Vapaaehtoistöitä nykyisin tekevä, espoolainen Tanja Matthews on nähnyt, mitä arki on, kun työpaikka menee alta ja elämä muutenkin koettelee.
Matthewsin oma työpaikka oli alun perin hoitoalalla. Selkäongelmien takia raskas ala sai kuitenkin jäädä ja edessä oli alanvaihto.
Kahden lapsen äiti aloitti merkonomin opinnot. Opintoja ehti kestää vain vuoden, kun miesystävä kuoli yllättäen.
Matthews masentui, ja opinnot jäivät kesken. Tästä alkoi myös pitkäaikaistyöttömyys, Matthews kertoo nyt.
Työttömyys jatkuu edelleen, mutta tällä hetkellä Matthews auttaa muita samassa tilanteessa olevia vapaaehtoisena työntekijänä espoolaisessa Hyvä Arki -yhdistyksessä.
Hän sanoo huomanneensa puolentoista vuoden aikana, että ihmisten hätä on vain kasvanut.
Erityisesti lapsiperheiden.
Lapsiköyhyys on lisääntynyt jo monta vuotta
Espoon keskuksessa sijaitseva Hyvä Arki on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on harjoittaa sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa ihmisten arkielämän laadun parantamiseksi.
Ennen vapaaehtoistoimintaa Matthews itse oli samassa paikassa kuntouttavassa työtoiminnassa.
Hänen havaintonsa siitä, että ihmisten hätä on kasvanut, saa tukea tilastoista: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n mukaan valtakunnallisella tasolla lapsiköyhyys on lisääntynyt vuodesta 2012 lähtien.
Lapsiköyhyydellä eli lasten pienituloisuusasteella tarkoitetaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuutta kaikista lapsista. Pienituloisuus puolestaan määritellään niin, että se on 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista.
Tilastokeskuksen uusimmat pienituloisuustiedot ovat vuodelta 2017. Mediaanitulo vuonna 2017 oli 24 583 euroa vuodessa.
Silloin köyhyysraja oli 1 230 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Näin ollen kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe eli vuonna 2017 köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot olivat alle 2 583 euroa kuukaudessa.
Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe jäi köyhyysrajan alapuolelle, jos käytettävissä olevat tulot olivat alle 1 968 euroa kuukaudessa.
Kun puhutaan lapsiköyhyydestä, tarkoitetaan niiden alle 18-vuotiaiden osuutta lapsiväestöstä, jotka asuvat suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elävissä kotitalouksissa.
Mikä on lapsiköyhyyden kasvuprosentti, se riippuu käytetystä tulomittarista.
Kasvua viidessä vuodessa jopa yli viidennes
THL:n tutkimuspäällikön Minna Salmen mukaan lapsiköyhyys on lisääntynyt 22 prosenttia viidessä vuodessa.
– Viimeisimmät valtakunnalliset pienituloisuustilastot vuodelta 2017 kertovat, että Suomessa on 150 000 köyhää lasta. Vuonna 2012 luku oli 123 000. Kasvua on siis yli viidennes, Salmi sanoo.
Hänen mukaansa luvut pohjautuvat tulonjakomittariin, joka puolestaan perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon. Siinä otetaan kotitalouden käytettävissä olevien rahatulojen lisäksi huomioon laskennalliset asuntotulot.
Luvut ovat hieman korkeampia kuin tulomittarilla, jossa otetaan huomioon pelkät rahatulot ja mittari on herkempi lapsiperheiden toimeentulotilanteelle.
– Tämä on mielestäni realistinen tapa mitata lapsiköyhyyttä, koska asuntomenot ovat lapsiperheille niin merkittävä tekijä, Salmi toteaa.
"Harmittaa, kun en voi maksaa lasten harrastuksia"
Tanja Matthewsillä on kaksi teini-ikäistä lasta.
– He haluaisivat harrastaa, käydä elokuvissa kavereiden kanssa ja toivovat perheen yhteisiä lomamatkoja. Kaikesta tällaisesta joudumme tinkimään, jotta rahaa riittäisi perusmenoihin, kuten ruokaan, laskuihin ja vuokraan, Matthews kuvaa arkeaan.
– Tietenkin harmittaa, kun en pysty kustantamaan lasten harrastuksia. Lasten onnellisuus on minulle kaikkein tärkeintä.
Hannu Hätönen on ollut Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Espoossa kaksitoista vuotta. Myös hänen mukaansa tilanne on mennyt vuosi vuodelta huonompaan suuntaan.
– Koko ajan puhutaan perusturvaongelmasta, mutta kukaan ei tee mitään. Suomessa perusturvaa on heikennetty parikymmentä vuotta riippumatta siitä, ketkä istuvat maan hallituksessa, Hätönen sanoo.
Hyvä Arki jakoi Espoossa viime vuonna yli 450 000 kiloa ruokaa vähävaraisille. Asiakaskäyntejä oli yli 40 000.
Hätösen suorat sanat saavat ainakin osin tukea THL:stä.
– Olisi tärkeää, että 20–30 vuoden aikana reaaliarvoltaan heikentyneet tulonsiirrot saataisiin nostettua takaisin paremmalle tasolle. Niihin pitäisi tehdä tasokorotus, ja indeksijäädytykset pitäisi purkaa, tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo.
Salmen mukaan toinen vähintään yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi asia on, että kaikille nuorille saataisiin varmistettua vähintään ammatillinen koulutus.
– Koulutuksen lisääminen on yksi tärkeimmistä asioista, joilla tämä periytyvän köyhyyden kierre voidaan katkaista. Kunnissa pitäisi satsata oppimisen ympäristöihin.
Käytännössä tämä tarkoittaisi Salmen mukaan pienempiä ryhmiä päiväkodeissa ja kouluissa, lisää opinto-ohjaajia sekä lisää kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -kuraattoreita.
Mitä lapsiköyhyydelle voitaisiin tehdä?
Espoossa on pohdittu kuntatasolla, mitä lapsiköyhyyden vähentämiseksi voitaisiin tehdä.
Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi on tulossa näinä aikoina toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi vuosina 2019–2021.
Ohjelma saa osakseen sekä kiitosta että epäilyjä.
– Espoon ohjelma on kunnianhimoinen, ja siinä huomioidaan osallisuuden eri ulottuvuudet, sanoo lapsiasiavaltuutettu, nuorisotutkija Elina Pekkarinen.
Pekkarisen mieltä lämmittää se, että ohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös 16-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin lapsiin.
– On kiinnostavaa nähdä, johtaako tämä ohjelma muutoksiin köyhien lapsiperheiden määrässä.
Myös THL:n Minna Salmi kiittelee sitä, että Espoossa on paneuduttu lapsiperheiden köyhyystilanteeseen.
Hän kuitenkin kaipaa toimenpideohjelmasta mainintaa muun muassa siitä, minkä kokoisia ovat päivähoitoryhmät tai koulujen opetusryhmät ja miten paljon lasten perusoppimiseen on käytettävissä rahaa.
– Nämä perusasiat ovat kaikkein suurin kysymys, kun ratkaistaan lapsiköyhyyttä.
Muiden tavoin myös Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kaipaa tekoja.
– Espoon toimenpideohjelma lapsiköyhyyden vähentämiseksi pitää kyllä sisällään konkreettisia toimenpiteitä. Nyt pitää vain valvoa, että asiat myös toteutuvat – että nämä asiat saadaan oikeasti aikaiseksi.
"Huomaan kyllä, että lapset kärsivät"
Tanja Matthewsin perheessä arki sujuu paljolti kotona.
– Lapset tapaavat tietysti ystäviään. Keväällä ja kesällä on hyvä, kun he voivat olla ulkona. Sisätiloissa järjestettävät tapahtumat ovat monesti maksullisia, Matthews sanoo ja jatkaa:
– Huomaan kyllä, että lapset kärsivät siitä, etteivät pysty tekemään samoja asioita mitä ystävät tekevät.
Yleisellä tasolla Matthews sanoo uskovansa, että vähävaraisuus voi lisätä esimerkiksi jo teini-ikäisillä mielenterveysongelmia, kuten masentuneisuutta.
Hänen oman havaintonsa mukaan yhä useampi perhe kohtaa tällaisia ongelmia.
– Esimerkiksi ruokapalvelussa jonot ovat tänä aikana kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet, Matthews arvioi.
Lue myös:
Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista (12.11.2018)
OECD: Joka seitsemäs teollisuusmaiden lapsista elää köyhyydessä (17.10.2018)