Jääkiekon naisten MM-loppuottelu Suomessa vuonna 2019 muistetaan ikuisesti yhdestä tilanteesta. Oliko Suomen hyökkääjän Petra Niemisen jatkoerässä tekemän maalin hylkääminen oikea vai väärä tuomio? Kokiko voittomaalikilpailussa hävinnyt, MM-hopealle jäänyt Naisleijonat oikeusmurhan?
Kerromme nyt, kuinka suomalaisten puheenaiheeksi noussut tilanne eteni.
Kun tuomari vihelsi Niemisen jatkoerässä tekemän maalin, se meni kaikkien muiden naisten MM-turnauksessa vihellettyjen maalien tavoin videotarkistukseen. Turnauksessa noudatettiin sääntöä, jonka mukaan videomaalituomarin tehtävänä oli tarkastaa jokaisesta maalista neljä asiaa: häirittiinkö maalivahtia, nähtiinkö tilanteessa korkeita mailoja, ohjasiko joku kiekon maaliin ja oliko kiekko maalissa.
Niemisen jatkoaikamaalin jälkeen tarkistus alkoi kuitenkin kestää. Tämä johtui siitä, että videomaalituomari jäi katselemaan videoita uudelleen. Sitten syttyi lamppu ja erotuomari pyydettiin puhelimeen.
– Sen jälkeen tapahtui monta virhettä, kisojen pääsihteeri Tuula Puputti toteaa.
Videotuomarin oma ratkaisu
Videotarkastushuoneessa istui kolme henkilöä: videomaalituomari, otteluvalvoja sekä videoita pyörittänyt teknikko. Videota tarkasteli videomaalituomari, joka MM-loppuottelussa oli saksalainen Manuela Gröger-Schneider.
Turnauksessa jäällä olleella erotuomarilla ei ollut mahdollisuutta nähdä videoita, vaan hän oli videotuomariin vain puheyhteyden varassa. Gröger-Schneider oli siis yksin vastuussa maalin hylkäämisestä.
Suomen jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Jere Lahti näki tilanteen sunnuntaina paikan päällä hallissa ja on katsonut tilannetta monta kertaa videolta.
Lahti ei ota kantaa tuomion oikeellisuuteen tai vääryyteen, mutta kertoo, että tilanteessa on kyse kahden sääntökohdan tulkinnasta. Tilanteessa tuomarilla oli kädessään siirretty rangaistus Yhdysvaltojen maalivahdille Alex Rigsbylle kampituksesta.
Suomi teki maalin ja erotuomari tuomitsi tilanteen maaliksi. Videotuomari kuitenkin sytytti tarkistuslampun ja soitti jäällä olevalle erotuomarille, ja lopulta pitkän tarkastelun jälkeen hylkäsi tämän päätöksen.
– Minun silmissäni tilanteessa on tulkintakysymys siitä, osuiko hyökkääjä tahattomasti maalivahtiin, joka on maalivahdin alueen ulkopuolella, vai oliko kyseessä tilanne, jossa hyökkääjä estää maalivahtia suorittamasta torjuntatehtävää.
Videomaalituomari päätyi hylkäämään maalin, sillä hän näki tilanteessa tapahtuneen maalivahdin häirintää, kertoo asiaa ottelun jälkeen selvitellyt pääsihteeri Puputti. IIHF julkaisi maanantaina lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa vahvistettiin, että kyse oli videotuomarin mukaan maalivahdin häirinnästä. Videotuomari siis tulkitsi, että Jenni Hiirikosken kontakti maalivahtiin ei ollut tahaton.
Kokenut otteluvalvoja ihmettelee päätöstä
SM-liigan tilannehuoneessa toimiva vastaava otteluvalvoja Jyrki Ingman näkee suuressa kuvassa ongelmana sen, että videotuomari voi haastaa erotuomarin jäällä tekemän tulkinnanvaraisen päätöksen.
– Erotuomarilla oli tilanteesta jäällä selkeä näkemys. Videotuomarin tulkintajärjestelmästä täytyisi löytyä aivan yksiselitteinen näkemys, jolla se voitaisiin muuttaa. Se on keskeinen lähtökohta, Ingman painottaa.
Jos verrataan naisten MM-turnauksessa käytössä ollutta videotarkastusjärjestelmää esimerkiksi miesten SM-liigassa käytössä olevaan järjestelmään, on suuri ero siinä, että SM-liigassa myös jäällä olevalla erotuomarilla on videoyhteys, ja hän tekee aina lopullisen päätöksen.
– Videotarkastus on aina apujärjestelmä, jolla pyritään tukemaan erotuomarin näkemystä. Maalivahdin häirintä tai estäminen on tulkintaa, ja on eri juttu tarkastaa, käykö kiekko maalissa vai ei. Se on yksiselitteistä.
– Silloin järjestelmä ontuu, kun erotuomari ei pääse itse tarkastelemaan tai olemaan syvällisemmin mukana tulkinnassa.
Ingman oli myös seuraamassa ottelua paikan päällä ja oli yllättynyt päätöksestä. Hän toteaa kuitenkin, että on työssään oppinut ymmärtämään sen, että tilanteita katsotaan eri suunnista. Ingmanin mukaan tuomioiden tekeminen videotarkastuksen perusteella paineen alla vaatii vankkaa kokemusta.
– Suurin ihmetykseni oli, että erotuomarin selkeä näkemys mentiin muuttamaan.
Suomi vaati heti selvitystä
Ottelun päätyttyä pääsihteeri Puputti, Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ja jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen menivät selvittämään asiaa. He katsoivat tilannetta videolta yhdessä turnauksen neljän videomaalituomarin, IIHF:n puheenjohtajan René Faselin ja urheilutoimenjohtajan Christian Hofstetterin kanssa.
Puputin mukaan he painottivat, että kyseessä on lopulta "inhimillinen päätös".
– He sanoivat vain, että protesti ei ole mahdollinen ja että heidän mielestään päätös piti. He kommentoivat vain, että päätöksessä kesti liian pitkään.
Pääsihteeri Puputti oli sitä mieltä, että maalin hylkääminen oli virheellinen päätös. Selkkaus ja hylätty maali vetivät kisojen pääsihteerin mielen matalaksi.
– Tosi huono maku jäi tästä. Nämä olivat hienot kisat ja Suomen joukkueelta mahtava taistelu kotiyleisön tuella. Tätä tilannetta tarkastellaan niin monella eri tavalla ja sen voi nähdä eri tavoin, joten jos tämä olisi ollut toisinpäin, niin toki ymmärrän senkin, Puputti pohtii.
– Finaaliottelussa päätöksen muuttaminen ei ollut urheilullisesti tai tapahtuman kannalta hyvä päätös.
Täydennetty klo 16.41: Lisätty IIHF:n lausunto asiasta.
Oikeusmurha vai oikea tuomio? Katso itse Naisleijonien hylätty jatkoaikaosuma:
Lue myös:
Oikeusmurha vai oikea tuomio? Katso itse Naisleijonien hylätty voitto-osuma kaikista kuvakulmista
Kommentti: Naisleijonat euforiasta farssin kautta megapettymykseen