HAAPARANTA Puheensorina täyttää luokan, kun oppilaat keskustelevat EU-kysymyksistä. Välillä keskustelu Tornedalskolanin lukion yhteiskuntaopintunnilla äityy väittelyksi.
Ruotsin Haaparanta on pieni paikkakunta, jonka lukiossa on satsattu EU-opetukseen. Koulun kahvilasta löytyy Euroopan unionille pyhitetty nurkkaus, jonka seinällä on eri maiden aikoja näyttäviä kelloja sekä Euroopan kartta.
EU:han vaikuttaa periaatteessa kaikkeen, mitä me teemme.
Ellen Rudeklint
Koulun oppilaat ovat myös käyneet tutustumassa unionin päätöksentekoon Ranskan Strasbourgissa.
EU-vaalit kiinnostavat nuoria eri maissa eri tavalla. Siinä missä koko unionin alueella äänestysaktiivisuus on keskimäärin laskenut, Ruotsissa se on kasvanut sekä nuorten että koko väestön keskuudessa.
Tornedalskolanin lukion toisen vuosikurssin opiskelija Ellen Bojang aikoo käydä äänestämässä EU-vaaleissa ensimmäistä kertaa. Hän pitää äänestämistä tärkeänä.
Samassa lukiossa opiskeleva Ellen Rudeklint on vielä 17-vuotias, joten hän ei saa vielä äänestää, mikä harmittaa häntä kovasti.
– Totta kai äänestän EU-vaaleissa tulevaisuudessa. Minusta on tosi sääli, että en saa vielä äänestää tänä vuonna, koska tämä on niin uskomaton tilaisuus saada äänensä kuuluville. Ja EU:han vaikuttaa periaatteessa kaikkeen, mitä me teemme, Rudeklint sanoo.
18-vuotias lukiolainen Oskar Englung ei ole vielä päättänyt, äänestääkö hän parin viikon päässä pidettävissä europarlamenttivaaleissa.
– En ole vielä ihan keksinyt perustetta, mutta olen kyllä sitä mieltä, että äänestäminen on tärkeää, Englund pohtii.
Heidän opiskelukaverinsa Matilda Forsberg pitää äänestämistä tärkeänä kansalaisvelvollisuutena ja aikoo itsekin suunnata vaaliuurnille.
– Olen halunnut päästä äänestämään jo pitkän aikaa. Minusta ihmisten pitäisi äänestää niissä vaaleissa, joissa he ovat oikeutettuja äänestämään. Minusta se on todella tärkeää, Forsberg sanoo.
Suomalaisnuoriso on äänestystilaston pahnanpohjimmainen
Vain joka kymmenes suomalaisnuorista äänesti vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Ruotsissa näin teki kaksi kolmesta.
Koko EU-alueella vaaliuurnilla kävi noin kolmannes nuorista. Esimerkiksi Saksassa 29 prosenttia 18–24-vuotiaista kertoi äänestäneensä EU-vaaleissa. Italiassa vastaava luku oli 45 prosenttia.
Nuorten luvut heijastelevat aikuisten äänestyshalukkuutta. Suomessa äänestysprosentti oli viime EU-vaaleissa 41. Ruotsissa koko maan äänestysprosentti oli 51 ja koko EU:n alueella 43.
Näissä europarlamenttivaaleissa Ruotsissa on 489 000 nuorta, jotka saavat äänestää EU-vaaleissa nyt ensimmäistä kertaa. Kaikkiaan Ruotsissa on noin 7,3 miljoonaa äänioikeutettua.
Ruotsissa nuorten äänestysinnon ennakoidaan kasvavan yhä viime EU-vaaleista Brexitin sekä ympäristökysymysten siivittämänä.
Myös Suomessa vasta julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä politiikasta kertoi olevansa kiinnostunut 61 prosenttia nuorista, mikä on suurempi luku kuin kertaakaan aiemmin.
Vastaavasti politiikkaan välinpitämättömästi suhtautuvien osuus oli pienempi kuin koskaan aiemmin. Välinpitämättömästi kertoi suhtautuvansa vain kahdeksan prosenttia.
Maahanmuutto, vapaa liikkuvuus ja ympäristö kiinnostavat ruotsalaisnuoria
EU-vaaleissa ruotsalaisnuoria kiinnostavat isot asiat.
– Tärkeitä asioita ovat maiden välinen yhteistyö, vapaa liikkuvuus ja sitten ympäristö. Se on suuri ongelma, jossa meidän kaikkien on tehtävä yhteistyötä pärjätäksemme, Ellen Rudeklint sanoo.
Juuri nyt minusta maahanmuutto on erittäin tärkeä kysymys. Meidän on yritettävä auttaa niin monia kuin mahdollista.
Matilda Forsberg
Suomen ja Ruotsin rajaseudulla asuva Oskar Englund pitää tärkeänä vapaata liikkuvuutta.
– Minusta on tärkeää, että maasta toiseen pääsee liikkumaan sujuvasti.
Matilda Forsberg nimeää Euroopan unionin tärkeimmiksi teemoiksi pakolaisten auttamisen sekä ympäristöasiat.
– Juuri nyt minusta maahanmuutto on erittäin tärkeä kysymys. Meidän on yritettävä auttaa niin monia kuin mahdollista. Minusta se on kaikista tärkein asia, Matilda Forsberg sanoo.
Hän kiittelee myös ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thurnbergin saavutuksia ja toivoo EU:n tiukentavan ympäristölakeja.
– Toivon, että EU kuuntelee, Forsberg viittaa kansalaisten keskuudesta kumpuaviin ilmastohuoliin.
EU-tietoutta välitetään leikkien
Yksi syy ruotsalaisnuorten äänestysintoon EU-vaaleissa voi löytyä ruotsalaisesta koulujärjestelmästä. Siinä oppilaita kannustetaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen läpi koulu-uran.
EU-kysymykset on esimerkiksi Haaparannalla otettu keskeiseksi osaksi yhteiskuntaopin tunteja. Tornedalskolanissa EU-asioita opetetaan keskusteluiden kautta. Samalla käydään läpi myös konkreettisia arvokysymyksiä.
– On tärkeää, että nuoret voivat olla osallisina toiminnassa ja keskustelemassa näistä kysymyksistä, yhteiskuntaopin opettaja Anna Merefält Tornedalsskolanista kertoo.
Opetustavoissa keskeistä on ruotsalaisesta kulttuurista tuttu keskusteleva menetelmä.
– Me käytämme paljon arvotusharjoituksia, joissa oppilaat saavat työstää konkreettisia kysymyksiä: miten EU vaikuttaa meihin, miksi EU on tärkeä ja mistä EU päättää, Merefält jatkaa.
Tornedalskolanin lukio on erityinen EU-lähettiläskoulu. Siellä EU-asioihin keskitytään tavallista enemmän ja koululaisille järjestetään myös omat europarlamenttivaalit.
– Oppilaamme ovat vierailleet yläkouluissa ja peruskouluissa ja jakaneet tietoa nuoremmille oppilaille esimerkiksi leikkien ja kilpailujen merkeissä, Merefält kertoo.
Suomessa uusi opetussuunnitelma on lisännyt yhteiskunnallista osallistamista
Suomessa yhteiskuntaopin opetusta on lisätty vuonna 2016 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman myötä. Nyt yhteiskuntaoppia opetetaan alakoulun neljänneltä luokalta lähtien, kun aiemmin opetus alkoi vasta yläkoulussa.
Nykyisessä opetussuunnitelmassa pyritään kehittämään osallisuutta edistävää toimintakulttuuria.
Aiemmin suomalaisessa lukio-opetuksessa Euroopan unionia käsittelevä kurssi oli vapaaehtoinen. Vuodesta 2016 lähtien Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma -kurssi on ollut pakollinen osa lukio-opetusta.
Uuden opetussuunnitelman mahdollisesti mukanaan tuomat vaikutukset suomalaisnuorten äänestysaktiivisuuteen näkyvät kuitenkin viiveellä, sillä valtaosa uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleista kun ei ole vielä saavuttanut äänioikeusikää.
Osa suomalaiskouluista järjestääkin varjovaaleja oppilaille, jotka eivät vielä ole äänioikeutettuja vaaleissa.
Miksi EU kiinnostaa niin vähän suomalaisia nuoria? Miten saada nuoret vaaliuurnille eurovaaleissa? Osallistu keskusteluun alla. Keskusteluosio sulkeutuu kello 20.00.
Lue lisää:
Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.
Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneella
Tilaa Ylen Eurooppa-kirje: Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä.