ATEENA Lasiseinien siivilöimä luonnonvalo Akropoliin museon ylimmässä kerroksessa saattelee salia kiertävää Parthenonin temppelin marmorifriisiä.
Suuri museovieraiden ryhmä on pysähtynyt ihailemaan 160-metrin pituisen friisin yhtä osaa, jossa on elävästi ikuistettu ratsumiehiä.
Antiikin ateenalaisten Panathenaia-juhlakulkuetta kuvaava friisi on näyttävä, mutta veistoskokonaisuuden säilyneistä alkuperäisistä osista vain noin puolet on Ateenassa. Toinen puoli on Lontoon British Museumissa.
Puuttuvien, 2500 vuotta vanhojen katkelmien paikalla on Akropoliin museossa valkoiset kopiot. Ne erottuvat aamupäivän valossa alkuperäisistä veistosten osista kuin neonvärein huutaen.
Akropoliin museon johtaja Dimitris Pandermalis on tässä ympäristössä selvästi kotonaan.
Hän opastaa, että runollisin hetki tutustua Parthenonin veistoksiin on alkuillasta.
– Silloin kun purppurainen valo lankeaa saliin. Pidän siitä, kun valot ja varjot leikittelevät veistoksilla.
Lordi Elginillä ei ollut toimiinsa sulttaanin päätöstä
Akropolis-kukkulan helmen, Parthenonin temppelin kuvakoristelu käsitti aikoinaan ulkoseinää kiertäneen reliefifriisin lisäksi pylväshallin palkistossa olleet metooppilaatat ja päätykolmioveistokset.
Brittiläinen lordi Elgin irrotti temppelin veistoksia ja arkkitehtonisia osia kovin ottein ottomaanivallan aikaan Akropoliita tutkiessaan. Elginillä oli tutkimuksiinsa turkkilaisilta lupa, vaikka se ei käsittänytkään Akropoliin rakennusten vaurioittamista.
Näin ainakin on tähän saakka uskottu.
Tilanteen saattaa muuttaa parhaillaan käynnissä oleva, kreikkalaisten ja turkkilaisten asiantuntijoiden tutkimus. Se pyrkii valoittamaan vuosien 1800-1833 ajanjaksoa, kun Akropolis muuttui linnakkeesta arkeologiseksi alueeksi.
– Ottomaaniajan arkistoihin perehtyneet turkkilaiset tutkijat ovat saaneet selville, että Elgin vei Parthenonin veistokset ilman virallista sulttaanin päätöstä. On olemassa vain italiankielinen asiakirjakopio Konstantinopolin käskynhaltijalta, mutta hänellä ei ollut oikeutta määrätä veistosten viemistä, Dimitris Pandermalis kertoo.
Sitten hän nyökkää merkitsevästi.
– Virallisen asiakirjan puute voisi olla käänne Parthenonin veistoskysymyksessä. Mutta puhumme nyt vasta tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista, Pandermalis toppuuttelee.
Tähän saakka British Museum on ollut veistosten omistajuudessa taipumaton.
Museon nykyinen johtaja Hartwig Fischer kieltää jyrkästi ajatuksen veistosten palauttamisesta tai minkääntyyppisestä lainauksesta, niin kauan kuin Kreikka ei hyväksy taideteosten lailliseksi omistajaksi British Museumia.
– Miten voisimme allekirjoittaa, että pää veistoksista kuuluu British Museumille ja vartalo Kreikalle? Dimitris Pandermalis ihmettelee.
– Ei veistoksilla ole omistajaa. Tärkeää on vain, että Parthenonin osat yhdistyvät jälleen.
Brexitin ei uskota avaavan ovea veistosneuvotteluille
Jos British Museum ja Britannian hallitukset ovatkin olleet tähän saakka taipumattomia neuvottelemaan Parthenonin veistoksista, on yleinen mielipide vastakkaisella kannalla. Yli 70 prosenttia briteistä kannattaa veistosten palauttamista Ateenaan.
Akropoliin museossa vierailevalle brittituristi Nicki Durrantillekysymys on kaksijakoinen.
– Toisaalta veistokset tulisi palauttaa Ateenaan, mutta toisaalta ne ovat Britanniassa muistutus historian valitettavasta tapahtumasta, niin että voimme ottaa tulevaisuudessa opiksemme.
Durrant ei pistäisi päätään pantiksi oppositiojohtaja Jeremy Corbynin lupaustensuhteen. Corbyn on ilmoittanut aloittavansa neuvottelut veistosten palauttamisesta, jos hän nousee pääministeriksi.
– Ennen vaaleja on aina helppo puhua. Corbyn on vain yksi poliitikoista, enkä usko heidän rehellisyyteensä, Durrant toteaa.
Brexitin Durrant ei näe millään lailla auttavan veistosten palauttamisessa. Siihen ei usko Akropoliin museon johtajakaan.
– Olisi kuin kiristäisimme sivistysperinnöllä jos uhkaisimme brittejä, että emme hyväksy lähtöänne EU:sta, mikäli ette anna veistoksia. Emme halua briteille ongelmia, Dimitris Pandermalis korostaa.
Suomen Parthenon-komitea kannattaa sopuratkaisua
Parthenonin veistosten palauttaminen ei ole kuitenkaan vain kreikkalaisten ja brittien välinen kysymys.
Veistosten palauttamiseksi on perustettu kansallisia komiteoita jo 17 maahan.
Suomen Parthenon-komitean puheenjohtaja Ole Norrback muistuttaa, että Eurooppa on täynnä varastettuja kulttuuriesineitä. Akropolis ja Parthenon ovat niiden joukossa kuitenkin poikkeustapauksia.
–Koko Euroopan kulttuuri on lähtenyt Kreikasta liikkeelle. On siis todella tärkeää, että veistokset ovat kokonaisuudessaan juuri oikealla paikalla.Tämä ei ole ulkopoliittinen vaan kulttuurihistoriallinen kysymys. Sen vuoksi tähän ei pitäisi kytkeä kansallisia intressejä niin hirveästi, Norrback muotoilee.
Parthenon-komiteoiden edustajat kokoontuivat Akropoliin museossa maanantaina järjestetyssä konferenssissa, jonka tarkoituksena oli kansainvälisen tietoisuuden leviäminen veistosten palauttamisen oikeutuksesta.
Suomen Parthenon-komitean kanta myötäilee Kreikan virallista linjaa: neuvotteluhteys British Museumiin on pyrittävä avaamaan sivistysyhteistyön keinoin.
– Oikeusteitse eteneminen olisi kallis ja hankala prosessi. Me tähtäämme yleisen mielipiteen muokkaamiseen ja Parthenon-komiteoiden profiilin nostamiseen, Ole Norrback sanoo.
Norrback on valmis tukemaan Parthenonin veistoskysymyksen viemistä myös Euroopan parlamenttiin. Tähän tähtää kreikkalaisten alullepanema Bring them back-verkkokampanja.
–Jatkamme työtä sen puolesta, että nämä esineet palautetaan Ateenaan mahdollisimman pian. Ja kyllä minä uskon, että se toteutuu jossakin vaiheessa, Norrback arvelee.
”Muuta voittajaa ei ole kuin Parthenonin veistokset”
Myönteisenä Ole Norrback pitää viime aikaista suuntausta ryöstetyn kulttuuriperinnön palautusvaatimuksista alkuperämaihin.
Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut kannattavansa afrikkalaisen kulttuuriperinnön palauttamista Ranskasta alkuperämaihin.
Myös Βritish Museum on jo suostunut lainaamaan kokoelmistaan Beninin pronssiesineitä Nigeriaan. Se jopa lainasi vuonna 2014 yhden Parthenonin veistoksista Pietarin Eremitaasi-museoon.
Yhtä hyvin Parthenonin marmorit voisivat matkustaa Ateenaan.
Dimitris Pandermalis ehdottaa veistosten tilalle British Museumiin esimerkiksi uranuurtavia näyttelyitä uusilla löydöksillä.
– Olemme avoimia luoville ratkaisuille, niin että molemmat museot hyötyvät. Muuta voittajaa ei ole kuin Parthenonin veistokset.