Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO:n hallituksen puheenjohtaja Mikke Kuula ja hallituksen jäsen Jade Tähtinen odottavat jo innolla opiskeluterveydenhuollon uudistusta. Runsaan puolentoista vuoden kuluttua ammattikorkeakoululaisetkin saavat käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n palveluita.
– Se on erittäin hieno juttu. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsevät yhdenvertaiseen asemaan yliopisto-opiskelijoiden kanssa ja saamme laajemmat terveyspalvelut, Kuula sanoo.
Turussa opiskeluterveydenhuolto on sujunut pääosin hyvin, mutta palvelut eivät ole olleet ammattikorkeakoululaisille yhtä laajat kuin yliopisto-opiskelijoille YTHS:ssä.
Jade Tähtinen kertoo, että toisinaan akuuttitapauksissa opiskelijat ovat joutuneet menemään terveyskeskuksiin, kun opiskeluterveydenhuoltoon on ollut vaikea saada aikaa.
– Nyt palvelut keskittyvät ja laajentuvat. Se on ihan mahtavaa ja paljon yhdenvertaisempaa, Tähtinen sanoo.
Pitkään puhuttu uudistus
Opiskeluterveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on juuri yhdenvertaisuus. Vielä tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto on kuntien vastuulla, ja terveydenhuollon laatu on vaihdellut eri puolilla Suomea.
Uudistusta on puuhattu vuosia. Jo vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirrettäisiin YTHS:n piiriin.
Sinetti vuosien työlle saatiin maaliskuussa, kun eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka myötä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuolto siirtyy Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n hoidettavaksi.
Tähän mennessä YTHS on vastannut vain yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta. Kun ammattikorkeakoulut tulevat YTHS:n piiriin, asiakasmäärä tuplaantuu. Jatkossa YTHS palvelee Suomessa yhteensä 250 000 opiskelijaa.
YTHS:ssä uudistusta suunnitellaan parhaillaan kovaa vauhtia. Turun terveyspalveluyksikön johtaja, yleisterveyden ylilääkäri Maisa Kuusela kertoo, että nyt mietitään, millaiseksi valtakunnallinen palvelumalli muotoutuu. Siitä päätetään kevään aikana.
– Se tarkoittaa sitä, miten paljon tulee keskitettyjä palveluja ja kuinka paljon hoidetaan potilaita etänä digitaalisesti, Kuusela sanoo.
YTHS on jo aiemmin kokeillut erilaisia etäpalveluja ja kokemukset niistä ovat olleet hyviä. Syksyllä YTHS kokeili etävastaanottovälineitä useammassa toimipisteessä ja tänä keväänä kokeilussa on lääkärin tai hoitajan vastaanotto oman kännykän kautta. Etävastaanottoja on testattu myös fysioterapiassa.
Käytännössä tulee olemaan isompia yksiköitä, joilla on palvelupisteitä eri paikoissa.
Maisa Kuusela
Kaikkea etänä ei tietenkään voi tehdä. Tiedossa on väistämättä monien uusien toimipisteiden perustaminen ja paljon rekrytointeja. Tällä hetkellä YTHS:llä on 10 terveyspalveluyksikköä ja toimintaa on 12 eri kaupungissa. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin toimintaa kymmenillä paikkakunnilla.
Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, miten paljon uusia toimipisteitä on tulossa tai mihin ne sijoitetaan.
– Suunnitelmissa on niin sanottuja palvelualueita. Ne ovat isompia ja voivat käsittää useamman kunnan tai kaupungin alueet. Käytännössä tulee siis olemaan isompia yksiköitä, joilla on palvelupisteitä eri paikoissa. Ne määräytyvät sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat isommista pisteistä ja kuinka paljon alueella on opiskelijoita, Maisa Kuusela sanoo.
Vuosittainen maksu opiskelijalle 77 euroa
Opiskelijaterveydenhuollon tuottaa jatkossa YTHS, mutta sen järjestämisestä vastaa Kela. Rahoitus tulee pääosin valtiolta. Osittain terveydenhuolto jää kuitenkin opiskelijoiden maksettavaksi.
Opiskelijoilta peritään vuosittainen terveydenhoitomaksu, joka on arviolta 77 euroa.
Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitomaksu sisältyy ylioppilaskunnan jäsenmaksuun, joten yliopistoissa opiskeleville uudistus ei tuo maksuihin suuria muutoksia.
Mielestäni se pitää nähdä tietynlaisena halpana terveysvakuutuksena.
Mikke Kuula
Ammattikorkeakouluissa tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa perusterveydenhuollon palvelut ovat olleet maksuttomia. Mikke Kuula ja Jade Tähtinen pitävät tulevaa terveydenhoitomaksua kuitenkin kohtuullisena.
– Mielestäni se pitää nähdä tietynlaisena halpana terveysvakuutuksena. Palvelut ovat niin paljon nykyistä laajemmat, että ei se ole hirveän suuri summa, Kuula sanoo.
– Se kuitenkin vahvistaa sen, että palvelut pysyvät hyvänä, Tähtinen lisää.