Keskipäivän aurinko helottaa Tampereen taivaalla ja korkeakouluopiskelijat nauttivat ensimmäisistä lämpimistä kevätpäivistä. Pänttääminen on loppusuoralla, pian koittaa kesä ja vielä sitä ennen ainakin teekkariopiskelijoille vuoden pääjuhla vappu.
Ennen juhlahumuun tempautumista 28 000 korkeakouluopiskelijaa edustavien opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat haluavat kiinnittää huomiota monien opiskelijoiden taloudelliseen ahdinkoon.
– Opiskelijan toimeentulo on kaiken kaikkiaan aika niukka. 250 euron opintoraha ja sen päälle tuleva yleinen asumistuki eivät riitä kattamaan elinkustannuksia yliopistokaupungeissa, sanoo Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Paula Sajaniemi.
– Tämä johtaa siihen, että opintolainan ottaminen on usein opiskelijalle välttämättömyys.
Jos lainaa ei halua ottaa, vaihtoehdoksi jää töiden tekeminen opintojen ohella tai köyhyysrajan alittavilla tuloilla sinnittely.
– Ansiotyössä käyminen opintojen ohella voi puolestaan viivästyttää valmistumista, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Anna Laurila.
– Opintorahan määrä on pienentynyt, mutta samalla opintojen edistymistä koskevat vaatimukset ovat koventuneet. Tämä on monelle opiskelijalle aika kestämätön yhtälö.
Sajaniemen ja Laurilan mukaan nykyinen lainapainotteinen opintotuki on ongelmallinen. Esimerkiksi ilman kesätöitä jäävä opiskelija ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, jos opintolainaa on samalta vuodelta vielä nostamatta.
Puheenjohtajat toivovat, että opiskelijoiden huolet otettaisiin huomioon myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Entistä isompi osuus tuesta on lainaa
Opintotuesta päättää Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö. Etuuden jakelusta vastaavassa Kelassa löytyy ymmärrystä opiskelijajärjestöjen kritiikille opintolainan pakkosyöttöä vastaan.
– Velkaantumista ei vaadita muita perusturvaetuuksia saavilta, siinä mielessä kritiikki on ymmärrettävää, opintotuesta vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo.
Suomessa on palattu välivaiheen jälkeen lainapainotteiseen opintotukijärjestelmään. Opintorahan määrää on leikattu, ja suomalaisilla oli opintolainaa vuoden 2018 lopussa yhteensä 3,3 miljardia euroa.
Lahtisen mukaan valtion toteuttamat leikkaukset opintotukeen ovat olleet nykyisessä taloustilanteessa ja suhdanteessa ymmärrettäviä, mutta tulevaisuudessa velka voi kääntyä rasitteeksi.
– Opintolainat eivät ole nyt mikään iso ongelma, mutta kukaan ei pysty ennustamaan muutaman vuoden päähän. Korkotason ja työllisyystilanteen muuttuessa isosta opintovelkamäärästä tulee väistämättä ongelmia sekä opiskelijoille että valtiontaloudelle.
Kokonaisuutena opintotuki on Lahtisen mukaan kuitenkin hyvällä tasolla, ainakin muihin perusturvaetuuksiin verrattuna.
– Se on mainettaan paremmalla tasolla. Itse asiassa opintotuen ostovoima ei ole koskaan aiemmin ollut niin suuri kuin nyt.
Lahtinen huomauttaa myös, että opintolainaan liittyy myönteinen uudistus, joka kritiikkiä annettaessa usein unohtuu.
– Korkeakouluopiskelija voi saada valmistumispalkkiona jopa 5 000–7 000 euron opintolainahyvityksen. Jos opiskelija osaa tämän hyödyntää, niin siinäkään suhteessa tämä uhkakuvien maalaaminen opintovelkaantumisesta ei ole koko totuus asiasta.
Opintorahan huoltajakorotus voi parantaa perheellisten asemaa
Treyn puheenjohtaja Paula Sajaniemi kiinnittää erityistä huomiota perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon.
– Huomattava osa heistä elää pienituloisuusrajan alapuolella. Se vaikuttaa paitsi opiskelijoihin itseensä, myös heidän lapsiinsa. Niukkuuden kokemukset varhaislapsuudessa vaikuttavat myöhempiin menestymisen mahdollisuuksiin, joten köyhyys helposti kertautuu seuraavassa sukupolvessa.
Kelan Ilpo Lahtinen tunnistaa ongelman.
– Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi tarvittaisiin kiireellisiä toimenpiteitä. On toki muistettava, että Sipilän hallitus teki merkittävän avauksen, kun se lisäsi opintorahaan huoltajakorotuksen, hän sanoo.
Opintorahan huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa opiskelevaa huoltajaa kohden. Summa ei ole suuri, mutta Lahtisen mukaan elementin olemassaolo on tärkeää, jos parannuksia halutaan saada aikaan nopeasti.
– Seuraavan eduskunnan ja seuraavan hallituksen päättäjille on nyt aika helppo tehdä asialle jotain, eli korottaa opintorahan huoltajakorotusta.
Heikko toimeentulo vaikuttaa mielenterveyteen
Toimeentulon kanssa tuskaileminen heikentää myös opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, Tamkon puheenjohtaja Anna Laurila sanoo.
– Stressi omasta toimeentulosta voi aiheuttaa kroonisia mielenterveyden häiriöitä. Opiskelijoista kolmasosa elää pienituloisuusrajan alapuolella ja samoin kolmannes opiskelijoista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Uskomme, että näiden asioiden välillä on syy-seuraussuhde.
Laurila huomauttaa, että opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat tulevaisuudessa myös yhteiskunnallinen ongelma.
– Pahimmillaan se johtaa siihen, että meillä on tulevaisuudessa valtava määrä koulutettuja ammattilaisia, joiden henkinen hyvinvointi ei ole riittävällä tasolla täysipainoiseen työelämään.
Myös Kelassa ollaan huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta. Ilpo Lahtinen sanoo, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin, kun opinnot eivät etene odotetusti.
– Vastauksissa korostuu mielenterveyteen ja yleensä hyvinvointiin liittyvät asiat. Kyllä siellä opiskelijat ovat kovilla.
Lahtisen mukaan yhtä helppoa ratkaisua tilanteeseen ei ole, vaan opintotukijärjestelmää pitäisi arvioida uudelleen kokonaisuutena. Kyse ei ole vain opintotuen määrästä tai opintolainan suhteesta opintorahaan.
– Kyse on myös opintotukikuukausien määrästä, riittävän edistymisen rajoista ja tulorajoista. Etenkin opintotukikuukausien kokonaismäärää on pienennetty liian kovalla kädellä.
Kaikissa näissä on tehty viime vuosina tiukennuksia, ja Lahtisen mukaan ne kaikki vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin.
– On useita tekijöitä, jotka lisäävät opiskelijoiden stressiä. Nämä ovat myös useita mahdollisuuksia poliittisille päättäjille vaikuttaa asiaan.
Keskustelu on avoinna 29.4. kello 22 saakka. Korjattu opintolainojen kokonaismäärää 29.4. kello 13:58.