Henkilöautoliikenteen päästöjä on vähennettävä roimasti, jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa päästövähennysten osalta. Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Esimerkiksi Itä-Suomessa noin 60 prosenttia kaikista matkoista tehdään henkilöautolla ja kävellen tai pyöräillen noin kolmasosa. Alueen kolmessa maakunnassa myös melko lyhyistä, alle viiden kilometrin matkoista, 60 prosenttia huristellaan autolla.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennejärjestelmäasiantuntijan Katja Kaartisen mukaan auton vaihtaminen pyörään tai omiin jalkoihin olisi alle viiden kilometrin matkoilla mahdollista ja edistäisi terveyttä ja kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Ilmastokysymästä se ei kuitenkaan ratkaise.
– Alle viiden kilometrin pituisilla matkoilla syntyy vain kahdeksan prosenttia henkilöautoliikenteen päästöistä. Vaikka ne tehtäisinkiin pyörällä tai kävellen, ei se päästöjen näkökulmasta ratkaise ongelmaa.
Henkilöautoliikenteen päästöistä 61 prosenttia syntyy 5–50 kilometrin matkoilla, joilla pyörä tai kävely ei ole aina vaihtoehto.
– Maaseudulla välimatkat ovat pitkät ja töissä ja kaupassa on käytävä. Emme halua missään nimessä antaa kuvaa, että haluamme ihmisten luopuvan autoistaan kokonaan.
Tavoitteisiin pääseminen vaikeaa
Kaartisen mukaan päästövähennystavoitteet ovat kovat. Liikkumisen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan joukkoliikennettä, biopolttoaineita sekä sähköautoja. Kaasuautojen osalta ongelma on, ettei kaasutankkausasemia vielä juuri ole Itä-Suomessa.
Yksi päästöjen vähennyskeino on myös muuttaa bensiini- tai dieselkäyttöinen auto toimimaan kaasulla tai etanolilla. Muutoksen voi saada rahallista tukea Traficomilta (siirryt toiseen palveluun).
Liikennepäästöjen poistamiseksi on esitetty muun muassa uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin lopettamisesta vuonna 2035, mutta ehdotus sai viime vuoden lopulla viileän vastaanoton eduskunnassa.
– Päästövähennystavoitteisiin pääseminen vaatisi henkilöautokannan laajaa ja nopeaa uudistamista, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa. Kaikille sellainen investointi ei ole mahdollinen, Kaartinen huomauttaa.
Ihmisten asenteita selvitetään kyselyllä
Oleellista onkin Kaartisen mukaan selvittää, kuinka ihmiset suhtautuvat liikkumisen ilmastotalkoisiin ja ovatko he valmiita vähentämään oman liikkumisensa päästöjä. Sen vuoksi Pohjois-Savon ELY-keskus selvittää asiaa verkkokyselyllä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Kyselyn tuloksia käytetään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kansallisella tasolla vaikuttamiseen. Siihen pääsee vastaamaan tämän linkin kautta (siirryt toiseen palveluun) 16. kesäkuuta asti.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella artikkelin lopussa 10.5. kello 17 asti.