Espoolainen Amina Mohamed Salad on asunut Suomessa koko ikänsä. Koska Aminan kotikieli oli somalia, hänet siirrettiin peruskoulussa suomi toisena kielenä -tunneille. Koulunkäynti oli hankalaa ja syyn selvittämistä vaikeutti maahanmuuttajatausta.
– Mulla on lukihäiriö, mutta en tiennyt sitä ala-asteella. Koulussa ajateltiin, että vaikeudet johtuvat siitä, että en puhu kotona suomea vaan somaliaa.
Amina tunsi olonsa eristetyksi muusta luokasta, eikä ymmärtänyt, miksi hänen täytyi käydä eri äidinkielen tunneilla, vaikka hän oli syntynyt ja asunut Suomessa koko elämänsä kuten muut luokkatoverinsa.
Helsingin yliopiston tutkijan Anna-Maija Niemen mukaan tukea suomen kielen opiskeluun tulee tarjota monipuolisesti koulun arjessa.
– Jos me tarjotaan mitä tahansa tukea vaan tavallisista oppilasryhmistä eriytettynä, niin siinä on aina vaarana se, että tietyt nuoret leimautuvat. Se voi tuoda mukanaan kielteisiä seurauksia myös siinä, että maahanmuuttajanuoret voivat jäädä paitsi asioista, joita käsitellään äidinkielen tunneilla, joihin muu heidän vertaisryhmänsä osallistuu, sanoo Niemi.
Yläasteella Amina pääsi äidinkielen tunneille opiskelemaan oman luokkansa kanssa.
Se on päivittäinen kamppailu. Mun pitää itse sanoa, että kyllä mä pystyn siihen samaan kuin muut suomalaiset nuoret.
Amina Mohamed Salad
– Tämä näkyi heti arvosanoissani, ne lähtivät nousuun, Amina kertoo.
Vuonna 2013 tehdyn Somalit Helsingissä -tutkimushankkeen mukaan moni lähes täysin suomenkielinen maahanmuuttajataustainen nuori käy turhaan suomi toisena kielenä -tunneilla. Tämä taas saattaa heikentää kielitaitoa ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.
Moni maahanmuuttajataustainen nuori päätyykin kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen, vaikka kielitaito riittäisi hyvinkin kirjoittamaan äidinkielen. Amina kertoo, että suomen kirjoittaminen toisena kielenä houkuttelee helppoudellaan etenkin niitä, jotka osaavat kieltä hyvin.
Se on yksi virhe, joka on vaikuttanut mun suomen kieleen.
Amina Mohamed Salad
Myös Amina palasi lukiossa suomi toisena kielenä -tunneille. Viereisessä saattoi istua oppilas, joka oli muuttanut suomeen vasta hiljattain.
– Siellä oli enemmän kavereita, paljon somalialaisia ja erimaalaisia nuoria. Mutta jälkeen päin mietittynä, se oli virhe, joka vaikutti suomen kieleeni heikentävästi.
Amina valmistui ylioppilaaksi Pohjois Tapiolan lukiosta viime jouluna, ja tällä hetkellä lukee yliopiston pääsykokeisiin. Amina kuitenkin kertoo, että käy päänsä sisällä jatkuvaa kamppailua todistaakseen itselleen, että puutteellisesta kielitaidosta huolimatta pystyy samoihin asioihin kuin muutkin.
– Se on päivittäistä kamppailua oman itseni kanssa, ja minun pitää todistaa itselleni jatkuvasti, että pystyn samaan kuin muut ikäiseni suomalaiset nuoret, kertoo Amina.
Maryama Abdi, Somaliliiton nuorten uutisluokka
Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.
Juttua korjattu: Anna-Maija Niemen sitaattia tarkennettu ja otsikkoa korjattu.
Juttua korjattu 27.4. Maahanmuuttaja-termi korvattu termillä maahanmuuttajataustainen.
Lue lisää uutisluokkalaisten juttuja:
Miltä kuulostaa saamen kielen pikaoppitunti, entä miten lemmikki voi auttaa koulunkäynnissä? Katso video Ylen uutisluokkalaisten verkkolähetyksestä https://yle.fi/uutiset/3-10753142
Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi https://yle.fi/uutiset/3-10751167
Brittinuoret Brexitistä: "Kansanäänestystä ei olisi ikinä pitänyt järjestää" https://yle.fi/uutiset/3-10752245