Eduskuntavaaleissa Helsingin – ja koko maan – suurin ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Hän keräsi Helsingin vaalipiirissä peräti 30 527 ääntä – yli kymmenentuhatta ääntä enemmän kuin Helsingin toiseksi suosituin ehdokas, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, jota äänesti vaaleissa 20 159 helsinkiläistä.
Ylen tulospalvelusta ilmenee, että Halla-aholle on ropissut ääniä tasaisesti ympäri pääkaupungin: hän on kärkinimien joukossa äänestysalueesta toiseen.
Helsingissä äänestettiin maan aktiivisimmin, ja suurimmaksi puolueeksi kaupungissa kiilasi vihreät. Tästä huolimatta Halla-aho on ollut suosituin ehdokas monella vihreidenkin ydinalueella: näin oli esimerkiksi äänestysalueella Kallio A, jossa vihreitä äänesti joka kolmas mutta jossa Halla-aho oli suosituin yksittäinen ehdokas.
Halla-aho keräsi ääniä myös esimerkiksi Taka-Töölö A:ssa, jossa kokoomus ja vihreät saivat yhteensä noin 58 prosentin kannatuksen ja perussuomalaiset puolueena vain 9,3:n.
Myös muilla yllättävilläkin, kokoomuksen ja vihreiden vahvoilla alueilla Punavuoressa ja Eirassa Halla-aho hätyytteli ykkössijaa.
Näiden lisäksi Jussi Halla-aho keräsi eniten ääniä lukuisilla muillakin äänestysalueilla Helsingissä. Äänien jakautumista alueittain voit tarkastella Ylen tulospalvelussa.
Keihin Halla-aho onnistui vetoamaan?
Yliopistonlehtori, tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta arvioi, että Halla-aho on persoonana erilainen ja että tämän koulutustausta ja asiallisuus ovat ehkä vedonneet erilaisiin äänestäjiin kuin jotkut muut perussuomalaisten ehdokkaat ympäri maata.
– Varmasti hän senkin takia sai niin paljon ääniä ja pääsi profiloitumaan vaaleissa.
– Samaan aikaan jos katsotaan perussuomalaisten vaalivideota, niin siinä ei esitelty ketään muuta kuin Halla-aho. Eli hän oli myös enemmän kuin kukaan muu puoluejohtajista oman liikkeensä kärkihahmo. Ja silloinhan sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat äänestävänsä lähinnä puoluetta mutta eivät tunne ehdokkaita sen kummemmin, äänestävät johtajaa, Palonen analysoi.
Entä millaisen voiton vihreät saivat näissä vaaleissa Helsingissä? Palosen mukaan oli odotettua, että Helsingin perinteisesti suurin puolue eli kokoomus ei pystyisi koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jälkeen pitämään kaupungissa samaa asemaa kuin edellisvaaleissa.
Kiinnostavaa Helsingissä oli myös vihreiden puoluejohtajakisa, tutkija toteaa.
– Helsinkiläiset pääsivät äänestämään useammasta sellaisesta henkilöstä, jotka ovat ottaneet osaa puoluejohtajakamppailuihin aikaisemmin ja joita nyt myös veikataan jatkossa Haaviston jälkeen puolueen johtoon.
Palosen mukaan esimerkiksi Maria Ohisalon saama "valtava äänivyöry" antaa tälle vahvan mandaatin eduskuntaan.
– Samaan aikaan vihreillä meni läpi aiemminkin vahvoja ehdokkaita kuten Outi Alanko-Kahiluoto ja Emma Kari, mutta selvästi pienemmällä äänimäärällä.
Kaiken kaikkiaan Palonen luonnehtii Suomen uutta eduskuntaa nuorekkaaksi ja naisvaltaiseksi.
– Uutta verta tuli Arkadianmäelle nyt paljon.
Lue myös:
Yle seuraa hetki hetkeltä vaalien jälkeistä päivää
Millainen oli vaalitulos kotikulmillasi? Kartat sen kertovat
Moniko kansanedustajista on kaltaisesi? Katso täältä, miltä uusi eduskunta näyttää