Pariisissa on alkanut Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n seitsemäs yleiskokous. Kokouksen tarkoituksena on kartoittaa maapallon luonnon tilaa erityisesti luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin näkökulmasta.
Eliölajien nopea sukupuuttoaalto on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle, sillä ilmaston lämpenemistä on pidetty vieläkin suurempana ongelmana. Ilmiöt kuitenkin liittyvät läheisesti toisiinsa.
IPBES:n johtaja Robert Watson totesi kokouksen avaussanoissaan, että luonnon tuhoutuminen uhkaa ihmiskuntaa vähintäänkin yhtä paljon kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.
Kansainvälisen luontopaneeli on verrannollinen YK:n alaiselle hallitustenväliselle ilmastopaneelille IPCC:lle, jonka viime syksynä julkaisema raportti havainnollisti globaalien ilmastotoimien merkityksen. Sen mukaan ilmastopäästöjä olisi kyettävä rajoittamaan 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja planeetan tulisi olla "hiilineutraali" vuosisadan puoliväliin mennessä, jotta pahin ilmastokatastrofi vältetään.
Valtiot solmivat vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksen, johon toimenpiteet perustuvat. Pariisin sopimus on ollut tunnettu perusta kaikelle ilmaston hyväksi tehdylle työlle.
Biodiversiteetin suojelussa pyritään myös saamaan aikaan "Pariisin henki", jotta yhteistyö eliölajien turvaamiseksi laadittavasta sopimuksesta käynnistyisi.
Nyt käynnistyneessä kokouksessa on 6. toukokuuta mennessä määrä hyväksyä raportti luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta.
Uutistoimisto AFP on saanut nähdäkseen kokouksen aluksi politiikantekijöitä varten laaditun yhteenvedon raporttiluonnoksesta. Siinä oli luetteloitu 1001 tapaa, jolla ihminen on riistänyt luonnonvaroja ja heikentänyt maapallon kykyä uudistaa elämälle välttämättömiä aineksia, kuten puhdasta ilmaa, vettä ja maaperää.
Kokouksessa todettiin, että YK:n vuonna 2010 laatimat 20 kymmenvuotista hanketta biodiversiteetin turvaamiseksi ovat epäonnistuneet kaikki yhtä tai kahta lukuunottamatta.
Toistaiseksi ei ole selvää, millaiseen globaaliin biodiversiteettisopimukseen asiantuntijat pyrkivät. Monet järjestöt esittävät, että 30 – 50 prosenttia maapallon maa-alasta tulisi olla "kestävästi hoidettua". Pariisin kokouksessa tästä ei kuitenkaan tehdä esityksiä.
Työn on määrä jatkua ensi vuoden lokakuussa Kiinan Kunmingissä järjestettävässä yleiskokouksessa.