Asuntolan eteinen on miinoitettu kengillä. Silmään pistää heti miehekkään karusti sisustettu keittiö, jossa pöydällä lepää Mobilin 2t -öljykanisteri. Tiskipöytää koristavat energiajuomatölkit ja oveen on teipattu tarroista Sairas T.
Huoneiston jakaa asuntolakaverinsa kanssa 17-vuotias Henrik Hedén, joka on kotoisin Isojoelta ja opiskelee Kankaanpään Sataedussa toista vuotta autoalaa.
Sataedulla on Kankaanpäässä opiskelijoille maksuton 55 hengen asuntola. Asuntolassa on yhden ja kahden hengen huoneita, joissa on oma tai toisen huoneiston kanssa yhteinen solukeittiö.
Vastaavissa oloissa, Ulvilan Kullaalla asuu WinNovan maanrakennusalan opiskelija, 16-vuotias siikaislainen Rami Välimäki. Hänen huoneessaan on kaksi sänkyä. Asukkailla on omat kaapit, mutta WC- ja suihkutilat sekä keittiö ovat yhteiset.
Kullaan asuntolassa on yhteis- ja sosiaalitilojen lisäksi asuintilat 60 opiskelijalle.
Asuntolaelämä muuttaa nuorten arkea
Asuntolaan muuttaminen oli Henrik Hedénille ja Rami Välimäelle helppo ja hyvä ratkaisu, koska koulunkäynti kotoa käsin olisi ollut lähes mahdotonta pitkien välimatkojen vuoksi. Muuttoa helpotti se, että Välimäellä oli kaikki tarvittava valmiiksi hankittuna kotoa, eikä Hedéninkään tarvinnut ostaa kuin uusi tietokone.
Sopeutuminen asuntolakaveriin ja yhteiseen asumiseen on sujunut molemmilla pojilla hyvin. Rami Välimäellä asuminen on alkanut vaivattomasti jo ennestään tutun kämppiksen kanssa, ja yhteiset pelisäännöt kehittyivät itsestään. Ennen yhdessä asumista oli sovittu, ettei toisten tavaroihin puututa ja ettei toista herätetä, jos hän menee nukkumaan aiemmin.
– Ettei pidetä mitään hirveää älämölöä ja ettei vain rikota mitään, Välimäki kuvailee yhdessä sovittuja sääntöjä.
Henrik Hedén pääsi aloittamaan asumisen aivan tuntemattoman ihmisen kanssa, eikä siitä koitunut mitään ongelmia.
– Molemmat olemme aikalailla samanlaisia, kämpästäkin sen näkee, Hedén kuvailee ja silmäilee keittiön järjestystä.
Kotoa pois muuttaminen asuntolaan muutti molempien poikien arkea.
– Aika outoa oli mennä vieraaseen paikkaan ja yrittää siellä sitten nukkua. Täytyi myös opetella huolehtimaan itse ruuasta ja kämpän siisteydestä, Henrik Hedén kertoo.
– Jos haluaa ruokailla aamulla tai illalla, pitää siitä huolehtia aina itse – ja myös siitä, että herää kouluun, jatkaa Välimäki.
Asuntolasta löytyy nuorten lisäksi myös aikuisia
Nuoret eivät asu asuntolassa ilman huolehtivia ja valvovia aikuisia. Aki Rajahalme on Kankaanpään Sataedun asuntolan tekninen isännöitsijä. Hän toimii asuntolanhoitajana ja vastaa asuntolatoiminnasta. Rajahalme on ollut työssään jo 1980-luvulta asti.
Kankaanpään Sataedun kuraattorina toimii Raili Mustaniemi. Winnovan Kullaan asuntolassa on myös asuntolanvalvoja.
Nuoret pärjäävät sen mukaan, millaisia eväitä he ovat kotoaan saaneet. Esimerkiksi se vaikuttaa, onko nuorella hallussa ruuanlaittotaidot. Aki Rajahalme uskoo opiskelijoiden sopeutuvan asuntola-asumiseen nopeasti, sillä hänen mukaansa nuoret ovat nykyään aika itsenäisiä.
Kuraattori Raili Mustaniemi kertoo, että opiskelijat ovat onnellisia ja iloisia saapuessaan asuntolaan. Nuoria autetaan tutustumaan toisiinsa järjestämällä heille syksyisin yhteisiä tapahtumia.
Ensimmäisenä päivänä asuntolanhoitaja ottaa opiskelijat vastaan ja pitää heille palaverin, jossa kerrotaan asuntolan säännöistä ja muista huomioon otettavista asioista. Kuraattori puolestaan yrittää tuoda itseään opiskelijoiden maailmaan ja olla läsnä myös asuntolan arjessa.
Sosiaalinen media ja elektroniikka rauhoittavat asuntolaelämää
– Ennen oli enemmän sitä meteliä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, asuntolanhoitaja Aki Rajahalme muistelee.
Hänen mielestään elämä asuntolassa on rauhoittunut. Tämä johtunee siitä, että nuoret ovat aika paljon omissa oloissaan ja kännyköillä. Rajahalmeen mukaan nuoret ovat nykyään fiksuja, eikä tyttöjen ja poikien välillä ole yleisesti eroja sen suhteen, miten he pärjäävät omillaan.
Raili Mustaniemen mukaan oppilaat sopeutuvat asuntolaelämään yleisesti ottaen hyvin. Opiskelijoilla on ehkä jo kaverit tullessaan asuntolaan. Toiset haluavat olla yksin omassa solussaan ja toiset ovat mieluiten kavereiden kanssa. Mustaniemi on huomannut, että koti-ikävä koskee monia, onhan osa nuorista vasta 15-16-vuotiaita.
– Usein tulee ikävä äitiä ja isää, Mustaniemi kertoo.
Aiemmin Kankaanpään asuntolassa järjestettiin enemmän yhteisiä tapahtumia, joissa saattoi tutustua toisiin. Silloin järjestettiin pelireissuja sekä käytiin yhdessä syömässä.
Nykyään opiskelijoilla ei ole tällaiseen toimintaan paljoakaan kiinnostusta. Nuoret viettävät mieluiten aikaa omissa soluissaan kännyköiden ja somen parissa. Pojat ovat poikaporukoissa ja tytöt omissa porukoissaan. Erityisesti pojat tykkäävät pelata koulun liikuntasalissa, ja myös asuntolan uusi kuntosali on opiskelijoiden käytössä.
Lyhyt koulumatka, kaverit ja yhteiset pelisäännöt
Asuntola-asumisessa on parasta Henrik Hedénin ja Rami Välimäen mielestä erittäin lyhyt koulumatka, jonka ansiosta voi aamuisin nukkua pidempään.
– Sinun on helppo mennä nopeasti kouluun, kun koulu näkyy jo ikkunasta, selventää Välimäki.
Hedénin mielestä asuntolassa tärkeintä on se, että saa katon pään päälle.
Hän kokee, että sosiaalisuudesta on hyötyä asuntolassa. Kavereiden kanssa voi vaikka pelailla ja käydä kuntosalilla.
– Kannattaa keksiä tekemistä koulupäivän jälkeen. Muuten illat käyvät pitkiksi, Hedén toteaa.
Rami Välimäki järjestää kavereiden kanssa mielellään yhteisiä illanviettoja tv-ohjelmien parissa.
Asuntolassa on säännöt Henrik Hedénin mukaan sitä varten, jottei mikään hajoaisi ja jotta asukkaat eivät häiriintyisi. Säännöistä Rami Välimäki nostaa esiin tärkeimmät: Mitään ei saisi rikkoa, ei saisi kulkea ulkona myöhään ja jos kulkee, pitää olla hiljaa. Iltakymmenen jälkeen ei saisi enää oleskella yleisissä tiloissa.
– Tämä koko rakennus olisi varmaan aivan maan tasalla, jos ei olisi sääntöjä, Hedén tokaisee.
Yleensä asuntolassa ei tapahdu mitään erityistä, mutta poikkeuksiakin on.
– Välillä lautasia löytyy nurmikolta, kun ei ole jaksettu tiskata.
Rami Välimäki tietää tapauksista, joissa asuntolassa on hajonnut pöytää ja tuolia. Hän neuvoo tulevia asuntolan asukkaita noudattamaan sääntöjä, jotta he eivät saisi häätöä.
Yhteisten sääntöjen avulla asuntolassa säilyy rauha ja järjestys
Kankaanpään Sataedun asuntolan tekninen isännöitsijä ja asuntolanhoitaja Aki Rajahalmeen mukaan asuntolassa tarvitaan sääntöjä, jotta järjestys ja hyvä asuminen säilyisi. Sääntöjä on päivitetty viime vuonna.
Kuraattorin mielestä asuntolan tärkein sääntö on päihteiden käytön ehdoton kielto. Kuraattori Raili Mustaniemi kertoo, että tupakointiin puututaan hanakasti. Nuoret ovat kuraattorin mukaan kuitenkin fiksuja ja he uskovat, mitä sanotaan.
Kuraattorin mukaan sekä vanhemmat että asuntolan henkilökunta toivovat opiskelijoiden noudattavan sääntöjä, jotta kaikilla olisi hyvä elää ja olla asuntolassa. Onhan nuorilla kotonakin ollut tiettyjä sääntöjä.
Pienessä koulussa oppilaista pidetään huolta ja heidät tunnetaan
Raili Mustaniemi on pistänyt merkille, että opiskelijat unohtavat helposti avaimensa sisälle kiireessä.
– Raili! Avaimet ovat tuolla sisällä. Viitsisitkö tulla avaamaan oven? soittaa pulaan jäänyt opiskelija usein kuraattorille.
Myös opettajat pyytävät kuraattoria herättämään opiskelijan asuntolassa, jottei tulisi turhia poissaoloja. Opiskelijoista pitää aina joku huolta.
Jenna Ahokas, Otso Latva ja Heikki Östergård, Siikaisten yhtenäiskoulun uutisluokka.
Yle Uutisluokkaon mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.