Googlaamalla sanat ilmainen ämpäri, rävähtää ruudulle yli 3 000 linkkiä. Eipä ihme, että aina kun suomalaiset jonottavat jotakin, näkyä kutsutaan ämpäri-ilmiöksi.
Mistään ei kuitenkaan löydy tietoa kuka keksi ämpärirakkauden. Oikeita vastauksia lienee useampikin.
Se tiedetään, että Suomen tunnetuin ja ahkerin ilmaisten ämpäreiden jakaja on halpakauppaketju Tokmanni. Mutta saako se ensimmäisen jakajan titteliä?
Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen kertoo, että yrityksen käsityksen mukaan ilmaisten ämpäreiden jakelu alkoi vuonna 1992 Vapaa Valinta -myymälän avajaisissa Pirkkalassa. Vuonna 2004 Tokmanni osti 35 Vapaa Valinnan myymälää ja liitti ne Tokmanniin.
Idea ämpärijaosta tuli Mikkosen mukaan Vapaa Valinnan osto-organisaatiossa 1990-luvulla työskennelleeltä Terho Torkkelilta.
Tokmanni on jakanut vuosien varrella jo noin 300 000 ilmaisämpäriä. Suurin erä, 23 000 yllätysämpäriä, jaettiin toukokuussa 2015. Tuolloin ketjun 150. liike avattiin Loviisassa.
44 ämpäriä jokaiselle lapselle
Suomessa muovisankoja valmistaa kaksi tehdasta: Orthex Lohjalla ja Vanttilan Muovi Punkalaitumella. Yhteensä niissä valmistuu vuodessa 2,2 miljoonaa ämpäriä.
Lukua voi havainnollistaa vaikkapa laskemalla ämpäreiden määrän syntyvyyteen verrattuna. Viime vuonna syntyi 47 307 lasta, joten vuodessa valmistui 44 ämpäriä per pienokainen.
Sankoja syntyy tehtaalla kolme minuutissa eli tuhat kuudessa tunnissa.
Vanttilan Muovin toimitusjohtajan Risto Mikkosen mukaan räjähtäneen ämpäri-ilmiön takana on etenkin tuttu kauppaketju.
– Yksittäisiä tempauksia on toki ollut aiemmin, mutta Tokmannilta se lähti lentoon.
Mutta kuka ehti ottaa ämpärit houkuttimeksi ensimmäisenä? Kenties Raketti-Anttila, sillä Kyllikki Helminen oli ihmettelemässä ilmaisten ämpäreiden aiheuttamaa jonoa jo vuonna 1982 Keravan keskustassa silloisen Anttilan tavaratalon avajaisissa.
Helminen muistaa, että jono kesti pari tuntia, kun jaossa oli tuhat ilmaista muovisankoa.
Raketti-Anttilan nimellä tunnettu tavaratalo avattiin vuonna 1979 ja se suljettiin elokuussa 2014 Keskon lopettaessa koko Anttila-ketjun. Nyt tavaratalo aiotaan purkaa uudisrakentamisen tieltä.
Suomesta löytyy kuitenkin ainakin yksi kauppa, missä ämpäreitä jaettiin vieläkin aiemmin.
Vapaa Valinta sittenkin?
Vapaa Valinnan historiaa selvittäessä alkaa selvitä, että ämpäreitä olisi siellä jaettu jo vuonna 1979 tai 1980.
Vapaa Valinta ketju sai alkunsa vuonna 1974, kun Juha ja Paula Malminen perustivat Nokian Tekstiilin eli 150 neliöisen vaatekaupan Nokialle. Taustayhtiön nimeksi tuli Notex-yhtiöt Oy ja siitä kasvoi 30 vuodessa 35 myymälää käsittänyt Vapaa Valinta -ketju.
Täytyi oikein varoa, että innokkaat ihmiset eivät talloneet toisiaan
Juha Malminen
Notexin myytyä Vapaa Valinnan Tokmannille, yhtiö on keskittynyt kiinteistösijoituksiin. Yhtiön hallituksessa istuu edelleen sen perustaja Juha Malminen. Hän vahvistaa, että Vapaa Valinnan kaupallinen johtaja Terho Torkkeli keksi ilmaisämpäritempauksen.
Vapaa Valinnoissa perusämpäreihin liimattiin tarra "Olen tulossa Vapaa Valinnasta".
– Se oli yllättävän tehokas myymälän aukaisujippo. Minun hallinnassani jaettiin ämpäreitä 34 myymälän avajaisissa ja väkeä tuli pilvin pimein. Täytyi oikein varoa, että innokkaat ihmiset eivät talloneet toisiaan ämpärijonoissa, muistelee Malminen.
Täsmällisen tarkkaa ajankohtaa ensimmäiselle ämpäritempaukselle Juha Malminen ei pysty määrittelemään.
– Eläkeläisellä on muisti mennyt heikoksi ja jos se olisi tarkka, niin sanoisin. Mutta jossain 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa, niillä hujakoilla niitä alettiin jakaa. Saattoi olla jo 1979.
Vapaa Valinnoissa jaettiin aina tuhat ämpäriä avajaisissa ja kerran tuli moitteita.
– Että ei niitä ämpäreitä ollut tuhat, kun ne loppuivat liian nopeasti. Niinpä jatkossa laitoimme tuhat ämpäriä eli monta kärryllistä ikkunan taakse nähtäväksi.
Vaalien alla ämpäreitä jakoivat ainakin vihreät, perussuomalaiset ja keskustapuolue.
Juha Malminen
Ämpäreiden vetovoimaa lisäsi niiden sisältö. Vapaa Valinnoissa puolilleen täytetyistä sangoista löytyi muun muassa kemikaalivalmistajien näytepulloja, sukkia ja tekstiilejä.
– Sellaisiakin tyyppejä oli jotka ämpärin saatuaan työnsivät sen auton peräkonttiin, vaihtoivat äkkiä vaatteita ja lähtivät hakemaan toista ämpäriä.
Juha Malminen iloitsee, kun ämpärijippo on edelleenkin käytössä vaikka missä.
– Eduskuntavaalien alla ämpäreitä jakoivat ainakin vihreät, perussuomalaiset ja keskustapuolue.
Nilsiässä ämpärihuuma iski 1987
Yksi varhaisimmista ilmaisten ämpäreiden jakoperinteestä alkoi 32 vuotta sitten eli vuonna 1987 Nilsiässä, Pohjois-Savossa. Tuohon aikaan Nilsiä oli maatalouspitäjä, jossa asui noin 7 000 ihmistä. Vuonna 2013 Nilsiä yhdistettiin Kuopion kaupunkiin ja siitä tuli Kuopion 50. kaupunginosa.
Ämpäreitä Nilsiässä jakanut kauppias Sakari Puustinen löytyy nyt Jyskän Varastomyymälästä Jyväskylästä.
– Meillä valmistui vuonna 1987 Nilsiään Säästöhalli Heiluri ja siellä aloitimme ämpärihomman ja se osoittautui yllättävän hyväksi. Siihen aikaan Säästöhallissa oli päivässä enemmän kävijöitä, kuin koko pitäjässä oli asukkaita. Varmaan pari tuhatta sankoa jaettiin sinä päivänä, Puustinen muistelee.
Ämpäreiden jakoidea syntyi pienessä aivoriihessä, jossa haluttiin keksiä jotain erilaista Nilsiän ensimmäisen halpakaupan avajaisiin.
– Vuosien saatossa ämpäreitä jaettiin aina jos oli isot synttärit tai markkinatapahtuma. Se puri vuodesta toiseen hyvin ja nyt se on todella yleinen kaikilla ketjuilla ja liikkeillä.
Uutena tempauksena Kuopiossa Tasaraha-kaupan lopettajaisissa torin vieressä kokeiltiin muovikassien jakoa.
– Annettiin kassi ovella kaikille asiakkaille ja sen sai kerätä täyteen mitä tavaraa hyvänsä. Kassalla kassista peritään tasan kymppi. Aamusta iltaan oli torilla 300 metrin jono.
Aamusta iltaan oli torilla 300 metrin jono.
Sakari Puustinen
Sakari Puustinen itse ei ole jonottanut koskaan ämpäreitä, mutta tunnustaa käyneensä vakoilemassa muiden tekemisiä.
– Missä ämpäri on jaossa, niin siellä on porukkaa heti aamusta kovasti. Yksinkertainen juttu on purrut jo monta kymmentä vuotta, joten varmaan se jatkuu.
Samaa mieltä on kauppiaana Sakarin työtä jatkava poika Timo Puustinen.
– Ämpärijuttua käytetään paljon jo vitsinä, ei se ikinä häviä minnekään.
Ämpärirakkaus hyvin suomalainen ilmiö
Kovinkaan järjellisiä ja varsinkaan tieteellisiä syitä suomalaisten suhteesta ämpäriin ei toistaiseksi löydy. Vuonna 2016 YleX päätyi kiteyttämään ämpäri-ilmiön otsikolla Suomalaiset rakastavat ämpäreitä, eikä ihme – ovathan ne ihan parasta ikinä.
Yle Radio Ykkösen ojhelmasarjassa Plastiikkia, pastiikkia! Kulttuurin muovihistoria pohdittiin vastikään jopa filosofisesti miten meistä tuli kansa, joka jonottaa muoviämpäreitä? Filosofi Tere Vadén pohtii ohjelmassa, että ämpärin käyttö on tunteenomaista, jopa henkistä ja että ämpärihimossa toteutuu kummallinen hyödyn ja hyödyttömyyden himo.
– Mielestäni ämpärirakkaus on täysin suomalainen ilmiö. Sanko on helppo joka kodin käyttötavara ja kaikilla on sille käyttöä. Se on hyvä tuote jakaa, helppo kantaa ja sitä voi käyttää kassina. Se on hyvä mainosväline ja sen verran iso, ettei sitä pakata käsilaukkuun piiloon, analysoi Hanna Kukkonen Orthexilta.
Yhtä hyvin toimisi vessapaperin jako.
Timo Puustinen
Maaliskuisessa Ilta-Sanomien kyselyssä 87 prosentilla vastanneista oli kotonaan ämpäri. Sitä yleisempi käyttöesine kodeissa oli vain muovinen pakasterasia.
– Monia kiinnostaa saada ilmainen ämpäri, vaikka se olisi euron tai 50 sentin arvoinen, pohtii Sakari Puustinen.
Timo Puustinen nauraa, että varmaan yhtä hyvin toimisi vessapaperin jako. Ämpäri on myös arkinen käyttötavara.
– Jos ämpäri on ehjä, niin sitä ei hävitä ikinä. Edelleenkin Säästöhalli Heilurin ämpäreitä on käytössä eri puolella Savoa.
Huhtikuussa Äänekosken Tokmannin avajaisissa ollut Martti Luopa pohti myös suomalaisten ämpärivillitystä.
– En tiedä onko se ahneutta vai onko se imagojuttu, että pitää jonottaa, kun saa ilmaiseksi.
Ämpärin värillä on väliä
Kauppojen hyllyillä löytyy nykyisin muovisankoja monissa eri väreissä ja teollisuuden edustajien mukaan niitä saa melkein kaikissa mahdollisissa väreissä.
– Kausivärit ovat hyvin kysyttyjä. Myydyin väri vuodesta toiseen on kuitenkin perinteinen valkoinen, muistuttaa Hanna Kukkonen Orthexilta.
Nykyisin Tokmannin myymäläavajaisissa jaettavat yllätysämpärit ovat punaisia, mutta takavuosina niitä jaettiin muissakin väreissä.
– Erilaisissa tempauksissa vaihdellaan edelleenkin värejä. Olemme jakaneet tai arponeet sinisiä ämpäreitä, Black Fridayn aikana mustia ja viime vuoden Pride-tapahtumassa 300 sateenkaaren väristä ämpäriä, luettelee Maarit Mikkonen.
Ämpäreiden tuotantomäärään ilmaistempauksilla ei ole merkitystä, sillä suurin osa ämpäreistä myydään ihan normaalisti vähittäiskauppojen kautta. Ilmaiset ämpärit on varsin pieni osuus kokonaisuudessa.
Meriin hylätyistä kalaverkoista ämpäreitä
Muovisankoa parjataan usein valmistusmateriaalin vuoksi, eikä sitä pidetä ympäristötietoisen ykkösvalintana. Niinpä ämpäreiden on mukauduttava aikaansa.
Suomalaiset kierrättävät elintarvikepakkauksia ja niistä syntyy uutta raaka-ainetta. Iso osa ämpäreistä tehdään jo kierrätysmuovista. Valkoisia ämpäreitä elintarvikekäyttöön eli esimerkiksi marjastukseen tehdään neitseellisestä muovista. Kesäkuusta alkaen elintarvikemuovista tehdyn ämpärin tunnistaa pohjaan painetusta lasi & haarukka -symbolista.
Kierrätysmateriaalista tehdyt sangot ovat yleensä mustia tai tummanharmaita. Huhtikuussa kauppoihin tuli ensimmäinen erä tummanvihreitä vanhoista kalaverkoista tehtyjä ämpäreitä. Käyttämällä vanhat kalaverkot hyväksi raaka-aineena ehkäistään niiden joutumista luontoon.
Euroopan rannikoilta kerätystä muoviroskasta 17 prosenttia on vanhoja kalaverkkoja. Maailman meriin jää kilometrikaupalla kalaverkkoja ja isoja trooleja. Taustalla on paitsi huonosti hoidettu jätehuolto myös välinpitämättömyys.
Verkoista valmistetun kierrätysmuovin hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin neitseelliseen muovin.
Vinkkejä ämpärin käyttöön
Vinkkejä kysyttiin paitsi jutussa esiintyneiltä henkilöiltä, myös Äänekosken Tokmannin avajaisten kävijöiltä.
- Sakari Puustinen: Vanhat ämpärit voi käyttää jouluna ja uutena ottamalla pohjan pois. Näin saadaan kynttilälle suoja ja kynttilät palavat hyvin ulkona.
- Maarit Mikkonen: Kun laittaa ämpärin raparperin alkavan kasvuston päälle, tulee makeampia raparpereja.
- Hanna Kukkonen: Pelastusrenkaan tavoin apuvälineenä veden varaan joutuneelle ja vesijumpassa jumppavälineenä.
- Maarit Mikkonen: Piknik-koreina ja hauska idea on myös ämpärijono. Sellainen saatiin aikaiseksi viime kesänä Helsinki Priden Kaivopuiston juhlassa.
- Kerttu Holmi: Ulkosaunassa pidän siinä saunatarvikkeita ja minä kudon paljon, joten minulla on ämpärissä lankoja ja puikkoja.
- Timo Puustinen: Mehustamiseen ja marjan keräämiseen, sunnuntaiaamun sankona rankoille juhlijoille, karkin keräämiseen halloweenina ja vaikka virpomiskorina.
- Maarit Mikkonen: Kesällä ämpäri on mainio tuliainen mökkivierailuilla. Sen voi täyttää esimerkiksi kekseillä, kertakäyttöastioilla, suodatinpusseilla ja tonnikalapurkeilla.
- Martti Luopa: Roskaämpärinä, marjaämpärinä ja muistan kun olin pikkupoika, niin äiti ja isä teki simaa ämpäriin.
- Maarit Mikkonen: Ämpäri on käytännöllinen pienen koiran tai kissan punnitsemisessa. Kissa pysyy paikoillaan vain ämpärin päällä istuessaan.
- Kristiina Kautto: Ensimmäisenä tuli mieleen käyttää siivousämpärinä.
- Keijo Liimatainen: Vaikka maton pesuun kesällä, asun rannassa ja siinä on matonpesupaikat ihan vieressä.
Korjattu 29.4.2019 klo 10.23: Alusta korjattu Googlen hakutulosten määrä. Aiemmin kohdassa oli 300 000, oikea luku on 3 000.