Perussuomalaiset nousi suurten puolueiden joukkoon muista poikkeavalla tiukan EU-kriittisellä linjalla.
Vielä Timo Soinin toimiessa puolueen puheenjohtajana EU:n vastustaminen oli perussuomalaisen ideologian ytimessä ja maahanmuuton ongelmista puhuminen jäi sivuosaan.
Puheenjohtajaksi Soinin jälkeen pyrkinyt Sampo Terho väläytti jopa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-erosta.
Jussi Halla-ahon puheenjohtajakaudella ei vihjailuja EU-erosta ole enää kuulunut. Suomen lähtöä ei puolueessa pidetä realistisena, sillä suurin osa suomalaisista ei kannata sitä.
Sen sijaan perussuomalaiset tavoittelee EU:n muuttamista järjestelmän sisältä yhdessä muiden EU-kriittisten ja kansallismielisten puolueiden kanssa.
Voit katsoa Halla-ahon eurovaalitentin joko suorana klo 8.11 tai tentin jälkeen klikkaamalla artikkelin pääkuvaa. Yhteenveto haastattelusta päivitetään jutun loppuun.
1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?
Perussuomalaisten visio EU:n kehittämisestä eroaa jyrkästi muiden Suomen eduskuntapuolueiden näkemyksistä. Perussuomalaisten mukaan Euroopan integraatiota pitää purkaa ja muuttaa unionia enemmän löyhän kauppaliiton suuntaan.
Puolueen eurovaaliohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) vastustetaan muun muassa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämistä, taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja maahanmuuton taakanjakoa jäsenmaiden kesken.
Joitain EU:n hankkeita puolue on valmis myös tukemaan.
Sisämarkkinoiden kehittämistä puolue jatkaisi purkamalla kaupan esteitä.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset tukee EU:n yhteisen rajavalvonnan kehittämistä. Myös veronkierron estämisessä EU:lla on perussuomalaisten mielestä tärkeä rooli.
Perussuomalaiset näkee eurojärjestelmässä monia ongelmia, mutta euroeroa puolue ei tavoittele. Ovi rahaliitosta eroamiseen halutaan kuitenkin pitää raollaan, mikäli tilanne euroalueella muuttuu.
Perussuomalaisten mielestä euroalueelle on luotava mekanismi, joka mahdollistaisi yhteisestä valuutasta eroamisen. Samanlaisen järjestelmän luomista ehdottaa eurovaaliohjelmassaan myös vasemmistoliitto.
2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?
Perussuomalaisten EU-kriittisyydellä on pitkä historia. Sen edeltäjä SMP vastusti Suomen EU-jäsenyyttä kansanäänestyksen aikaan ja perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini tiivisti puolueen Eurooppa-politiikan iskulauseeksi: ”Missä EU, siellä ongelma.”
EU-parlamentissa puolue sai ensimmäisen paikkansa vuonna 2009, kun Soini valittiin mepiksi eurovaalien ylivoimaisena ääniharavana. Soini palasi takaisin eduskuntaan vuoden 2011 jytkyvaalien jälkeen ja tilalle europarlamenttiin nousi Sampo Terho.
Vuoden 2014 eurovaaleissa perussuomalaiset nosti paikkamääränsä kahteen. Parlamenttiin lähtivät Jussi Halla-aho ja paikkansa uusinut Terho. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen Terho lähti kansanedustajaksi ja tilalle parlamenttiin nousi Pirkko Ruohonen-Lerner.
3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?
Tällä vaalikaudella perussuomalaiset on ollut osa Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmää, mutta eurovaalien jälkeen salin oikea laita aiotaan myllätä uusiksi.
Kansallismieliset ja maahanmuuttovastaiset puolueet ovat olleet europarlamentissa hajallaan kolmessa eri ryhmässä, mutta vaalien jälkeen puolueet yrittävät yhdistää voimansa.
Uutta ryhmittymää puuhataan Italian oikeistopopulistisen Legan puheenjohtajan Matteo Salvinin johdolla, ja myös perussuomalaiset on lähdössä mukaan. Vaikka Halla-aho valittiin juuri eduskuntaan, hän on ilmoittanut jatkavansa meppikautensa loppuun heinäkuuhun asti osallistuakseen uuden parlamenttiryhmän muodostamista koskeviin neuvotteluihin.
Kansallismielisille puolueille povataan voittoa eurovaaleissa, mutta yhdistyminen samaan ryhmään ei tule olemaan helppoa. Samaa yritettiin myös viime eurovaalien jälkeen, huonolla menestyksellä.
Keskenään riitaiset puolueet joutuivat silloin ottamaan huomioon myös sen, miltä ryhmävalinnat näyttävät kotimaassa. Liian äärimmäisenä ja rasistisena pidettävään seuraan joutuminen hirvitti puolueita, jotka huolehtivat salonkikelpoisuudestaan kotimaan politiikassa.
Perussuomalaisissa uskotaan, että tilanne on muuttunut kansallismielisten puolueiden menestyksen myötä. Kipukohtia kuitenkin riittää. Yksi niistä on suhtautuminen Venäjään.
Italian Salvini suhtautuu Venäjään myönteisesti ja on vaatinut EU:n Venäjän vastaisten talouspakotteiden purkamista. Ruotsidemokraatit ei ole lähtenyt yhteistyöhön mukaan Salvinin Venäjä-sympatioiden takia. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson myös arvosteli perussuomalaisia yhteistyöstä Venäjä-mielisten kanssa Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).
Maahanmuuttovastaisuus yhdistää puolueita, mutta ratkaisuehdotukset ovat erilaisia. Perussuomalaiset vastustaa taakanjakoa, kun taas kovan maahanmuuttopaineen alla olevassa Italiassa oikeistopopulistit vaativat myös muita jäsenmaita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
4. Miten käy eurovaaleissa?
Eduskuntavaaleissa hyvin menestynyt perussuomalaiset toivoo, että äänestäjien tuki kantaa voittoon myös eurovaaleissa.
Puolueen eurovaalivoiton tiellä on kuitenkin kaksi estettä: eurovaalien matala äänestysaktiivisuus ja edellisten vaalien ääniharavan puuttuminen.
Eurovaaleissa yksittäisillä ehdokkailla on suurempi merkitys kuin eduskuntavaaleissa. Vuoden 2014 eurovaaleissa ehdolla ollut Jussi Halla-aho keräsi yli 80 000 ääntä ja jäi äänikuninkuudessa vain kokoomuksen Alexander Stubbista.
Halla-aholta jääviä ääniä on kalastelemassa perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustajaksi jälleen valittu Laura Huhtasaari, joka keräsi eduskuntavaaleissa lähes 13 000 äänen potin. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Huhtasaari sijoittui kolmanneksi.
Lisäksi mepinpaikkaa tavoittelevat alkoholinhuuruisella törttöilyllään valtakunnallista julkisuutta saanut kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja viime vaalikaudella EU-parlamenttiin varasijalta noussut Pirkko Ruohonen-Lerner. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen aikoihin Ruohonen-Lerner arpoi hetken Timo Soinin joukkoihin lähtemistä, mutta päätyi jatkamaan perussuomalaisissa.
Huhtasaaren lisäksi perussuomalaisten listalla on ehdolla useita juuri vaaleissa eduskuntaan valittuja kansanedustajia. Niin kutsuttuja tuplaehdokkaita on arvosteltu äänestäjien harhauttamisesta. Esimerkiksi Huhtasaari kertoi lähtevänsä ehdolle EU-parlamenttiin vasta eduskuntavaalien jälkeen.
Eurovaaleissa äänestysinto on selvästi laimeampaa kuin muissa vaaleissa. Perussuomalaisten kannalta vaarana on, että puoluetta eduskuntavaaleissa äänestäneet jäävät eurovaaleissa kotiin.
5. Mitä Halla-aho sanoi EU:n ilmastotavoitteiden kiristämisestä?
Ylen eurovaalitentissä maanantaiaamuna Halla-aho perusteli jälleen perussuomalaisten kiinnostusta olla mukana Italian maahanmuuttovastaisen Lega-puolueen vetämissä keskusteluissa, joissa tähdätään kansallismielisten puolueiden yhteistyön tiivistämiseen EU-vaalien alla.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmy Åkesson hämmästeli viime viikolla, miksi perussuomalaiset haluavat pyrkiä yhteistyöhön Venäjä-mielisen Lega-puolueen johtajan Matteo Salvinin kanssa.
– Åkesson purki tässä kiukkuaan mielestäni aika asiattomalla tavalla, Halla-aho vastasi.
Halla-ahon mielestä maahanmuuttovastaisten voimien hajoamista eri parlamenttiryhmiin kannattaa yrittää välttää. Näin kävi edellisten vuoden 2014 eurovaalien jälkeen.
Åkessonin puheista huolimatta Halla-aho toivoo, että perussuomalaiset, ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue löytyvät samasta parlamenttiryhmästä tulevalla kaudella.
Halla-ahon mukaan aikanaan myös ruotsidemokraatit haluttiin leimata Venäjä-mielisiksi ja tällä peloteltiin muita puolueita, myös perussuomalaisia.
– Venäjä-mielisyys on vähän käytössä kulunut lyömäase, joka ei oikeastaan liity Venäjään millään tavalla. Sillä pyritään mätkimään kansallismielisiä puoleita ja tekemään yhteistyö niiden välillä vaikeaksi.
Halla-aho myös varoitteli jälleen EU:ta liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta.
Hän muistutti, että EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on 20 prosenttia, mutta Euroopassa tuotetuista hiilidioksidipäätöistä vain 10 prosenttia.
– Euroopassa kunnianhimo on jo nyt paljon korkeammalla tasolla kuin se on maailmassa keskimäärin.
Halla-ahon mukaan etenkin Kiinasta tulevalle tuonnille on asetettava hiili- tai ilmastotullit.
Niillä suojeltaisiin Halla-ahon mukaan eurooppalaista ja suomalaista tuontantoa sekä ohjattaisiin kiinalaista tuotantoa kohti eettisesti ja ekologisesti kestävämpiä tapoja.
Koko tentin voit katsoa tästä.
Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaalien alla. Haastattelujärjestys on arvottu.
Lue lisää:
Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.
Tilaa Ylen Eurooppa-kirje:(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä. (siirryt toiseen palveluun)