Viisi eduskuntapuoluetta kahdeksasta – SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP – on jokseenkin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi tulisi valita nainen".
Kristillisdemokraatit ja kokoomus vastaavat Ylen kyselyssä olevansa väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Perussuomalaiset ovat täysin eri mieltä.
Yle esitti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille joukon väittämiä ja yhden avoimen kysymyksen Euroopan unioniin ja EU-politiikkaan liittyen.
He ottavat tässä jutussa kantaa esimerkiksi EU-jäsenyyden hintaan suomalaisille, rajavalvonnan tiukentamiseen ja ilmastopolitiikan keinoihin. Puoluejohtajilta pyydettiin kaikkiin vastauksiinsa myös lyhyet perustelut. (siirryt toiseen palveluun)
Puoluejohtajien vastauksia käsitellään heidän johtamiensa puolueiden kantoina.
"Tämä lasikatto on Suomella vielä rikottavana"
Mikään puolue ei jaa täysin väitettä naispuolisen komissaarin tarpeellisuudesta.
Myös "jokseenkin samaa mieltä" olevat puoluejohtajat korostavat, että komissaarinimityksessä henkilön sukupuoli on vain yksi näkökohta. Naiskomissaaria kaivataan, mutta tärkeintä on sittenkin pätevyys tehtävään.
– Tämä lasikatto on Suomella vielä rikottavana. Tärkeintä on kuitenkin, että komissaari on osaava tehtävässään, keskustan Juha Sipilä kirjoittaa.
Suomen EU-komissaariksi on perinteisesti valittu pääministeripuolueen edustaja.
SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Pekka Haavisto kirjoittavat, että komissaariksi on valittava pätevin henkilö.
Rinne toteaa samalla, että Suomella ei koskaan ole ollut naiskomissaaria. Haavisto kirjoittaa suoremmin, että naisten aliedustus EU:n komissiossa puhuu naisehdokkaiden puolesta.
Myös vasemmistoliitto ja RKP ovat suomalaisen naiskomissaarin tarpeesta "jokseenkin samaa mieltä." Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan tulevan komissaarin valinnassa on kiinnitettävä "erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen".
RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa komissaarinimityksen olevan neuvottelukysymys, jota pitää pohtia "myös tasa-arvon kannalta".
Kokoomuksen Petteri Orpo ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat väitteen kanssa "jokseenkin eri mieltä".
Essayah perustelee lyhyesti, että komissaariksi pitää valita tarjolla olevista vaihtoehdoista pätevin. Orpon mukaan komissaariksi kannattaa valita se mies tai nainen, "jonka profiili parhaiten sopii uuden komission puheenjohtajan tiimiin".
– Siihen vaikuttavat esimerkiksi käytettävissä olevien henkilöiden kokemus EU-politiikasta, maantieteellinen sijainti ja sukupuoli, Orpo kirjoittaa.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on ainoa, joka vastaa olevansa täysin eri mieltä naispuolisen komissaarin tarpeesta.
– Komissaaria, kuten muitakaan päättäjiä, ei pidä valita sukupuolen perusteella vaan siitä riippumatta, Halla-aho perustelee.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Kokoomus, RKP ja vihreät: Integraatiota tarvitaan lisää
Kolme puoluetta on täysin eri mieltä väittämän "EU:n integraatio on mennyt liian pitkälle" kanssa. Kokoomus, vihreät ja RKP kaipaavat EU-yhteistyötä nykyistä enemmän, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa.
– On monia kysymyksiä, joissa tarvitaan lisää eurooppalaista yhteistyötä. Esimerkkinä kriisinhallinta ja kriisien ennaltaehkäisy, nuorisotyöttömyyden voittaminen, veronkierron ja veroparatiisien sekä harmaan talouden vastainen työ, ilmastonmuutoksen torjuminen, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, kulttuuri ja koulutus sekä kyber- ja hybridiuhkiin vastaaminen, listaa vihreiden Pekka Haavisto.
SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit torjuvat osittain ajatuksen EU-integraation liiallisuudesta.
– EU on edelleen itsenäisten valtioiden unioni, kuten se oli perustettaessa, keskustan Juha Sipilä katsoo.
SDP:n Antti Rinteen mukaan "Suomen paikka on syventyvän eurooppalaisen yhteistyön eturivissä", mutta hän vahvistaisi unionin sosiaalista ulottuvuutta.
Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan EU:n integraatiossa on korostunut liiaksi "uusliberaali talousmalli".
– Taloudellinen yhdentyminen olisi voitu toteuttaa enemmän yhteisvastuun, solidaarisuuden ja yhteisen finanssipolitiikan ajatuksia painottaen, Andersson katsoo.
Vain perussuomalaiset ovat täysin samaa mieltä väitteestä, että EU-integraatio on mennyt liian pitkälle.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Valtaosa puolueista: EU ei maksa suomalaisille liikaa
Seitsemän puoluetta kahdeksasta torjuu väitteen "EU-jäsenyys maksaa suomalaisille liikaa".
Vasemmistoliitto on väitteestä täysin eri mieltä, loput puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta jokseenkin eri mieltä.
Perusteluissa korostuu ajatus siitä, että EU-jäsenyyden arvoa Suomelle ei voida arvioida vain nettomaksuosuuden perusteella.
– Vaikkapa vapaa liikkuvuus, ihmisten mahdollisuus työskennellä ja opiskella Euroopassa, rauhanomaisten suhteiden vahvistaminen valtioiden välillä ovat sellaisia, joiden ”arvo” on subjektiivinen, eikä helposti muutettavissa euroiksi, vasemmistoliiton Li Andersson kirjoittaa.
Myös EU:n sisämarkkinoiden arvo Suomelle korostuu puheenjohtajien vastauksissa. Keskustan Juha Sipilä kirjoittaa EU:n nettomaksun olevan asukasta kohden parin kahvikupin hinta kuukaudessa. Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan EU-jäsenyys maksoi 50 euroa jokaista suomalaista kohden vuonna 2017.
– 50 eurolla vuodessa suomalaiset ja suomalaiset yritykset saavat vapaan liikkuvuuden 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoilla, Orpo laskee.
Vain perussuomalaiset on väitteen kanssa samaa mieltä. Jussi Halla-aho kirjoittaa perusteluissaan, että Suomi on pysyvästi EU:n nettomaksaja.
– Tämä asetelma pahenee, kun EU lisää omia tehtäviään ja toisaalta toiseksi suurin nettomaksaja, Britannia, poistuu unionista.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Suurin osa hyväksyy muita maita kireämmät päästörajat
Kahdeksasta puolueesta kuusi on täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että EU:n tulee tarvittaessa sitoutua muuta maailmaa, kuten Yhdysvaltoja tai Kiinaa tiukempiin päästörajoituksiin.
– EU:n tulee olla edelläkävijä ilmastoasioissa ja ajaa aktiivisesti asioita maailmanlaajuisesti, RKP:n Anna-Maja Henriksson kirjoittaa.
Niin vasemmistoliitto ja kokoomus kuin vihreät ja keskustakin kiinnittävät huomiota siihen, että eturivin ilmastotyö, kuten puhtaiden teknologioiden kehittäminen, antaa myös mahdollisuuksia eurooppalaiselle vientiteollisuudelle.
SDP:n Antti Rinne kirjoittaa, että EU:n on käytettävä vaikutusvaltaansa, jotta myös muut maat saadaan mukaan kunnianhimoisin ilmastotoimiin.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, jotka ovat väitteen kanssa "jokseenkin eri mieltä", painottavat muun maailman sitouttamista päästövähennyksiin, jotta hiilivuotoa voidaan estää.
Hiilivuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kireä ilmastopolitiikka ajaa tuotantoa löysemmän ilmastopolitiikan maihin.
Jussi Halla-aho painostaisi "Kiinan kaltaisia saastuttajia" esimerkiksi ilmastotulleilla.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah katsoo, että hiilinielujen kasvattaminen ja teknologian edistäminen EU:ssa tulevat parantamaan päästövähennystavoitteisiin pääsyä, mutta "tärkeintä on globaalisti sitouttaa kaikki maat päästövähennyksiin".
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Vain vihreät kieltäisi uudet bensa- ja diesel-autot vuonna 2030
Vihreät allekirjoittaa ainoana väitteen, jonka mukaan EU:n on kiellettävä uusien, pelkästään bensalla tai dieselillä kulkevien autojen myynti vuoteen 2030 mennessä.
– On kaikkien etu, että EU ja Suomi asettavat ajoissa takarajan uusien bensiini- tai dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnille. Se antaa niin teollisuudelle, kuluttajalle kuin autokaupalle aikaa sopeutua tulevaan, Pekka Haavisto perustelee.
Vasemmistoliitto on jokseenkin samaa mieltä. Puolue lopettaisi uusien polttomoottoriautojen myynnin "viimeistään 2030-luvulla".
Neljä puoluetta – SDP, perussuomalaiset, kokoomus ja RKP – ovat jokseenkin eri mieltä väittämästä. Ne uskovat kiellon sijaan "maltilliseen" muutokseen, polttomoottoreista luopumisen aikataulun selvittämiseen sekä vähäpäästöisempien autojen kehitystyön ja markkinoiden tukemiseen.
Täysin eri mieltä myyntikiellosta vuonna 2030 ovat keskusta ja kristilliset.
– Polttomoottoritekniikkaa hyödyntäviä uusia vähäpäästöisiä polttoaineita tulee koko ajan markkinoille ja moottorit voidaan muuntaa helposti myös biokaasulla kulkeviksi, joten tekniikkaa itsessään ei kannata kieltää, perustelee Sari Essayah.
Keskustan Juha Sipilä toteaa, että sähköautot ovat monille edelleen liian kalliita. Hän toteaa, että uusiutuvien polttoaineiden ja sähköautojen käyttöä pitää eri tavoin edistää.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Keskusta ja KD: Karjataloutta ei saa rangaista
Suurin osa puolueista torjuu täysin tai osittain ajatuksen siitä, että EU:n maataloustukipolitiikalla pitäisi vähentää karjankasvatusta unionin alueella.
Täysin eri mieltä väittämän kanssa ovat keskusta ja kristillisdemokraatit.
Sari Essayah perustelee, että maataloutta ei pidä rangaista lisää, vaan ruuantuotanto on turvattava myös epäsuotuisimmilla alueilla, kuten Suomessa.
Keskustan Juha Sipilän mukaan Suomelle tärkeästä karjataloudesta on luonnolle myös hyötyä: nautojen hyödyntämät nurmet ovat erinomainen hiilinielu, laiduntaminen ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja hillitsee vesistöhuuhtoumia.
– Karjataloutta tulee kehittää aktiivisen maatalouspolitiikan keinoin eikä syyllistää ideologisin perustein, Sipilä kirjoittaa.
SDP, perussuomalaiset, kokoomus ja RKP ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Perusteluissa korostuu ajatus suomalaisen ruuantuotannon kestävyydestä ja vastuullisuudesta.
Vihreät ja vasemmistoliitto sen sijaan vähentäisivät karjankasvatusta EU:n tukipolitiikan keinoin.
– Ruoantuotannon ilmastovaikutuksista 80 % tulee eläinperäisistä tuotteista. Ilmastomyönteinen ravinto on myös hyväksi terveydelle, joten tavoitteena tulee olla lihankulutuksen vähentäminen. Tehokkaimmin suunnanmuutos tapahtuu EU:n maataloustukiin vaikuttamalla, kirjoittaa vihreiden Pekka Haavisto.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Kuusi puoluetta torjuu sisärajojen valvonnan tiukennukset
Vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat suopeita sisärajatarkastuksille EU:n alueella. Näiden kahden puolueen puheenjohtajat vastaavat olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että jäsenmaiden välisiä rajoja pitää valvoa nykyistä tarkemmin, vaikka liikkuminen niiden välillä siksi hankaloituisi.
– Jos vapaa liikkuvuus palvelee laitonta siirtolaisuutta ja rajat ylittävää rikollisuutta, rajavalvonnan käyttöönotto ja passin näyttäminen eivät ole kohtuuton ratkaisu, Halla-aho perustelee.
– Tarvittaessa sisärajatarkastukset voidaan palauttaa, mikäli tilanne sitä vaatii, kristillisdemokraattien Sari Essayah kirjoittaa.
Kokoomus ja vasemmistoliitto ovat asiasta täysin eri mieltä, loput neljä puoluetta jokseenkin eri mieltä. Kaikki viittaavat vapaaseen liikkuvuuteen EU:n perusarvona tai keskeisenä periaatteena.
Monessa vastauksessa todetaan, että tilapäiset sisärajatarkastukset ovat mahdollisia jo nyt, mutta huomio tulisi kiinnittää unionin ulkorajoihin.
– Jotta vapaan liikkumisen periaatteesta voidaan pitää kiinni, on unionin yhteisen ulkorajan valvonnan toimittava, kirjoittaa SDP:n Antti Rinne.
– Sisärajavalvonnan tiukentamisen sijaan EU:n ulkorajoja, EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa sekä jäsenmaiden yhteistyötä ja EU:n yhteisiä toimia rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi on vahvistettava, perustelee kokoomuksen Petteri Orpo.
– Eurooppa ei kaipaa uusia muureja ja raja-aitoja, linjaa vihreiden Pekka Haavisto.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Puoluejohtajat yhtä mieltä: EU-armeijaa ei tarvita
Kysymys EU-maiden yhteisestä armeijasta on kyselyn ainoa, jossa kaikki puolueet ovat samassa rintamassa: EU-maiden yhteistä, eurooppalaista armeijaa ei tarvita.
SDP, kokoomus ja vihreät ovat yhteisen armeijan tarpeesta jokseenkin eri mieltä, loput puolueet täysin eri mieltä.
Puoluejohtajat korostavat perusteluissaan yhteisen EU-armeijan sijaan puolustus- tai turvallisuusyhteistyötä EU-maiden kesken.
– Suomen tulee olla mukana EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä lähtökohtana kansallisen puolustuksen vahvistaminen, kirjoittaa SDP:n Antti Rinne.
– EU ei ole puolustusliitto eikä EU:n puolustusyhteistyö korvaa Suomen kansallista puolustusta, kokoomuksen Petteri Orpo kirjoittaa.
– EU:n on otettava aktiivisempi ote myös Euroopan turvallisuudesta. Samanaikaisesti on tärkeätä, ettemme rakenna rinnakkaisjärjestelmiä sille, joka jo on NATO:n muodossa olemassa, RKP:n Anna-Maja Henriksson arvioi.
– Puolustusyhteistyön pitäisi perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa, linjaa EU:n puolustusyhteistyöhön kriittisimmin suhtautuva vasemmistoliiton Li Andersson.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Puolueet: Venäjä lisännyt jännitteitä Euroopassa
Väite Venäjän aiheuttamasta uhasta Euroopan turvallisuudelle ei jaa merkittävästi puolueita. Perussuomalaiset tosin pitää Venäjää sotilaallisena uhkana "lähinnä naapureilleen".
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä ja kuusi muuta puoluetta jokseenkin eri mieltä. Perusteluiden yleislinja on samankaltainen.
Kokoomuksen Orpo toteaa Euroopan turvallisuustilanteen heikentyneen muun muassa Ukrainan sodan vuoksi ja viittaa myös raportoituun, Venäjältä peräisin olevaan vaalivaikuttamiseen.
Muutkin puheenjohtajat kiinnittävät huomiota jännitteiden ja epävakauden kasvamiseen Krimin valtauksen jälkeen, mutta Venäjää ei pidetä välittömänä tai suorana turvallisuusuhkana.
– En pidä Venäjää akuuttina sotilaallisena uhkana, mutta meidän on otettava huomioon eri mahdolliset kehityskulut sekä Venäjän potentiaali. Myös hybridi- ja informaatiovaikuttamiseen varautumista on kehitettävä, kirjoittaa Juha Sipilä.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Enemmistö rankaisisi yhteisten arvojen rikkojia
Neljä puoluetta on täysin samaa mieltä ja kolme jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan "EU:n pitää rangaista taloudellisesti jäsenvaltioita, jotka rikkovat unionin yhteisiä arvoja".
Täysin samaan mieltä olevista vihreiden Pekka Haavisto on ainoa, joka myös nimeää maat, joiden rankaisemisesta tällä hetkellä voisi olla kyse.
– Laillisuus, demokratia, oikeusvaltio sekä perus- ja ihmisoikeudet. Näistä perusarvoista on pidettävä järkähtämättä kiinni. Vaaralliseen kehitykseen jäsenvaltioissa, kuten Puolassa ja Unkarissa, on pystyttävä päättäväisesti puuttumaan, Haavisto kirjoittaa.
Keskustan Sipilä ja kokoomuksen Orpo toteavat, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen tulee kytkeä EU-rahoituksen ehdoksi.
RKP:n Henriksson supistaisi "ihmisoikeuksia tai oikeusvaltioperiaatteita loukkaavia lakeja" säätävien jäsenvaltioiden EU-tukia.
Jokseenkin samaa mieltä ovat SDP, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. SDP kytkisi EU-varat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Vasemmistoliitto käyttäisi taloudellisia sanktioita vain viimeisenä keinona.
– Mikäli muut keinot eivät toimi, on myös niitä perusteltua käyttää osana toimenpidevalikoimaa. Li Andersson kirjoittaa.
Vain perussuomalaiset on jokseenkin eri mieltä taloudellisista sanktioista yhteisten arvojen rikkojille. Jussi Halla-aho perustelee, että "yhteisistä arvoista" on vaikea saavuttaa yhteisymmärrystä.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Puoluejohtajat: Brexit ei kannusta uusiin EU-eroihin
Yksikään puolue ei jaa väitettä, että Britannian EU-eron eli brexitin jälkeen muidenkin jäsenvaltioiden eroaminen Euroopan unionista tulisi todennäköisemmäksi.
Puolet vastaajista on jokseenkin eri mieltä ja puolet täysin eri mieltä väittämän kanssa. Monissa vastauksissa katsotaan, että brexit on päinvastoin yhdistänyt muita EU-maita ja osoittanut eroamisen vaikeuden ja vaarat.
– Iso-Britannian EU-eroprosessi erinäisine käänteineen on ollut osoitus siitä, mistä EU-erossa on todellisuudessa kyse ja konkretisoinut EU:n merkityksen jäsenmaille, kirjoittaa SDP:n Antti Rinne.
– Brexit on surkea juttu. Se on lisännyt epävarmuutta erityisesti Britanniassa heikentämällä talouden näkymiä ja vähentämällä Britanniaan suuntautuvia investointeja. On vaikea kuvitella, että kukaan haluaisi ottaa heistä mallia, kirjoittaa kokoomuksen Petteri Orpo.
Perussuomalaiset ja kristilliset ovat perusteluissaan hieman eri linjoilla kuin muut. Kristillisten Sari Essayah toteaa, että Britannian eroprosessi on ollut niin sotkuinen, että samaa tuskin mikään maa haluaa heti kokea.
– Toisaalta riippuu myös erosopimuksesta, eli jos se on kohtuullinen, joku muukin maa saattaa asiaa käsitellä, Essayah kuitenkin kirjoittaa.
Perussuomalaisten mukaan muiden maiden halukkuus erota riippuu siitä, ottaa EU brexitistä opikseen "vai jatkaako se liittovaltiopolitiikkaa, jota jäsenmaiden kansalaiset eivät tue".
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Ilmastopolitiikka korostuu EU-puheenjohtajuuden tavoitteissa
Puoluejohtajille esitettiin myös yksi avoin kysymys. He saivat lyhyesti kertoa näkemyksensä siitä, mikä on Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden tärkein tavoite Suomen näkökulmasta.
Vain yksi puheenjohtaja pystyi nostamaan yhden tavoitteen yli muiden. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan tärkein tavoite on "elintasosiirtolaisuuden torjuminen" joko yhteisin toimin tai kansallisia toimia lisäämällä.
Myös kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton näkemykset puheenjohtajakauden tärkeimmästä tavoitteesta olivat suhteellisen ytimekkäitä.
– Suomen erityisolojen ja suomalaisen maatalouden puolustaminen rahoituskehysneuvotteluissa, vastasi Sari Essayah.
– Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan nostaminen EU-politiikan kärkeen ja Euroopan kestävän rakennemuutoksen edistäminen, kirjoitti Li Andersson.
Ilmastopolitiikka mainittiin kuudessa vastauksessa kahdeksasta ja se oli tärkein puheenjohtajakauden tavoite myös kokoomukselle.
– EU:n tulee ottaa globaali johtajuus ilmastoasioissa. Lisäksi kestävän kehityksen budjetointi tulee lisätä EU:n monivuotiseen budjettiin, Petteri Orpo kirjoitti.
Keskusta, SDP, vihreät ja RKP luettelivat vastauksissaan paljon pidemmän listan Suomelle tärkeitä tavoitteita. Tässä listausten avainlauseita:
– Kestävä kasvu, tutkimus, turvallisuus, EU:n arktinen politiikka ja ilmastonmuutoksen hillintä, aloitti keskustan Juha Sipilä vastauksensa.
– Monenkeskisen sääntöpohjaisen kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen sekä unionin yhteisten arvojen lujittaminen, kirjoitti Antti Rinne SDP:stä.
– Suomen tulee tehdä työtä vahvan, demokraattisen EU:n puolesta, joka pitää yllä eurooppalaisia oikeudenmukaisuuden, vapauden ja solidaarisuuden arvoja, muotoili vihreiden Pekka Haavisto.
– EU-puheenjohtajuuskauden tärkein tavoite pitää olla luottamuksen syventäminen EU-valtioiden välillä, linjasi RKP:n Anna-Maja Henriksson.
Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut (siirryt toiseen palveluun)
Jutusta voi keskustella tänään keskiviikkona klo 22:een.
Juttua korjattu 16.5. klo 11.55. Lisätty kieltosana otsikkoon Puoluejohtajat yhtä mieltä: EU-armeijaa ei tarvita.