PARIISI Christophe Rousselot'n työhuoneen ikkunasta avautuu komea näkymä tien toisella puolella sijaitsevaan Notre Damen katedraaliin.
Viime maanantai-iltana näkymästä katosi katto ja kirkkoon 1800-luvulla lisätty puinen torni, kun valtava tulipalo oli tuhota katedraalin kokonaan. Toimisto evakuoitiin palon leviämisvaaran ja savun takia.
Sen jälkeen, katedraalin palopesäkkeiden vielä savutessa, Rousselot'n toimistoon iski rahan hyökyaalto.
– Ranskassa on tiukka erottelu kirkon ja valtion välillä. Normaalisti kirkkojen remontointiin on vaikea löytää rahaa. Yhtäkkiä tapahtui uskomaton katastrofi, ja se, mikä vaikutti mahdottomalta, muuttuikin mahdolliseksi. Se on mysteeri, sanoo Rousselot, joka johtaa Pariisin hiippakunnan yhteydessä toimivaa Notre Dame -säätiötä.
Ensimmäisen kymmenen päivän aikana säätiölle oli lahjoitettu yli 200 miljoonaa euroa katedraalin korjaamiseen. Kaksi kolmasosaa summasta on peräisin 4–5 isolta yritykseltä ja varakkaalta perheeltä, loput kymmeniltä tuhansilta pienlahjoittajiilta.
Notre Dame -säätiö on vain yksi lahjoituksia keräävistä tahoista. Yhteensä projektiin on annettu tai luvattu yli 800 miljoonaa euroa ennen kuin kellään on tietoa siitä, kuinka paljon kirkon remontti maksaa.
Suurin huomio on kiinnittynyt Ranskan rikkaimpiin kuuluvien miesten miljoonalahjoituksiin. Luksustuoteyritys LVMH:n suuromistaja Bernard Arnault ilmoitti lahjoittavansa 200 miljoonaa euroa yhdessä yhtiönsä kanssa. François-Henri Pinault, joka on vaurastunut samalla alalla toimivalla Kering-yhtiöllä, lupasi sata miljoonaa.
"En tiedä saavatko he paikan taivaasta"
Uutiset herättivät kysymyksiä miljardöörien motiiveista. Molemmat ilmoittivat pian, että he eivät aio hyödyntää verohelpotuksia, joihin jättilahjoitukset antaisivat mahdollisuuden.
Keskustelu hiipui, mutta kysymys jäi ilmaan.
– En tiedä saavatko he paikan taivaasta. Luoja päättää siitä. Mutta meiltä he saavat ainakin oikeuden pysyä ajan tasalla korjaustöiden etenemisestä, Christophe Rousselot vastaa kysymykseen siitä, mitä hyväntekijät saavat säätiöltä vastineeksi.
Yhteiskunnan vasemmalla laidalla suurlahjoituksiin suhtaudutaan epäluuloisesti. Tutkimuslaitos Odoxan kyselyssä valtaosa laitavasemmiston France insoumise -puolueen kannattajista piti miljoonalahjoituksia huonona asiana, vaikka koko kansasta kolme neljäsosaa kannatti niitä.
Kritiikkiä on tullut myös tahoilta, joilla on rahasta pulaa. Kuten asunnottomilta.
– Vuorokaudessa löytyi liki miljardi euroa Notre Damen kattoon, mutta rahaa ei riitä katon tarjoamiseen kodittomille, joita on maassamme yhä enemmän, sanoo pitkäaikainen vasemmistoaktiivi Jean-Baptiste Eyraud, joka edustaa Oikeus asuntoon -järjestöä.
– Olen sitä mieltä, että ihmisistä pitää pitää huolta ennen kuin vanhoista kivistä, hän jatkaa.
65-vuotias Eyraud on syntyperäinen pariisilainen ja sanoo järkyttyneensä itsekin palosta. Hän korostaa, ettei vastusta kirkon korjaamista sinänsä. Eyraud kuitenkin epäilee Arnault'n ja Pinault'n kaltaisten suurlahjoittajien motiiveja.
– Näillä miljardööreillä on paljon investointeja Pariisin luksusliikkeissä ja matkailussa. He ovat antaneet rahaa restaurointiin edistääkseen omia etujaan, Eyraud sanoo.
Hänen logiikkansa on se, että matkailun jatkuminen häiriöttä on suurlahjoittajien etu. Siksi he haluavat kirkon kuntoon mahdollisimman nopeasti. Asunnottomien edusmiestä ärsyttää sekin, että Arnault'n ja Pinault'n liiketoimet hankaloittavat vähäosaisten tilannetta Pariisissa: Matkailun kasvu nostaa vuokria, ja asuntoihin on entistä vaikeampi päästä kiinni.
Kodittomuus kasvussa
Samaan aikaan Ranskan hallitus on Eyraud'n mukaan vähentänyt rahoitusta järjestöiltä, jotka majoittavat kodittomia. Hätämajoituspaikkoja on kyllä tarjolla, mutta asukkaat palautetaan kaduille heti kun ilmat paranevat.
Pariisin alueella oli vuonna 2013 tehdyn laskennan mukaan noin 40 000 – 50 000 asunnotonta, mutta Eyraud'n mukaan kodittomien määrä on sen jälkeen kasvanut.
Kirkon tehtävä on perinteisesti ollut Ranskassa pitää osattomien puolta. Nykyisen Notre Damen katedraalin viereiselle tontille rakennettiin jo keskiajalla Hôtel-Dieu, Jumalan hotelli, josta vähäosaiset saivat sekä sairaanhoitoa että ruokaa ja suojaa.
Rakennuksessa toimii yhä valtion pyörittämä sairaala. Pariisin hiippakunta haluaa palauttaa rakennusta kohti sen alkuperäistä käyttötarkoitusta.
– Haluamme varmistaa, että sillä on sosiaalinen ulottuvuus. Vahvistamme uudelleen hyväntekeväisyystyön merkitystä, jota kirkko on tehnyt aina, Notre Dame -säätiön Christophe Rousselot sanoo.
Jääkö rahaa yli?
Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää myös kirkkopalon seurauksena säätiöön virtaavia miljoonia. Lisäksi rahaa voi riittää säätiön tukemille järjestöille, jotka tekevät käytännön työtä vaikeisiin tilanteisiin joutuneiden auttamiseksi.
Rousselot aikoo käynnistää neuvottelut tästä suurlahjoittajien kanssa lähiviikkoina. Notre Damen paloon saakka kirkkojen kunnostaminen oli vain pieni osa säätiön toimintaa.
Nyt tärkein ja kiireisin tehtävä on kuitenkin rakentaa uusi katto katedraalille. Urakan hintahaarukka on hyvin laaja. Asiantuntijat ovat alustavasti arvioineet, että rahaa tarvitaan ainakin 300–600 miljoonaa euroa, mutta muuttujia on paljon. Rousselot'n mukaan on varhaista sanoa, jääkö rahaa yli.
– Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon rahaa remontti vaatii. Tehdäänkö kirkosta identtinen entiseen verrattuna, millainen torni siihen rakennetaan? Kukaan ei tiedä, Rousselot sanoo.
Ranskan hallitus aikoo järjestää kirkon uuden tornin rakentamisesta kansainvälisen arkkitehtikilpailun. Pääministeri Edouard Philippe on sanonut, että uuden tornin olisi vastattava "aikamme tekniikkaa ja haasteita".
Rousselot'n mukaan hieman yli puolet Notre Dame -säätiön lahjoittajista toivoo, että katedraali restauroitaisiin piirulleen entiselleen. Vanhaa tornia päivittäin toimistonsa ikkunasta katsellut johtaja itse ei tosin kuulu tähän enemmistöön.
– En ole koskaan pitänyt tornia kovin kauniina. Se vastasi 1800-luvun ajan uusgoottilaista tyyliä, mutta se oli toteutettu huonosti. En aio itkeä jos tornia ei rakenneta identtiseksi, Rousselot sanoo.
Lue lisää:
Notre Damen tornista järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu
