Hajulla on hyvin iso merkitys siinä, millaisina ihminen maistaa ruokansa ja juomansa.
Se tiedettiin jo ennestään, mutta tuoreen yhdysvaltalaisen soluviljelmätutkimuksen tulos oli yllätys: kielen makusoluissa on useita samoja avainmolekyylejä kuin nenän hajureseptoreissa.
Aiemmin on luultu, että makukokemus on aivoissa syntynyt yhdistelmä kielen makuviestistä ja nenän hajuviestistä. Monellin tutkimuskeskuksen (siirryt toiseen palveluun) ja New Yorkin yliopiston tulokset ovat ensimmäinen konkreettinen todiste kielessä sijaitsevista hajureseptoreista.
Tutkimuksessa selvisi myös, että kielen makusolut todella reagoivat hajuihin samalla tavoin kuin nenän reseptorisolut. Samassa solussa voi sitä paitsi olla sekä maku- että hajureseptoreita.
Sitä Chemical Senses (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä ilmestynyt tutkimus ei toki väitä, että kieli olisi ihmiselle nenän veroinen haisteluelin.
Makuaisti määrittelee päälinjat, hajuaisti täsmentää
Makureseptorien tehtävä ihmisten evoluutiossa on ollut auttaa erottelemaan, mitä kannattaa syödä ja mikä on myrkyllistä. Makuja on vain viisi: makea, hapan, suolainen, karvas ja umami, jota kutsutaan myös lihaisaksi.
Hajuaisti on paljon makuaistia hienovaraisempi erottelija. Suklaa ja lakritsi ovat molemmat makeita, mutta hajuaistimme antaa niille maun, jonka ansiosta erotamme ne välittömästi toisistaan, vaikka söisimme niitä silmät kiinni.
Uuden tutkimuksen mukaan tuokin viesti syntyy osittain jo suussa, ei vasta aivoissa.
Tulokset saattavat auttaa vähentämään rasvan, sokerin ja suolan käyttöä, sanoo tutkimusartikkelin kirjoittaja solubiologi Mehmet Hakan Ozdener.
Hajureseptorien avulla ruoka voitaisiin kenties saada maistumaan esimerkiksi makeammalta kuin se todellisuudessa on, jotta aiempaa vähempi herkuttelu tyydyttäisi makeanhimon.
Suunnistaako ihminenkin hajujen avulla?
Ihmisen hajuaistia on vähätelty paljon heikompana aistina kuin näköä tai kuuloa. Joitakin vuosia sitten tutkijat kuitenkin osoittivat, että pystymme erottamaan ainakin tuhat miljardia eli biljoona erilaista hajuyhdistelmää.
Ihmisellä on noin 400 erilaista hajureseptoria. Molekyyleistä, jotka aktivoivat ne, tiedetään kuitenkin varsin vähän. Monellin yliopiston laboratoriossa viljeltyjen solujen ansiosta tuon tiedon jäljillä ollaan kenties aiempaa paremmin.
Toisessa vastikään ilmestyneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan pyrittiin selvittämään, käyttääkö ihminen hajuaistiaan tilan hahmottamisessa. Onko meillä lainkaan samanlaisia kykyjä kuin esimerkiksi koiralla?
Tutkimuksen pohjana oli "aivojen GPS", jonka löytämisestä myönnettiin vuonna 2014 lääketieteen Nobel-palkinto (siirryt toiseen palveluun) brittiläiselle John O'Keefelle ja norjalaisille Maj-Britt Moserille ja Edvard Moserille. Tuo GPS ovat ristikko- eli koordinaatistosolut, joiden avulla aivomme asemoivat paikkamme meitä ympäröivässä tilassa.
Hajuaisti piirtää aivoihin karttaa
Pennsylvanian yliopiston (siirryt toiseen palveluun) johtamassa tutkimuksessa laadittiin ruudukolle hajumaisema erivahvuisista männyn ja banaanin tuoksuista. Aivokuvista seurattiin, miten ihmisen aivot tulkitsivat hajujen antamaa viestiä reitin alkupisteestä maaliin.
Aivoalueiden aktiivisuudesta piirtynyt symmetrinen kidekuvio muistuttaa eläimillä saatuja tuloksia, Neuron (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin.
Neurobiologi Jay Gottfried aikoo jatkaa työtä korvaamalla kaksiulotteiden ristikon virtuaalitodellisuuspelillä, jossa osanottajien on jäljitettävä yksi tietty haju liikkuessaan monien hajujen täyttämän tilan läpi.
– Yrityksen ja erehtymisen kautta heille kehittyy käsitys hajujen sijainnista ja suhteista virtuaaliympäristössä. Sitten voimme katsoa, ryhtyvätkö ristikkosolut jälleen mukaan peliin, Gottfried sanoo.