Tervetuloa Ylen Eurooppa-kirjeen pariin ja moien Ardennien vuoristosta! Luxemburgissa tervehditään “moien” – kuka tietää, ehkäpä suomalainen “moi” tulee samasta alkuperästä. Kirjoitan tätä paluumatkalla Luxemburgista Brysseliin.
Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.
Kirjeessä on tutusti ajankohtainen osio, huomiot sosiaalisesta mediasta ja yksi kiinnostava tilasto – sekä suositukset kuluneen viikon kiinnostavimmista Ylen Eurooppa-jutuista ja -ohjelmista. Aivan lopussa kerron, mitä odotan ensi viikolta. Mutta palataan ensin Ardenneille!
Takana on erittäin viileä Eurooppa-päivä. Muutama päivä sitten Ardenneille satoi ohut lumipeite aivan kuten Suomessakin. Sade ja koleus eivät estäneet luxemburgilaisia juhlimasta. Oli konserttia, puheita, tanssia, sirkusta – torilla tarjoiltiin jopa suuria Eurooppa-kakkuja. Belgian, Saksan ja Ranskan rajalla sijaitseva Luxemburg on niin innokkaan eurooppalainen paikka, että paikallinen parlamentti sääti Eurooppa-päivän viralliseksi vapaapäiväksi ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Baijerin-reissulla viikonloppuna taas opin kantapään kautta urheilutoimittamisen pelisääntöjä. Enpä olisi uskonut, miten ankaraa on eurooppalaisten jalkapallojoukkueiden – tai oikeammin jalkapalloyhtiöiden – suhtautuminen kuvaoikeuksiinsa.
Kuvasimme Bayern Münchenissä hienoa uraa tekevää suomalaista nuorta maalivahtia Katriina Talaslahtea tämän kotikentällä kahtena päivänä. Jutun aihe ja kohde oli pelaaja itse, ei joukkue. Olimme lentokentällä astumassa Brysselin-koneeseen valmiiksi leikatun tv-jutun kanssa, kun Bayernin viestinnästä soitettiin raivokas puhelu.
– Missään tapauksessa ette saa käyttää kuvaamaanne materiaalia. Ette missään tapauksessa, viestinnästä vaadittiin.
Mikään anelu ja anteeksipyytely kuvaamisesta luvatta Bayernin kentällä ei auttanut, ei edes se, että lupasimme näyttää heille valmiin jutun ja kääntää käsikirjoituksen ennen julkaisua. Ei auttanut kuin palata Müncheniin vapunpäiväksi ja ottaa kuvat uusiksi, koska televisiojuttua ei voi julkaista ilman kuvia. Lopulta juttu saatiin Areenaan!
Sitten päivänpolttaviin aiheisiin: EU-vaaleihin on nyt kaksi viikkoa. Esimerkiksi Ylen vaalikone julkaistiin juuri. Suomessa äänestyspäivä on 26. toukokuuta. Brysselin väki seuraa silmä kovana, mihin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin uuspuolue LRME (La République En Marche) sijoittuu tulevassa parlamentissa.
Macronin puolue on kaikkein federalistisimpia eli EU-maiden syvempää yhteistyötä vahvimmin tukevia puolueita. Kun gallupit ennustavat EU-vastaisten ryhmien voittoa, Macron on avainasemassa EU-myönteisten puolueiden pyrkiessä rakentamaan enemmistöä. Nyt on jo käytännössä selvää, että liberaalikeskustalainen ALDE-ryhmä lakkaa olemasta vaalien jälkeen saadakseen Macronin puolueen riveihinsä.
Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.
LRME paljasti jo pääteemat, joilla se lähtee vaaleihin: ympäristö, nuoriso ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Voit lukea lisää Le Parisienin ranskankielisestä artikkelista. Macronistien vaalikampanja on muuten nimetty suomalaisesta vinkkelistä kovin juhlallisesti Renaissanceksi eli uudelleensyntymäksi, renessanssiksi. LRME ehdottaa esimerkiksi, että ulkomaille lähtevät Erasmus-opiskelijat voisivat saada EU:n takaaman 15 000 euron lainan. Laina pitäisi maksaa takaisin vasta, kun saa työpaikan. Tällä halutaan vastata etenkin Etelä-Euroopan suureen nuorisotyöttömyyteen.
Kahden suurimman EU-parlamentin ryhmän eli sosialistien S&D:n ja oikeiston EPP:n kärkiehdokkaat Frans Timmermans ja Manfred Weber kohtasivat tiistai-iltana ensimmäistä kertaa tv-vaaliväittelyssä. Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän ECR:n, johon myös perussuomalaiset kuuluu, kärkiehdokas Jan Zahradil vertasi keskustelijoiden välistä eroa yhtä mitättömäksi kuin Coca-Cola Zeron ja Coca-Cola Lightin, mutta erot olivat kyllä hieman selvemmät kuin kolajuomien. Timmermans esimerkiksi kannattaa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen EU-vaaleissa ja eurooppalaista hiilidioksidiveroa, Weber ei kumpaakaan.
#SOMESSA: Ilmapiiri kiristyy Puolan mediassa
"Erittäin vastenmielistä", arvioi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tiistaina tiedotustilaisuudessa Puolan televisiokanavan julkaisemaa TVP:n juttua, jossa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa, puolalaista Donald Tuskia verrattiin historian hirmuhallitsijoihin Staliniin ja Hitleriin. Juttu oli otsikoitu "Puolalaiset eivät halua Tuskia takaisin" ja siinä näytettiin kuvia Stalinista ja Hitleristä. Televisiokanava on tiukasti Puolaa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen näpeissä.
Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski taas aikoo twiittien mukaan haastaa oikeuteen maan suurimman liberaalilehden Gazeta Wyborczan, koska se julkaisi nauhoituksia Kaczynskin ja erään itävaltalaisen liikemiehen keskusteluista pilvenpiirtäjän rakentamiseksi Varsovaan. Tapausta on puitu Puolassa pitkään ja siihen liittyy muun muassa papin lahjomista.
#FAKTA: Pakko nostaa prosenttia
Belgia ja Luxemburg ovat ainoat Euroopan maat, joissa eurovaalien äänestysaktiivisuus on yli 80 prosenttia. Miten se on mahdollista? No, äänestäminen on pakollista.
Jos äänestäjäksi rekisteröity henkilö Belgiassa ei äänestä, siitä voi seurata pieni sakkorangaistus. Jos äänestämättä jättäminen on toistuvaa, voidaan henkilö sulkea vaaleista 10 vuoden ajaksi. Todellisuudessa rangaistuksen voi kuitenkin välttää, jos raportoi esimerkiksi sairastumisesta tai ulkomaanmatkasta.
Käytännössä sakot ovat tuiki harvinaisia. Esimerkiksi Luxemburgissa sakkoja ei ole annettu yli 40 vuoteen.
Älä missaa näitä: Puolueiden EU-erot, natsihistorian merkitys ja eurovaalien asetelmat
Miten puolueiden Eurooppa-linjaukset eroavat? Ylen verkkojuttujen sarja perkaa erot, yhtäläisyydet ja muutokset. Torstaina oli vuorossa Petteri Orpon johtama kokoomus. Se määrittelee itsensä Suomen johtavaksi EU-puolueeksi, mutta onko sen asema EU-parlamenttiryhmässä EPP:ssä käymässä ahtaaksi? Ryhmäkavereista Saksan CDU otti askeleen konservatiivisempaan suuntaan, ja Unkarin Fidesz hyljeksii oikeusvaltion periaatteita.
Puolueet on esitelty samoina päivinä, kun niiden puheenjohtajat esiintyivät Aamu-tv:n ja Ykkösaamun eurovaalitenteissä.
Maanantaina esittelimme vahvaa EU:ta haluavan SDP:n, tiistaina liittovaltiokehitystä kavahtavan kristillisdemokraatit, keskiviikkona liberaaleja arvoja puolustavan RKP:n, torstaina Suomen johtavaksi Eurooppa-puolueeksi itsensä kutsuvan kokoomuksen ja perjantaina täyskäännöksen EU-suhteessaan tehneen vihreät.
EU:hun kohdistuu uudenlaisia paineita, kuten Venäjän ja USA:n politiikka ja brexit. Siksi EU joutuu nyt seuraavalla budjettikaudellaan reagoimaan lähialueilta tuleviin paineisiin lisäämällä varoja esimerkiksi rajaturvallisuuden vahvistamiseen ja yhteisen puolustuksen edistämiseen. Näin arvioi yliopistotutkija Timo Miettinen, joka oli Maija Elonheimon vieraana Brysselin kone -ohjelmassa.
Nationalismin kasvu näkyy eri maissa eri tavoin. Politiikkaradion vieraana oli populismiin erikoistunut valtio-opin yliopistolehtori Emilia Palonen, jonka mukaan Euroopassa ja Suomessakin on ongelmia natsi-Saksan historian käsittelyssä.
Kuuntele myös, mitä tutkimusprofessori Niilo Kauppi arvioi tapahtuvan, jos Euroopan kansallismieliset puolueet yhdistävät voimansa, kuten suunnittelevat.
Tuntuuko siltä, että EU:sta ja äänestämisestä puhutaan liikaa? Ruotsissa se on ainakin osaltaan nostanut etenkin nuorten äänestysastetta. Jenni Mehtosen jutussa Ellen Rudeklint ja muut Haaparannan lukiolaiset kertovat ajatuksistaan. Ruotsalaiset nuoret äänestävät EU-vaaleissa kuusi kertaa useammin kuin suomalaiset.
Samaan aikaan suomalaisia nuoria kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen aiempaa enemmän.
Taas ajankohtaista: Romanian korruption tausta
Viime talvena Ulkolinjan toimittaja Minna Pye vieraili Romaniassa tapaamassa ihmisiä, jotka ovat menettäneet läheisiään korruption takia. Romania saavutti merkittäviä voittoja korruption kitkemisessä takavuosina. Nyt maa on jälleen vajonnut vanhoihin ongelmiin. EU on arvostellut puheenjohtajamaa Romaniaa korruptionvastaisen taistelun vesittämisestä.
Ensi viikolla: Ennakkoäänestys alkaa, Fideszin ympärillä kuhinaa
Ensi viikolla alkaa sitten ennakkoäänestys EU-vaaleissa!
Brysselissä on jälleen kuhinaa Unkarin pääministerin Victor Orbánin Fidesz-puolueen ympärillä. Fidesz saattaa jo lähiaikoina irtautua parlamentin suurimmasta ryhmästä EPP:stä ja siirtyä maahanmuutto- ja EU-vastaisten ryhmään ensi kaudella.
Maaliskuussa EPP laittoi maahanmuuttovastaisen Fideszin jäsenyyden ryhmässä pakastimeen. Nyt on Victor Orbánin vuoro näyttää EPP:lle kaapin paikka: hän aikoo osallistua ensi viikon lauantaina Milanossa pidettävään maahanmuutto- ja EU-vastaisten puolueiden kokoontumiseen. Maahanmuuttoa vastustavien puolueiden on tarkoitus alkaa tehdä yhteistyötä uudessa parlamentissa. Voit lukea lisää Le Soirin artikkelista. Myös perussuomalaiset on ollut hankkeessa mukana.
Britanniassakin valmistaudutaan eurovaaleihin, koska kuluneella viikolla alkoi näyttää varmalta, että Britannia ei onnistu eroamaan EU:sta ennen toukokuun loppua. Britit käyvät uurnilla hollantilaisten kanssa ensimmäisinä eli torstaina 23. toukokuuta.
Pääministeri Theresa Mayn seuraava brexit-tavoitepäivämäärä on 2. heinäkuuta: hän yrittää saada eron toteutetuksi ennen kuin uusi parlamentti aloittaa työnsä. Britannian vaaleissa murskavoiton voi ottaa brexit-puolue, joka tuskin keskittyy parlamentissa EU-yhteistyöhön. Näin arvioi Guardian.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä. Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Bon weekend!
Terveisin, Anna
P.S. Viime kirjeessä oli twiitti, jonka mukaan Espanjan viranomaiset eivät anna ex-katalaanijohtajan Carles Puigdemontin asettua ehdolle EU-vaaleissa. Nyt oikeus on kumonnut päätöksen. Eläköön demokratia ja vapaat vaalit!
Lue lisää:
Ensimmäisen Eurooppa-kirjeen sisältöön pääset tästä: Eurooppa-kirje: Kirjeenvaihtaja sai opetuksen ja muita tunnelmia unionin ytimestä