Jotain odottamatonta oli tapahtunut.
Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) käveli toimittajarykelmän eteen tiistaina kello 16.50 eduskunnassa. Rinne oli kutsunut yllättäen vielä kerran tiedotustilaisuuden koolle, vaikka viralliset hallitustunnustelut olivat päättyneet jo puolilta päivin.
Rinteen piti palata julkisuuteen vasta keskiviikkona hallitusratkaisun kanssa.
– Toivon, että keskustapuolue ilmoittaa selkeästi, ovatko he valmiita lähtemään neuvotteluihin. Ja toivon todellakin, että ovat valmiita lähtemään neuvotteluihin, vetosi hallitustunnustelija Rinne.
Yht’äkkiä Antti Rinne vaikutti anelevan keskustaa hallitusneuvotteluihin.
Kolme tuntia aikaisemmin keskustan eduskuntaryhmä oli ilmoittanut, ettei se ole päättänyt hallitusneuvotteluihin lähtemisestä mitään. Rinteen ainoaksi vaihtoehdoksi toiseksi suureksi hallituskumppaniksi näytti jäävän kokoomus.
Antti Rinteen vetoomus oli kuitenkin harkittu liike, jolla tasoitettiin keskustan tietä hallitusneuvotteluihin.
Viimeistään Rinteen keskustavetoomuksen jälkeen toiveikkaimmillekin kokoomuslaisille valkeni, että he eivät saa kutsua varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.
Vielä ennen vappua keskusta oli matkalla oppositioon, mutta vappuviikolla mieli alkoi kääntyä kohti hallitusta.
Punamultavaihtoehtoa pedattiin jo ennen vaaleja
Keskustan ja demareiden välillä punamultayhteistyötä oli viritelty jo pitkään ennen vaaleja. Puolueiden välillä ei ollut kassakaappisopimusta ja SDP kävi keskusteluja myös kokoomuksen kanssa.
Punamultavaihtoehto koki kuitenkin kolauksen eduskuntavaali-iltana. Keskusta sai sataan vuoteen heikoimman tuloksen: 13,8 prosenttia.
Keskusta lähettikin vain kaksi päivää vaalien jälkeen tiedotteen oppositioon menemisestä: “Äänestäjät ovat osoittaneet keskustalle suunnan oppositioon”.
Tiedotteessa ei suljettu kuitenkaan täysin pois vaihtoehtoa, jossa puolue lähtisi hallitukseen mukaan. Puolue listasi jo tässä vaiheessa kynnyskysymyksiä hallitukseen.
Vaikka ovi jätettiin auki hallitukseen, tulos sai useat keskustalaiset pohtimaan vakavasti oppositioon siirtymistä. Tämä näkyi myös eduskuntaryhmän ensimmäisissä kokouksissa.
Kovinta ääntä kokouksissa pitivät ne, jotka kannattivat oppositioon menemistä. Hallitustaipaleesta haaveilevat pitivät oppositionaisia ja -miehiä matalampaa profiilia.
Vähitellen tilanne alkoi kuitenkin muuttua. Huhtikuun lopusta alkaen puolueesta alkoi kuulua julkisia kannanottoja hallitukseen lähtemisen puolesta.
Osaltaan tilanteeseen vaikutti puolueen analyysi mahdollisesta oppositiotaipaleesta. Puolue joutuisi hankalaan asemaan vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välissä.
Keskusta olisi oppositiossa vasta toiseksi suurin puolue.
Demareiden ja kokoomuksen välit viilenevät tunnusteluissa
Demarit eivät sulkeneet pois ajatusta kokoomuksesta hallituksessa, vaikka puolueessa tunnettiin laajasti sympatiaa punamultavaihtoehtoa kohtaan.
Puolueiden väliset tunnustelut lähtivät kuitenkin nihkeästi käyntiin. Kokoomus lähetti puoluesihteerivetoisiin neuvotteluihin talouspolitiikasta kansanedustajat Elina Lepomäen ja Matias Marttisen.
Tämä sai demarit tekemään kaksi johtopäätöstä.
Ensinnäkin kokoomus tulisi vetämään kovaa talouspoliittista linjaa, jolloin valtion uusista menoista ja veroista olisi niukasti varaa neuvotella. Tähän johtopäätökseen vaikutti Lepomäen profiili talousajattelijana.
Toiseksi demareissa ajateltiin yleisesti, ettei kokoomus ollut puheenjohtaja Petteri Orpon ja puoluesihteeri Janne Pesosen hallussa. SDP tulkitsi, että keskusta olisi vaalitappiostaan huolimatta Juha Sipilän puheenjohtajaeron jälkeen yhtenäisempi kuin kokoomus.
Tulkinnan taustalla oli kokoomuksen vaalitulos, jossa demariarvioiden mukaan tiukkaa talouspolitiikkaa vaativat kokoomusedustajat kohensivat asemiaan. SDP ei voinutkaan luottaa siihen, että se pystyisi toteuttamaan vaalilupauksensa kokoomuksen kanssa.
Antti Rinne oli luvannut muun muassa vappusatasen alle 1 400 euron eläkkeisiin.
SDP:ssä ratkaisu keskustan ja kokoomuksen välillä tehtiin kuitenkin vasta hallitustunnusteluiden loppumetreillä. Vielä tämän viikon maanantaina kokoomuslaiset kokivat keskustelevansa tosissaan hallitustunnustelija Antti Rinteen kanssa.
Kokoomuslaisten mielestä tiistai-aamuna SDP ei enää pyrkinyt ratkaisuun kiistellyissä talousasioissa. Kokoomuslaiset kokivat, että heidän tunnusteluissaan pelataan aikaa, koska keskusta ei ollut vielä varma ratkaisustaan.
Keskustan puoluevaltuusto ensin menossa oppositioon
Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Riihimäellä jännittyneessä tilanteessa huhtikuun lopussa. Puheenvuoroja oppositioon suuntaamisesta tai hallitukseen pyrkimisestä käytettiin molempiin suuntiin.
Keskustan puoluevaltuusto päätyi patistamaan vaalien voittajia muodostamaan hallitusta, vaikka sen kanta ei ollut yksiselitteinen. Hallitusovi jäikin kuuluisat viisi senttimetriä auki.
– Puoluevaltuuston mielestä kynnys hallitukseen osallistumiselle tässä tilanteessa on korkea. Keskustan osallistumisen ehtona on meille tärkeiden asioiden sisällyttäminen hallitusohjelmaan, luki keskustan puoluevaltuuston kannanotossa.
Puoluevaltuuston jäsenet olivat vielä ennen vappua kallellaan oppositioon. Ennen puoluevaltuuston kokousta julkistetussa Suomenmaan kyselyssä 75 prosenttia vastanneista valtuuston jäsenistä arvioi, että keskustan paikka on oppositiossa. Suomenmaan kyselyyn vastasi 74 puoluevaltuutettua 135:stä.
Mieli keskustassa alkaa muuttua vapun jälkeen
Eduskuntaryhmän kokouksien puheenvuoroista alkoi keskustassa muodostua käsitys, että enemmistö kansanedustajista kannattaa hallitukseen menemistä.
Ylen tietojen mukaan toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna voimasuhteet eduskuntaryhmässä olivat seuraavat: reilut kaksikymmentä edustajaa hallitusneuvottelujen puolesta, 4–6 edustajaa opposition puolesta.
Keskustan eduskuntaryhmässä on yhteensä 31 kansanedustajaa.
Ainakin keskustan lappilaisten kansanedustajien Katri Kulmunin ja Mikko Kärnän tulkittiin vastustavan hallitukseen menoa.
Hallitukseen menemistä ei kuitenkaan ratkaise pelkästään eduskuntaryhmä. Asiaan vaikuttaa myös puoluehallituksen ja -valtuuston kanta, joten niiden tuki hallitusaikeille oli tärkeää.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin kokouksessa Piippolassa Siikalatvalla lauantaina 4. toukokuuta suurin osa puheista oli jo hallitukseen menemiselle myönteisiä.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri on vaikutusvaltaisin keskustan piireistä.
Piirikokouksen jälkeen yksi keskustalainen punamulta-aktivisti soitteli Pohjois-Pohjanmaalle pari puhelua, varovasti kysellen ja ikään kuin ohjaten ajatuksia hallitusneuvotteluille suopeaksi.
Aktivisti lopetti soittelun, kun havaitsi, että kenttäväki tukee hallitusneuvotteluihin lähtöä.
SDP kaipaa varmuutta keskustasta
Vapun jälkeen SDP:ssä haluttiin saada varmuus keskustan mielipiteestä.
Ainakin seuraavia lukuja keskustan valtuuston mielialoista oli demarien tiedossa: Valtuuston jäsenistä 20 kannatti hallitukseen pyrkimistä joka tapauksessa. Valtuustosta 20 jäsentä vastusti hallitukseen menoa. Lisäksi 37 jäsentä oli valmis tukemaan hallitusneuvotteluihin osallistumista, jos SDP hyväksyisi keskustan kynnyskysymykset.
Keskustan puoluevaltuustossa on yhteensä 135 jäsentä, joten useamman kuin joka toisen kannan oletettiin olevan tiedossa.
Keskustasta kuitenkin kiistetään Ylelle, että puolueessa olisi järjestelmällisesti laskettu tai kartoitettu tiistaisen hallituskyselyn vastausten todennäköisyyksiä etukäteen.
SDP:n johdossa oli kuitenkin viimeistään tämän viikon tiistaiaamuna kirkastunut näkemys: Keskusta olisi etusijalla valinnaksi toiseksi suureksi hallituspuolueeksi. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP olisivat muut puolueet, jotka kutsuttaisiin neuvotteluihin.
Keskustan kannasta piti saada vielä lopullinen varmuus.
Keskustan eduskuntaryhmässä oli haluja hallitusneuvotteluihin. Puoluejohto päätti ratkaista hankalan tilanteen kysymällä kenttäväeltä, pitäisikö puolueen olla valmis hallitusneuvotteluihin.
Useilla keskustalaisilla oli jo aavistus, että kenttäväki tukisi hallitusneuvotteluihin osallistumista.
Keskusta lähetti hallituskyselyn puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän 177 jäsenelle tiistai-iltana kello 18.43.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli informoitu keskustan oletetuista voimasuhteista jo ennen virallista kyselyä. Rinne siis sai haluamaansa varmuutta, että keskusta saattaisi olla valmis lähtemään hallitusneuvotteluihin jo ennen tekemäänsä vetoomusta.
Tämä saattaa selittää paljon Rinteen lausuntoa A-studiolle keskiviikkona sen jälkeen, kun hallituspohja oli julkaistu.
– Matkan varrella alkoi vahvistua, mihin suuntaan pohja on kääntymässä. Ja loppujen lopuksi eilen illalla (tiistai-iltana) sain itsevarmuuden, mitä tulen esittämään.
Kokoomuksen Petteri Orpo nokittelikin SDP:tä ja keskustaa asiasta, kun keskustan Antti Kaikkonen kertoi varmistuneensa puolueen päätöksestä vasta keskiviikkona.
– Rinteelle asia oli selvä eilen illalla ja Antti Kaikkoselle tänään aamulla, Orpo sanoi A-studion keskustelussa.
Keskustan kyselyn tulokset valmistuivat keskiviikkoaamuna kello 9.00 jälkeen. Vastaajista 80 prosenttia kannatti vaihtoehtoa, että keskusta on valmis hallitusneuvotteluihin, jos puolueen kynnyskysymykset toteutuvat.
Keskustan kenttäväki oli nyt sitoutettu hallitusneuvotteluihin. Keskustan johto oli turvannut selustansa.
Juttua varten on kerätty tietoa hallitustunnustelujen aikana ja tehty taustahaastatteluja useiden eri puolueiden edustajien kanssa.