Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Avi asetti uhkasakon Helsingin pelastustoimelle huomattavien epäkohtien takia – palokunnan saapuminen kestää liian kauan

Pelastustoimi on jaettu Helsingissä 134:ään alueeseen. Yli 60 prosentilla alueista yksikkö ei saavu paikalle tarpeeksi nopeasti.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen paloauto liikennevaloissa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen uhkasakon asettamisesta Helsingin kaupungille pelastustoiminnassa havaittujen epäkohtien takia. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tatu Kuukkanen,
STT
Avaa Yle-sovelluksessa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asettanut Helsingin kaupungille 20 miljoonan euron uhkasakon pelastustoimen pelastustoiminnassa havaittujen huomattavien epäkohtien takia.

Avin mukaan huomattavat epäkohdat koskevat toimintavalmiusaikaa ensimmäisen yksikön osalta ja pelastustoiminnan mitoitusta "paikallisten tarpeiden ja onnettomuusuhkien mukaisesti". Puutteita on erityisesti Pohjois- ja Koillis-Helsingissä.

Pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että käytännössä palokunta ei saavu tulipalopaikalle Pohjois-Helsingissä tarpeeksi nopeasti, eli matka paloasemalta kohteeseen kestää usein liian kauan.

– Helsingissä ensimmäisen yksikön pitäisi olla kohteessa useammilla alueilla kuuden minuutin tavoiteajassa. Sisäministeriö velvoittaa, että 50 prosenttia hälytyksistä pitäisi toteutua tuossa ajassa. Todellisuudessa kuitenkin reilusti yli 60 prosentilla alueista Helsingissä tuo tavoite ei toteudu, Kirvesniemi kertoo.

Pelastustoimi on jaettu Helsingissä 134:ään alueeseen. Näistä alueista 84:llä ei päästä tavoitteeseen: että yli 50 prosenttia hälytyksistä saapuisi kohteisiin tavoiteajassa.

Täältä voit katsella Avin tilastoja siitä, kuinka usein ensimmäinen yksikkö pääsee kohteeseen tavoiteajassa. Tilastoista ilmenee, että useilla alueilla Pohjois-Helsingissä jopa 0 prosenttia tehtävistä pääsee tavoiteaikoihin.

Turvallisuus ei pohjaudu yhteen mittariin

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén kertoo, että asia on teknisesti kuten avi sen esittää.

– Meidän toimintamme ei perustu tällaiseen yhteen mittariin, hän kuitenkin tarkentaa.

Wecksténin mukaan pelastuslaitoksen toiminta on perustunut vuosituhannen alusta lähtien erittäin pitkälle vietyyn ja yksityiskohtaiseen riskianalyysiin.

– Mittareiden mukaan Helsinki on kaikilla osa-alueilla ylivoimaisesti turvallisin alue Suomessa, Weckstén toteaa ja viittaa laitoksen omiin tilastoihin.

Tähän suhteutettuna avin valitsema mittari ulostulolleen on Wecksténin mielestä ohut. Kokonaisturvallisuutta ei voida pelastuspäällikön mukaan mitata pelkällä tavoitettavuusajalla.

– Ehkä pelastusala on vähän liian keskittynyt näihin punaisiin autoihin ja minuuttimääriin sen sijaan, että mietittäisiin laajaa kokonaisuutta, Weckstén summaa.

Uhkasakon suuruus 20 miljoonaa, Helsinki aikoo perehtyä asiaan

Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemen mukaan Avi ei ohjeista, miten tilanne pitäisi korjata – siitä päättävät kaupungit itse. Toiminta on saatava pelastuslain vaatimalle tasolle, mutta millä tyylillä, se jää tässä tapauksessa Helsingin kaupungin päätettäväksi.

– Korjaava toimi voi olla uusien pelastusasemien rakentamista tai liikennejärjestelyjen kehittämistä alueella, jotta paloautot pääsevät liikennevaloista sujuvammin. Mutta niistä päättävät pelastustoimet itse.

Helsingin pelastuslaitokselta viestitetään, että se aikoo perehtyä Avin päätökseen yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, ja päättää jatkotoimista sen jälkeen. Pelastuslaitos huomauttaa, että pääkaupungissa on kansallisessa vertailussa alan paras turvallisuustaso.

– Esimerkiksi onnettomuuksien edellyttämän kokonaisresurssin viive onnettomuuspaikalle on Helsingissä kaikkein lyhyin, samoin kuin vakavien onnettomuuksien suhteellinen esiintyvyys, pelastuslaitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Avi vaatinut korjauksia jo 2016

Avi antoi epäkohdista jo tammikuussa 2016 korjausmääräyksen ja velvoitti korjaavia toimenpiteitä 2017 tammikuuhun mennessä. Koska Helsingin kaupunki ei tehnyt vaadittuja toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, Avi päätti asettaa uhkasakon.

Helsingillä on vuoteen 2023 asti aikaa laittaa pelastustoiminta kuntoon. Nyt asetettu enintään 20 miljoonan euron uhkasakko jakautuu tasaisesti neljälle vuodelle.

Tilanne tarkistetaan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Jos neljännes puutteista ei ole korjaantunut, lankeaa silloin ensimmäinen 5 miljoonan sakko.

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo, ettei asian kanssa lähdetä hosumaan. Jatkotoimenpiteitä arvioidaan yhdessä kaupungin päättäjien kanssa.

– Edelleenkin mennään turvallisuus edellä. Kaikkein tärkein asia on se, että Helsinki on turvallinen paikka ja tällä hetkellä Helsinki on turvallisin Suomen pelastustoimenalueista.

Suosittelemme