Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa

Suomalaiset vaatefirmat viestivät vähäisesti toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi, kertoo tuore selvitys.

Kiinalaisnaisia tehtaassa töissä.
Kuva: AOP
Tatu Kuukkanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo.

Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että kaikilla arvioinnissa mukana olleilla suomalaisfirmoilla on parantamisen varaa vastuullisuudessa ja vastuullisuudessa havaittiin lukuisia puutteita.

– Erityisesti riskimaissa vastuullinen tuotanto edellyttää tiukkoja toimia ja mittareita työolojen parantamiseksi sekä elämiseen riittävien palkkojen varmistamiseksi. Myös ilmastovaikutusten minimoimisessa riittää tekemistä.

Selvityksessä 23:a suomalaisyritystä vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin kansainvälisen Rank a Brand -kriteeristön avulla. Vaatemerkit pisteytettiin sen mukaan, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi.

Pääsääntöisesti suomalaisyritykset saivat vertailussa heikkoja pistemääriä. Yritysten vaisut pisteet eivät kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että vastuullisuustyötä ei olisi tehty ollenkaan. Toinen vaihtoehto on, että vastuullisuudesta ei osattu viestiä kuluttajille, sillä tutkimuskohteena oli nimenomaan yritysten vastuullisuusviestintä.

Yksikään suomalaisfirma ei parasta A-ryhmää, Papu menestyi parhaiten

Vertailun parhaat pisteet sai suomalaisyrityksistä lastenvaatevalmistaja Papu Design Oy, joka päätyi ainoana B-kategoriaan. Suomalaisista brändeistä yksikään ei noussut parhaaseen A-kategoriaan.

Seuraavina vertailussa sijoittuivat Sail&Ski sekä Vimma, jotka päätyivät C-kategoriaan. Parhaiten menestyneitä yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotanto tapahtuu pelkästään Suomessa tai muissa matalan riskin maissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksiin on matala ja ympäristölainsäädäntö korkeatasoista.

Suurin osa suomalaisyrityksistä päätyi viidestä kategoriasta kahteen alimpaan. D-kategoriaan päätyivät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection. Jopa 12, eli yli puolet arvioiduista suomalaisbrändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Nämä olivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin. Kun tiedot vastuullisuudesta oli kerätty yritysten nettisivuilta, yrityksiä informoitiin tehdyistä havainnoista ja niille annettiin mahdollisuus korjata löydettyjä puutteita.

Eetti ry on luokitellut vertailussaan suomalaisyrityksiksi myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole alun perin suomalaisia, mutta ovat siirtyneet suomalaisomistukseen yrityskauppojen myötä.

Vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että Peak Performance ja Lindex ovat olleet arvioinnin teon aikaan suomalaisomistuksessa, ja niitä on käsitelty siksi suomalaisina. Peak Performancen omisti vertailun teon aikaan suomalainen urheiluvälinekonserni Amer Sports, Lindexin puolestaan omisti Stockmann.

Yritysten vastuullisuuslupaukset liian usein ympäripyöreitä

Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että tehty selvitys on täysin uusi: se tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Näin ollen, tuloksia ei voida verrata aikaisempiin vuosiin.

Lumpeen mukaan ilahduttavaa ja yllättävääkin oli se, että yritykset suhtautuivat vastuullisuuden arviointiin pääsääntöisesti myönteisesti ja vastuullisuus koettiin usein tärkeäksi keskustelun aiheeksi.

Hänen mukaansa yhä useampi kuluttaja kaipaa tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä, mutta ongelma on usein se, että yritysten vastuullisuuslupaukset ovat liian ympäripyöreitä. Siksi kuluttajan on hankala arvioida sitä, miten vastuullisuus käytännössä toteutuu.

– Vastuullisen yrityksen on kerrottava täsmällisesti, mitä se tekee vastuullisen tuotannon varmistamiseksi, Lumme painottaa.

Hän perää Suomeen yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yrityksiä tekemään arvioinnin omista ihmisoikeusvaikutuksistaan sekä raportoimaan asiasta.

Juttua päivitetty 17.4. kello 11:45. Lisätty vertailun tehneen Eetti ry:n määritelmä siitä, miten vertailtujen yritysten suomalaisuus on määritelty.

Lue lisää:

Reilu kauppa ry: Suomalaisyritysten avoimuus on kasvanut, mutta vastuullisuudessa on isoja eroja

Kaikki muotiketjut eivät aina tiedä, millaisissa oloissa vaatteita tehdään

Katso, mitä vaatekaupat kertovat tehtaistaan riskimaissa

Suosittelemme sinulle