Yle kertoi tammikuussa laajasta ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvästä plagiointisopasta. Entinen amk-yliopettaja, tohtori Erja Moore teki vuoden 2018 lopussa peräti 27 selvityspyyntöä koskien epäilyttäviä opinnäytetöitä. Hän löysi niistä tekemällään satunnaishaulla runsaasti plagiointeja.
Moore osoitti selvityspyynnöt ammattikorkeakouluihin kautta maan: eniten pyyntöjä kohdistui Joensuuhun Karelia-ammattikorkeakouluun, peräti 11.
Nyt ammattikorkeakoulut ovat tahoillaan perehtyneet selvityspyyntöihin. Oppilaitokset ovat selvittäneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin ohjeiden mukaan, onko opinnäyte tehty hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tätä kutsutaan HTK-prosessiksi, joka paljastaa tiedevilpin.
Tiedevilpillä tarkoitetaan sitä, että yritetään harhauttaa tiedeyhteisöä jättäen mainitsematta, mikä kohta on kopioitu toiselta tutkijalta. Silloin opinnäytetyössä ei anneta kunniaa sille, jolle se oikeasti kuuluu. Joskus vilppi voi olla myös sitä, että ei tutustuta alkuperäiseen tekstiin lainkaan, vaan se kopioidaan suoraan toisen työstä kertomatta, kuka alkuperäisen tekstin on alun perin etsinyt.
– Erja Moore on ollut selvityspyynnöissään suurimmalta osin oikeassa. Mitä meille on tullut tietoa oppilaitosten nyt tekemistä HTK-prosesseista, arviolta 80 prosentissa tutkituista opinnäytetöistä on ollut plagiointeja, kertoo TENKin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof.
– Tilanne on tietenkin vakava ja huolestuttava.
Spoof ei kuitenkaan virallisesti ota kantaa vielä siihen, esiintyykö kyseisissä opinnäytetöissä plagiointia vai ei, koska TENK ei ole antanut niistä omaa arviotaan.
Lopussa 20 prosentissa on ollut esimerkiksi opiskelijan piittaamattomuutta tai ammattikorkeakoulu on jättänyt opinnäytetyön kokonaan tutkimatta perusteenaan se, että työ on useamman vuoden takaa. Ainakin Karelia-ammattikorkeakoulussa rehtori Petri Raivo on linjannut, että kahta vuotta vanhempia opinnäytetöitä ei pääsääntöisesti tutkita.
– En ota rehtorin linjaukseen kantaa, toteaa Spoof.
Löydetyt plagioinnit kertovat puutteista opinnäytetöiden ohjauksessa.
Sanna Kaisa Spoof
Raivo kommentoi Kareliaan kohdistuneita selvityspyyntöjä helmikuussa sanomalehti Karjalaisen haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että "Loukkaukset eivät vanhene, mutta joku kohtuus pitää olla".
Yksi Kareliassa suoritettu ylempi insinöörintutkinto ollaan jopa perumassa plagioinnin vuoksi. Ammattikorkeakoulu on hakenut tutkinnon purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta loppututkinnolle, jonka se on myöntänyt 31.5.2018. Asian käsittely on yhä kesken KHO:ssa.
Lahdessa selvityspyyntö johti yhden yamk-opinnäytetyön kiivaaseen etsimiseen. Kyseisen tutkielman on suorittanut julkisella sektorilla johtavassa asemassa työskentelevä henkilö. Vuonna 2011 valmistunut opinnäytetyö löytyi nyt keväällä.
– Katsoimme kaikki omat arkistomme läpi, mutta työtä ei löytynyt. Se olikin sitten vanhassa arkistossamme, joka on peräisin ennen ammattikorkeakoulumme yhtiöitystä, kertoo Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.
Liikaa opiskelijoiden syyllistämistä?
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof on tyytyväinen siitä, että ammattikorkeakoulut ovat tehneet HTK-prosessit 27 epäilyttävästä yamk-opinnäytetyöstä.
– Mielestäni ammattikorkeakoulut ovat ottaneet selvitystyön vakavasti ja tarttuneetkin ongelmiin.
Spoof on kuitenkin harmissaan siitä, että ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on vierittänyt vastuuta plagioinneista niin paljon opiskelijoille. Arenen tammikuisessa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) korostettiin, että ensisijainen vastuu plagioinnista on aina tekijällä. Tiedotteen on allekirjoittanut Karelian rehtori, Arenen varapuheenjohtaja Petri Raivo.
Spoofin mielestä koulutusorganisaatioiden on otettava nykyistä enemmän vastuuta plagioinneista.
– Löydetyt plagioinnit kertovat omalta osaltaan puutteista myös opinnäytetöiden ohjauksessa. Tämä vaikuttaa korkeakoulujen laatuun. Totta kai viime kädessä opiskelijalla on vastuunsa, mutta on tässä ammattikorkeakoulujen katsottava peiliin.
Samoilla linjoilla koulutusorganisaatioiden vastuusta ovat ammattikorkeakouluopiskelijat. Yle kysyi asiaa Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAsta.
– Jo ennen plagiointikeskustelua opiskelijat ovat nostaneet tärkeäksi kehittämiskohteeksi opinnäytetöiden ohjaamisen. Ammattikorkeakoulun tulisi muistaa, että opiskelijat ovat oppijoina erilaisia ja vaativat erilaista ohjausta tukea opinnäytetyön eri vaiheissa, kirjoittavat POKAn puheenjohtaja Nanne Ratilainen ja varapuheenjohtaja Joni Kettunen sähköpostivastauksessaan.
Heidän mukaansa Karelian opettajille on tulossa aiheesta lisäkoulutusta.
Tohtori Erja Moore uskoo, että hänen löytämänsä plagioinnit ovat yamk-opinnäytetöissä vain jäävuoren huippu.
– Satunnaishaulla tekemäni löydökset viittaavat siihen, että yli kymmeneksessä opinnäytetöitä on plagiointeja. Nopeasti laskien se tarkoittaisi noin 2 000 työtä vuoden 2010 jälkeen.
Suomalaiset suorittavat ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ahkerasti: niitä on opiskeltu vuoden 2010 jälkeen jo yli 19 000. Rehtorineuvosto Arenen mukaan kaikkien amk-opinnäytetöiden julkaisuaste verkossa on 70 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).
– Millaisia mahtavat olla ne työt, joita ei koskaan julkaista, pohtii Moore.