Suomen puheenjohtajuuskauden päättänyt Arktisen neuvoston huippukokous Rovaniemellä päättyi pettymykseen.
Osanottajamaat eivät saaneet aikaan yhteistä julistusta, koska ilmastonmuutosta koskevien näkemysten yhteensovittaminen osoittautui ylivoimaiseksi.
Ylen kokousta seurannut toimittaja Saana Uosukainen kertoo, että yhteistä julistusta ei saatu aikaan Yhdysvaltain vastustuksen takia. Yhdysvallat vastusti juuri sopimuksen ilmastonmuutosta käsittelevää kohtaa.
Soini ei suostunut nimeämään syyllisiä
Suomen ulkoministeri Timo Soini korosti kokouksen päättäneessä lehdistötilaisuudessa, että kaikkien arktisten jäsenmaiden osallistuminen kokoukseen kertoo kuitenkin siitä, että arktinen alue on merkittävä.
Soinilta kysyttiin, vastustiko Yhdysvallat julistuksen ilmasto-osiota. Hän ei vastannut kysymykseen suoraan, mutta myönsi maiden välillä olleen erimielisyyksiä.
Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan pitänyt sitä "maailman seitsemäntenä ihmeenä".
Soini kertoi olevansa luova ihminen ja siksi ehdottaneensa yhteisen julistuksen sijaan kahta lausuntoa, joiden sisältö toisti hyvin pitkälti sen, mitä myös julistuksessa olisi ollut.
Hän kuitenkin sanoi, että Suomi on onnistunut puheenjohtajuutensa aikana edistämään tärkeinä pitämiään tavoitteita.
Soini myös sanoi olevansa tyytyväinen huippukokouksen antiin.
Lapin yliopiston arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova puolestaan on pettynyt siihen, ettei kokouksessa saatu aikaan julistusta, jossa olisi sitouduttu ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Myös Koivurova uskoo, että tämä johtui nimenomaan Yhdysvaltojen vastustuksesta.
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder oli julistuksen vesittymisestä huolimatta positiivinen, sillä monet muut kokoukseen osallistuneet maat ja järjestöt ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan.
Hän toivoo arktisen alueiden mailta johtajuutta asian suhteen, koska ilmastonmuutos vaikuttaa kaikista eniten juuri niihin.
Tutkija yllättyi kovasta kielenkäytöstä
Ulkopoliittisen instituutin arktiseen alueeseen erikoistunut tutkija Harri Mikkola on yllättynyt kokouksessa esiintyneestä kovasta kielenkäytöstä.
– Sama retoriikka, jota Trumpin hallinto toistaa ilmastonmuutoksesta ja monenkeskisestä sopimisesta, on nyt osa myös arktisen alueen politiikkaa, hän sanoo.
Arktisen neuvoston työnkuvaan ei ole perinteisesti kuulunut geostrateginen suurvaltapolitiikka, vaan se on ympäristökysymyksiin keskittynyt konsensushakuinen yhteistyöelin.
Nyt kuitenkin Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo keskittyi puheenvuoroissaan varoittamaan sekä Kiinan että Venäjän vaikutusvallan kasvusta alueella.
– Konfrontationaalisen kielenkäytön tuominen Arktiseen neuvostoon oli aika raju veto, Mikkola sanoo.
– Strateginen kilpailu ja voimapolitiikka tuli nyt osaksi myös arktista kontekstia.
Hänen mukaansa arktisen alueen geostrateginen merkitys kasvaa Venäjän asevarustelun ja Kiinan vaikutusvallan myötä.
Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy nyt Islannille. Islannin ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson kertoi, että arktisen alueen suhteissa pitää noudattaa kansainvälistä lakia ja sopimuksia.
Hän ei nimennyt maita, joiden koetaan uhkaavan arktisen alueen vakautta.