Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS hylkäsi vapunpäivänä Caster Semenyan ja Etelä-Afrikan yleisurheiluliiton valitukset kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n testosteronirajoista naisurheilijoille.
IAAF:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski on tyytyväinen päätökseen.
– Oma päätöksemme on ollut CAS:n mielestä kuitenkin oikea, Pihlakoski kertoo Yle Urheilulle.
IAAF:n mukaan poikkeuksellisen paljon testosteronia tuottavien, hyperandrogeenisten naisurheilijoiden täytyy alentaa testosteronitasoaan lääkkeillä, jos he haluavat kilpailla 400 metrin ja mailin välisillä juoksumatkoilla.
CAS esitti kuitenkin kolme huolta IAAF:n säännöistä päätöksessään. CAS:n mukaan urheilijat voivat tahattomasti rikkoa IAAF:n tiukat testosteronirajat ja hormonihoitojen sivuvaikutukset voivat johtaa siihen, että IAAF:n sääntöjä voi olla vaikea noudattaa.
Konkreettisin huolenaihe liittyi kuitenkin matkoihin. CAS:n mukaan testosteronirajojen asettamista 1500 metrille ja mailille pitäisi lykätä. CAS:n mukaan näille matkoille ei ole tarpeeksi konkreettisia todisteita siitä, että hyperandrogeenisillä urheilijoilla olisi merkittävää etua.
Pihlakoski selittää tätä sillä, että CAS:n tulkinnan mukaan hyperandrogeenisten urheilijoiden edusta ei ole tarpeeksi tieteellistä tutkimusta. Pihlakosken mukaan tutkimusta puuttuu siksi, että hyperandrogeenisiä urheilijoita ei ole kovin paljoa muissa lajeissa kuin 400 ja 800 metrillä.
– Jos ihmisellä on miehinen testosteronitaso, siitä on varmasti hyötyä. Sen kaikki logiikka kertoo. Mutta CAS vaatii todisteita, että vahvasta testosteronitasosta on hyötyä. Tutkimusta on tehty 400, 800 ja 1500 metrin juoksijoille. Kun 1500 metrin juoksijoita on vähän, se tuo CAS:lle epäilyn siitä, että voiko tätä hyötyä varmasti todistaa, Pihlakoski sanoo.
Tämä onkin tarjoamassa Semenyalle ja muille hyperandrogeenisille urheilijoille takaporttia kilpailla 1500 metrillä Dohan MM-kisoissa. 800 metrillä Semenya on kaksinkertainen olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari. Mutta 1500 metrilläkin Semenya on ottanut kerran MM-pronssia.
Pihlakosken mukaan IAAF joutuu varmasti miettimään, lykätäänkö sääntö tai muutetaanko sääntöä koskeviksi vain 400 ja 800 metrille.
– Tämä on CAS:n suositus, mutta ei ole mikään päätös. Voimme harkita, kummin päin teemme. Mutta ihmisen logiikalla ajateltuna, että korkealla testosteronitasolla on hyötyä kaikkiin lajeihin, Pihlakoski sanoo.
– Joka tapauksessa aika tarkkaan täytyy miettiä, miten päätös modifioidaan, jos modifioidaan. Olemme juridisten asioiden kanssa tekemisissä.
Päätös antaa mahdollisuuden laajentaa tutkimusta
IAAF:llä oli naisten sarjoissa testosteroniraja 2010–2015, mutta intialaisen pikajuoksijan Dutee Chandin valitus CASiin johti säännön kaatumiseen kesällä 2015. Silloin CAS vaati tutkimustodisteita hyödyistä, mitä hyperandrogeeniset urheilijat saavat hyötyä korkealla testosteronitasollaan.
IAAF keräsi tutkimusnäyttöä uuden testosteronirajan tueksi, mutta säännön käyttöönotto lykkääntyi Semenyan valituksen takia. Nyt CAS:n päätös antaa Pihlakosken mukaan IAAF:lle mahdollisuuden laajentaa tutkimusta kaikkiin yleisurheilulajeihin.
– Emme ole toistaiseksi pystyneet todistamaan tätä muiden urheilulajien osalta. Mutta sitä tutkimusta varmasti jatketaan, Pihlakoski sanoo.
Tasan viikon päästä voimaan tulevan säännön perusteella testosteronia pitää olla alle viisi nanomoolia litrassa. Raja pitää alittua kuuden kuukauden ajan ennen kuin voi osallistua kisoihin. Dohan MM-kisat ovat kuitenkin alle puolen vuoden päässä.
Pihlakoski: Kyse tasa-arvosta
CAS:n käsittely venyi sen verran, että IAAF teki poikkeuksen. MM-kisoihin voi osallistua, jos hyperandrogeeninen urheilija tekee ennen 8. toukokuuta verikokeen ja alittaa testosteronirajan. Testosteronitasoa alentava lääkitys pitää siis aloittaa hyvin nopeasti, jos hyperandrogeeninen urheilija mielii MM-kisoihin.
Muihin kisoihin ei ole poikkeuksia. Ennen kuin säännöt tulevat voimaan on edessä yhdet kovat kansainväliset kilpailut, kun sattumoisin myös Dohassa perjantaina aloitetaan Timanttiliiga-kausi perjantaina.
Pihlakosken mukaan testosteronisäännössä on kaiken kaikkiaan kyse tasa-arvosta.
– Olemme tehneet erittäin paljon tutkimusta ja olemme miettineet sääntöjä tarkasti. Mutta joka tapauksessa, kun olemme pioneerityötä tekemässä, säännöt varmasti elävät jonkun verran kokemuksen karttuessa. Mutta olennaista on se, että yritetään edistää tasa-arvoista urheilua, Pihlakoski sanoo.
– Olemme todenneet, että hyperandrogenisimi ei ole kovin tasa-arvoista normaalien naisten kilpailua ajatellen. Urheilu on kaiken kaikkiaan aikanaan jaettu miesten ja naisten lajeihin sen takia, että miehillä on testosteronista aiheutuvaa etua niin paljon suhteessa naisiin.
Lue lisää: