EU-kansalaisilla on oikeus saada reilut vaalit ja tietää heihin kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä.
Äänestäjän on kuitenkin oltava myös itse tarkkana. Esimerkkejä vaalivaikuttamisesta on nähty Britannian brexit-kansanäänestyksessä, Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016 ja Ruotsin eduskuntavaaleissa 2018. Asiantuntijoiden mukaan vastaavaa voisi tapahtua myös Suomessa.
Mitä disinformaatio on ja millä keinoilla meihin vaikutetaan? Entä mistä vaikuttamispyrkimykset tunnistaa? Kuka niiden takana on? Lukiolaisille ja ensiäänestäjille suunnatussa keskustelutilaisuudessa vastattiin näihin kysymyksiin sekä annettiin nuorten pohtia vaalivaikuttamista ja sen tunnistamista omassa elämässä.
Tilaisuudessa olivat keskustelemassa Euroopan unionin ulkoasiainhallinnon East Stratcom -yksikön suomalainen analyytikko Anneli Ahonen ja Ylen A-Studion tuottaja Tuomas Kerkkänen.
Someyhtiöt sitoutuneet valetilien vähentämiseen
Ahonen analysoi työkseen disinformaatiota ja valeuutisia ja etenkin Venäjältä lähtöisin olevia kampanjoita.
– EU:n eri instituutiot ovat heränneet siihen, että on ryhdyttävä toimiin disinformaatiota vastaan, Ahonen kertoi.
EU-komissio tekee tällä hetkellä yhteistyötä esimerkiksi sosiaalisen median yhtiöiden kanssa disinformaation eli keinotekoisesti levitettävän väärän tiedon hillitsemiseksi. Yhtiöt ovat sitoutuneet vähentämään valetilien määrää ja lisäämään poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä, Ahonen kertoi.
EU:n jäsenmaat päättivät yksikön perustamista neljä vuotta sitten Venäjän disinformaatioon vastaamiseksi. Taustalla oli tuolloin Krimin valtaus, Venäjän tukemien kapinallisten sotatoimet Ukrainassa ja Malaysian Airlinesin matkustajakoneen alasampuminen Itä-Ukrainassa. Kaikkia näitä tapahtumia ympäröi erittäin vahva Venäjän disinformaatiokampanja, Ahonen sanoi.
Lisää aiheesta: Tapahtuuko lähipäivinä jotain outoa? Näillä nopeilla vinkeillä voit tunnistaa vaalihäirinnän ilmiöt, jotka ovat tapahtuneet jo muualla
Venäjältä lähtöisin oleva väärän tiedon levittäminen ei rajoitu vain vaalikausiin vaan kyseessä on jatkuva operaatio.
Ahonen muistutti, että disinformaation vähentämiseen kuuluu myös tehokas ja laadukas oma faktapohjainen viestintä. Tätä StratCom-yksikkö tekee itäisen Euroopan kumppanimaissaan, kuten Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa riippumatonta mediaa näissä maissa.
Ahonen vinkkasi keinoista vaikutusyritysten tunnistamiseksi. Vaikutusyrityksiä voivat olla esimerkiksi pyrkimys johdatella keskustelun suunta toisaalle sosiaalisessa mediassa Venäjän toimia koskevissa aiheissa tai niin kutsuttu natsikortin käyttö eli keskustelijan leimaaminen fasismin tukijaksi.
StratComilta voi lisäksi tilata viikottaisen disinformaatiokatsauksen sähköpostitse.
Tilaisuuden järjestivät Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja sen juontajana toimi Ylen Berliinin-toimittaja Anna Saraste.
Lue lisää vaalivaikuttamisesta:
Valheenpaljastaja: Näistä merkeistä tunnistat vaalihäirinnän