Merimetsojen pesien määräksi laskettiin koko maassa viime kesänä noin 26 700 kappaletta. Merimetsokanta kasvoi viime vuonna Suomen merialueilla kolmella prosentilla edellisvuodesta.
Rauhoitettu merimetso herättää pesimäpaikoillaan ristiriitaisia tunteita. Osa ihmisistä haluaisi linnusta eroon, osa taas hyväksyy linnun kuuluvan Suomen luontoon.
Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun)määrään ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta merimetsokanta voi vaihdella alueellisesti paljonkin riippuen muun muassa ihmisen toimista ja merikotkan saalistuspaineesta.
Linnut eivät vielä pysyvästi reviireillään
Porilainen lintuasiantuntija Antti J. Lind sanoo, että tässä vaiheessa vuotta linnut eivät ole vielä asettuneet pysyvästi reviireilleen.
Satakunnan merimetsokanta näyttää pysyvän koko maan tapaan likimain samansuuruisena tänä kesänä kuin viime vuonna. Selkämerellä on noin 5 500 pesää. Suurimmat yli tuhannen linnun yhdyskunnat ovat Eurajoen Luvialla.
– Ehkä yhdyskunnissa on pikkuisen vähemmän lintuja kuin viime vuonna. Osasyy on, että merimetsot käyvät muualla saalistamassa ja eivät ole vielä asettuneet pysyvästi reviireilleen.
Helppo ruoka houkuttelee jokisuistoon
Uudet merimetsohavainnot herättävät aina kiinnostusta. Kyse ei ole kuitenkaan välttämättä siitä, että havainnon lähellä olisi merimetson uusi pesintäpaikka.
Porissa merimetsoparvia on nähty merellä Kallon rantojen ja Mäntyluodon sataman tuntumassa. Lintuasiantuntija Lind sanoo, että kyse on aika normaalista ilmiöstä. Linnut voivat tehdä ruuanhakumatkoja kymmenien kilometrien päähän yhdyskunnistaan.
Sataman liepeille syömään saapuneet linnut ovat peräisin lähinnä yhdyskunnista Porin ja Merikarvian rajalta tai Eurajoen Luvialta.
– Aamuhämärässä on kova liikenne, kun päivä valkenee. Satoja lintuja tulee jokisuistoon ruuan perässä. Siihen nousee ensin norssia, sitten särkeä, ahvenia ja kuhaakin voi olla joukossa. Siellä on merimetsolle helppoa ruokaa vaikka kuinka paljon, lintuasiantuntija Lind kuvailee.
