittavaksi herkkupaloja upeista Naisleijonista

"Tänä iltana toteutamme unelmamme ja voitamme maailmanmestaruuden" – Naisleijonien nuori sukupolvi odottaa MM-finaalia vesi kielellä

Uskomaton voitto ja historiankirjat uusiksi: Suomi kaatoi Kanadan ja rynnisti ensimmäistä kertaa MM-finaaliin! – "Kyllä meinasi tulla tippa linssiin"

Jäätä suutelemaan rynnännyt päävalmentaja haltioissaan Naisleijonien historiallisesta voitosta: ylisti pelaajiensa yhteistyötä – "Eiköhän pistetä kunnon sota pystyyn huomenna"

Kommentti: Naisleijonien ihmeteko Kanadaa vastaan vaati nuorten vallankumousta

Median edessä kyynelehtineeseen Riikka Salliseen tiivistyi koko välierävoiton merkitys: "Eihän tämän parempaa voi olla"

Maagisesti kiekot napsinut Räty joutui useamman kerran pelaajien jyräämäksi, mutta se ei menoa haitannut: "En tuntenut enää mitään"

Turnauksen ensimmäiset maalinsa MM-välierässä täräyttänyt Savolainen oli motivoitunut kirkastamaan pronssin: "Jos olisimme olleet pronssimatsissa, olisin lähtenyt varmaan kotiin" Bluesin taloustuskaa jakavat useat Naisten Liigan joukkueet – rahoja on joka puolella laskettu jo vuosia tarkasti: "Kirstun pohja ei ole kamalan täysi"

Suosittelemme