Hyppää sisältöön

Teerinevan lahot tulvasuojaukset huolestuttavat Lestijärvellä – pahin pelko on 40 vuoden takaisen katastrofin toistuminen

Ojitetun suon penkereet ovat kärsineet pahoin.

Ilmakuva järvestä, kesäinen tyyni sää, pilvet heijastuvat järvestä, vihreää metsää
Lestijärvi on toipunut 1980-luvun vesistöpäästöistä, mutta on vielä ekosysteemiltään hyvin herkkä. Kuva: Yle / Rasmus Tåg
Ari Vihanta

Lestijärven ympäristöyhdistys on huolissaan Teerinevan tulvarakenteiden kestävyydestä. Ojitetun suon yli 40 vuotta vanhat tulvapenkereet ovat lahonneet pahoin.

Ympäristöyhdistys onkin vedonnut tulvarakenteiden korjaamiseksi Etelä-Pohjanmaan ely-keskukseen ja suon omistajaan Vapoon.

Teerinevan turvetyömaalla sattunut onnettomuus pilasi Lestijärven veden 1980-luvun alussa.

Penkereiden pettäminen voisi aiheuttaa samanlaisen katastrofin kuin 40 vuotta sitten, sanoo Lestijärven ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Viitasalo.

– Tulva voi sortaa penkereet, ja silloin kaikki tulvavedet pääsevät Lehtosenjokeen ja sitä kautta Lestijärveen. Järvi on pikku hiljaa toipunut 1980-luvun alun tuhosta, mutta sen sietokyky on edelleen hyvin alhainen. Toista suurta vesistöpäästöä se ei enää kestäisi.

Viitasalo pitää rakenteiden korjaamista suhteellisen pienenä työnä. Se voitaisiin toteuttaa hänen mukaansa helposti, jos kesästä tulee suhteellisen kuiva.

– Ely-keskuksen ympäristöosaston velvollisuus on mielestäni tarkistaa ja valvoa tämä tilanne. Tulvarakenteiden korjaaminen on akuutti, kiireellinen asia.

Turvetuotantoa ei aloiteta, suo on myynnissä

Vapo suunnitteli vielä muutama vuosi sitten aloittavansa turvetuotannon Teerinevalla, mutta on nyt luopunut hankkeesta. Vapo on laittanut suon myyntiin. Alue on noin 450 hehtaarin kokoinen.

– Meidän kannaltamme parasta olisi, jos joko Lestijärven kunta tai valtio ostaisi Teerinevan. Näin suo voitaisiin ennallistaa tai antaa sen pikku hiljaa ennallistua pitämällä patorakenteet kunnossa. Pahin vaihtoehto olisi se, että sitä alettaisiin raivata pelloksi. Silloin sillä olisi edessä samat ongelmat kuin turvetuotannolla, sanoo Viitasalo.

Ely-keskus ei voi hankkia sitä suojelualueeksi, koska suo ei ole luonnonmukaisessa tilassa. Sen sijaan se voitaisiin suojella esimerkiksi METSO-ohjelmalla.

Suosittelemme sinulle