Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunta on siirtänyt lainvastaisesti yksityiselle terveysalan yritykselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle.
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljastunut monia muitakin vakavia ja pitkäaikaisia puutteita. Niitä on tullut ilmi sen jälkeen, kun kunta ulkoisti sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017.
Valvovan viranomaisen aluehallintoviraston (avi) mukaan ongelmat koskevat sekä sote-palvelujen järjestämistä että valvontaa.
Pohjois-Suomen avi on sen vuoksi ottanut Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelut valvontaansa. Valvonta alkoi syksyllä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun avi ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelut tarkkailuunsa.
Maaliskuussa 2019 avi antoi poikkeuksellisen ratkaisun, mutta sellaisia olivat esitetyt moitteetkin.
Avin mukaan Siikalatvan virkamiehet ovat luovuttaneet julkisen vallan käyttöön liittyviä sosiaalihuollon tehtäviä lainvastaisesti Mehiläisen työntekijöille.
Kunnissa kehitysvammaisten erityishuollon päätöksistä ovat vastuussa viranhaltijat, kuten sosiaalityöntekijät. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös laatia kehitysvammaisille arjesta selviytymistä helpottavia palvelusuunnitelmia.
Siikalatvalla päätöksiä ovat kuitenkin valmistelleet ja esitelleet Mehiläisen työntekijät.
Aville jäi epäselväksi, miten Siikalatva valvoo Mehiläistä
Siikalatvan ja Mehiläisen sopimus on niin sanottu kokonaisulkoistus. Siinä kunta tai kuntayhtymä maksaa yksityiselle yritykselle sote-palvelujen tuottamisesta.
Kokonaisulkoistuksia on tehnyt runsaat 20 kuntaa. Hyvinvointialan selvityksen mukaan kokonaisulkoistettujen palvelujen piiriin kuului noin kaksi prosenttia suomalaisista vuonna 2018.
Vaikka kunta ulkoistaisi sote-palvelunsa, se ei voi sanoutua irti kaikista sote-asioista. Ulkoistuksen jälkeenkin kunta on vastuussa siitä, että palvelut myös järjestetään asianmukaisesti.
Lisäksi kunnalla pitää säilyä julkisen vallan käyttö. Sitä on henkilön etua ja oikeuksia koskevat päätökset, kuten sosiaalietuuksien myöntäminen ja tahdosta riippumattoman hoito.
Julkisen vallan käyttöä voi olla myös päätösten valmistelu ja esittely, jos ne vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoon. Näin on tapahtunut avin mukaan Siikalatvalla.
Mehiläisen työntekijät ovat valmistelleet ja esitelleet kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevia päätöksiä kunnan johtavalle viranhaltijalle, joka on allekirjoittanut paperit. Tällaiset tehtävät kuuluvat kunnalle.
Siikalatvan johtava sosiaalityöntekijä on kertonut aville, ettei hänellä ole ollut aikaa työkiireiden vuoksi perehtyä kaikkeen. Tietoa ei ole ollut myöskään mahdollisista rajoitustoimista. Esimerkiksi kehitysvammaisen liikkumista voidaan rajoittaa hänen oman tai jonkun muun turvallisuuden suojaamiseksi.
Mehiläinen on myös tehnyt sopimuksia omaishoitajien kanssa, vaikka sopimukset pitäisi solmia omaishoitajien ja kunnan välillä.
Avin mielestä kunnassa on ollut myös epäselvää, mitkä kunnan johtavan lääkärin tehtävät kuuluvat virkavastuulle.
Avi ei ole saanut selvyyttä siihen, miten ja missä laajuudessa Siikalatva valvoo Mehiläisen toimintaa. Kunta ei ollut laatinut lain edellyttämää omavalvontasuunnitelmaa.
Kunnalle ja Mehiläiselle annettu toistakymmentä valvontapäätöstä
Jo ennen ulkoistusta Avi neuvoi ja ohjasi kunnan edustajia useamman kerran siitä, miten julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät järjestetään. Tämä ei tuottanut toivottua tulosta.
Siikalatvalla toimii viisi Mehiläisen yksikköä, joista suuri osa on parhaillaan tai on ollut avin valvonnassa.
Avi on antanut Siikalatvan kunnalle tai Mehiläiselle kaikkiaan toistakymmentä valvonta- tai kantelupäätöstä sen jälkeen, kun Mehiläinen otti kunnan sote-palvelut harteilleen. Ratkaisuissa on kehotettu kuntaa ja Mehiläistä korjaamaan havaitut epäkohdat.
“Yrityksen edustaja ei voi ohjata virkamiestä tekemään oikeita päätöksiä”
Kun valvonta-asioita alkoi kasaantua, avi otti poikkeuksellisesti Siikalatvan koko sote-palvelut valvontaansa.
Pohjois-Suomen avin lakimies Heli Kajava kertoo, että heidän alueellaan on tehty useita kuntien kokonaisulkoistuksia, mutta muualla ei ole tullut esille samassa laajuudessa Siikalatvan kaltaisia ongelmia.
– Yleensä asiat on saatu kuntoon alkuvaiheessa, mutta Siikalatvan osalta on tullut pitkään valituksia monenlaisista eri asioista, Kajava sanoo.
Avin mukaan Siikalatvan viranhaltijoiden päätökset vaikuttavat Mehiläisen etuihin. Päätösten riippumattomuus voi vaarantua, jos niitä valmistelevat Mehiläisen työntekijät.
Mehiläinen on siis voinut hyötyä siitä, että sen edustajat ovat valmistelleet Siikalatvan virkamiehille kuuluvia päätöksiä.
Kajavan mukaan kunta ei ole kaikilta osin ymmärtänyt rooliaan valvonnassa. Kuntalaisilla on ollut epäselvyyttä, kumman toimijan palveluksessa työntekijä on.
– En tiedä, mitä keskusteluja siellä on käyty, että tällainen on sallittu. Taustalla voivat olla kunnan niukat resurssit, mutta jos rooleista lipsutaan, asiakkaan etu voi päätösten johdosta vaarantua. Yleisellä tasolla sanottuna yrityksen edustaja ei voi ohjata kunnan virkamiestä tekemään “oikeita” päätöksiä.
Kunnanjohtaja: Yhteisymmärrys avin kanssa löytynyt
Siikalatvalla on toukokuun 2019 puoliväliin asti aikaa selvittää aville, miten se on parantanut toimintaansa. Siikalatvan kunnanjohtajan Pauli Piilman mukaan avin mainitsemia puutteita on jo korjattu.
Kunta on perustanut uuden sosiaaliohjaajan viran, jolla on tarkoitus varmistaa virkavastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Johtavalle lääkärille on palkattu sijainen, valvontakäyntien määrä on moninkertaistettu ja kunnan omavalvontasuunnitelma hyväksytty.
Piilman mukaan ongelmat ovat johtuneet osin työvoimapulasta. Kuntaan on ollut vaikeaa löytää sosiaalihuollon ammattilaisia. Nyt virat on saatu täytettyä ja sosiaalityöntekijöiden määrä nostettua kahdesta kolmeen.
– Pohjois-Suomessa oikeastaan kaikki kunnat hakevat päteviä sosiaalityöntekijöitä. Paikkoja on avoinna vaikka kuinka, hän sanoo.
Piilma myöntää, että kunta ymmärsi aiemmin osittain väärin virkavastuulle kuuluvien tehtävien sisällön.
– Avin tulkinnat ovat muuttuneet jonkin verran vuosien varrella, mutta he ovat täsmentäneet meille asioita ja nyt ymmärrämme ne samalla tavalla.
Hoivakodissa käytetty sijaisina eläkeläisiä
Siikalatvan sote-kokonaisulkoistuksen keskeinen osa on vanhustenhuolto. Avi on puuttunut myös kunnan hoivakotien puutteisiin.
Valituksia on tullut etenkin Mehiläisen palvelukeskus Pihlajistosta. Sama hoivakoti nousi esiin, kun Yle uutisoi tammikuussa Mehiläisen hoivakotien ongelmista eri puolilla Suomea.
Avi havaitsi jo pari vuotta sitten, että Pihlajistossa oli liian pieni hoitajamitoitus etenkin öisin, mikä aiheutti riskin asiakkaiden turvallisuudelle. Lisäksi vanhuksien itsemääräämisoikeutta oli rajoitettu väärin, kun heitä oli toisinaan kiinnitetty pyörätuoliin lannevyöllä ilman lääkärin päätöstä tai omaisen hyväksyntää.
Avi ja kunta ovat jatkaneet Pihlajiston valvontaa. Tänä vuonna tarkastuksia on tehty useita. Isompia puutteita ei uusimmilla käynneillä ole havaittu.
Siikalatvan kunnanhallituksen helmikuussa 2019 laatiman vanhuspalvelujen tilannekatsauksen mukaan ongelmana on ollut henkilökunnan ja sijaisten heikko saatavuus. Eläkkeelle jääneitä on jouduttu pyytämään sijaisiksi.
Tilannekatsauksesta selviää myös, että palvelukeskus Koivulehdossa loukkaantui tammikuussa 2019 vanhus ilmeisesti pesettämisen yhteydessä. Tapaturmaa ei havaittu heti.
Koivulehtoon avi teki tarkastuksen viime vuonna ja antoi huomautuksen, koska hoitajamitoitukseen oli laskettu hallinnon työntekijä. Yksi asukas oli yksikössä ylipaikalla. Kunnan saaman tiedon mukaan nämä puutteet on korjattu.
Siikalatva sai haluamansa säästöt Mehiläisen avulla
Kokonaisulkoistuksia Suomessa ovat tehneet lähinnä pienet kunnat. Ne ovat halunneet säästöjä.
Siikalatvalla Mehiläinen on vastannut vuodesta 2017 lähtien kunnan sote-palveluista. Sopimus on kymmenvuotinen.
Säästöjä on tullut. Kunta kertoo viime vuoden tilinpäätöksessään, että kokonaisulkoistuksen tavoitteena olleet 1,5–2 miljoonan vuotuiset säästöt toteutuivat 2017–2018.
Sote-puolella alkoivat yt-neuvottelut pian sen jälkeen, kun Mehiläinen otti komennon. Ne johtivat useisiin irtisanomisiin.
Mehiläisen perusterveydenhuollon palveluista vastaava Joonas Turunen Mehiläisestä sanoo, että Siikalatva on säästänyt karkeasti kymmenen prosenttia vuosittaisista sote-menoistaan, kun Mehiläinen on vastannut palveluista.
Turusen mielestä myös palvelujen saatavuus ja laatu ovat parantuneet. Perusterveydenhoitoa on vahvistettu, mikä on vähentänyt erikoissairaanhoidon tarvetta.
Hän sanoo, että kuntalaisilta on tullut pääosin myönteistä viestiä. Kriittinen palaute on liittynyt yleensä yksittäisiin palvelukokemuksiin.
– Tuotamme Siikalatvalla palvelut neljän kyläkeskuksen alueella. Siinä on henkilöstön ja rekrytoinnin kannalta omat haasteensa, kun välimatkat ovat pitkiä.
Turusen mukaan Siikalatva on Mehiläiselle tärkeä asiakas. Se on ainoa kunta, jonka kaikki sote-palvelut Mehiläinen tuottaa.
– Siksi haluamme onnistua Siikalatvan palvelutuotannossa mahdollisimman hyvin.
Fakta: Kokonaisulkoistuksia tehneet kunnat ja yritykset:
Pihlajalinna: Alavus, Juupajoki, Jämsä, Kihniö, Kuortane, Mänttä-Vilppula, Parkano, Soini, Ähtäri
Terveystalo: Kinnula, Lumijoki, Rantasalmi, Tervola
Attendo (Terveystalon alihankkijana hoivapalveluissa): Puolanka, Kärsämäki, Pyhtää, Rääkkylä, Sulkava, Sysmä, Tohmajärvi
Mehiläinen: Siikalatva, Keminmaa, Kemi, Tornio, Simo
Coronaria: Posio
*Sote-ulkoistussopimusten laajuudessa on eroja kuntien välillä. Osa sopimuksista on kuntayhtymissä tai yhteisyrityksissä. Lähde: Kuntaliitto
Juttuun lisätty lause 10.5.2019 klo 16:30: Valvonta alkoi syksyllä.