Hyppää sisältöön

Anni Kinnunen, 5, antoi tutkijoille hiustupsun ja pölynäytteen kotoa – laaja tutkimus selvittää kodin mikrobien vaikutusta allergioihin

Nyt halutaan tietää myös, miten mikrobialtistus syntymähetkellä vaikuttaa myöhempään terveyteen.

Äiti ja lapsi KuBiCo-tutkimuksessa.
Anni ja Sanna Kinnunen matkustivat tutkimuksiin Kuopioon Kiuruvedeltä yli sata kilometriä. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
Anna Ronkainen

Kiuruvetinen Anni Kinnunen on matkustanut vanhempiensa kanssa yli sata kilometriä ottaakseen osaa Kuopion yliopistollisen sairaalan KuBiCo-tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun).

Kesällä kuusi vuotta täyttävä Anni oli itse ilmaissut äidilleen halukkuutensa lähteä pitkän matkan päässä tehtäviin tutkimuksiin jännittävistä verikokeista huolimatta.

– Hyvin meni, kuittasi syksyllä esikoulun aloittava Anni tutkimusten jälkeen lyhyesti.

Jo vuosia sitten käynnistyneessä KuBiCo-tutkimuksessa selvitetään parhaillaan lapsen altistumista astmaan ja allergioihin kutsumalla satoja 5–6-vuotiaita seurantatutkimukseen. Nyt tutkitaan varhaisen mikrobialtistuksen vaikutuksia 5-vuotiaiden lasten terveyteen määrittämällä verikokeista allergista herkistymistä.

Samalla arvioidaan myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä mittaamalla lapsen veren rasva-arvot, verensokeri sekä määrittämällä lapsen painoindeksi ja kehonkoostumus. Psykologista kehitystä arvioidaan terveyskyselyjen avulla.

Äiti, Sanna Kinnunen, on ollut mukana mittavassa tutkimuksessa jo raskausajasta lähtien.

– Se oli selvää heti, kun tästä kerrottiin neuvolassa. On hyvä, kun tässä tutkitaan kaikenlaista, perustelee Kinnunen.

Hiusnäytettä otetaan KuBiCo-tutkimuksessa.
Tutkittavilta on otettu myös hiusnäyte. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Luvassa paljon lisätietoa kodin terveellisestä mikrobikoostumuksesta

Astman ja allergioiden syitä on tutkittu pitkään. Tutkimuksissa on jo löydetty viitteitä muun muassa siitä, että eri allergeeneille siedättyminen voi alkaa jo kohdussa (siirryt toiseen palveluun).

Myös äidin liian hyvä hygienia raskausaikana voi edistää allergioiden kehittymistä. Turun yliopistossa väitelleen Henna Kallionpään mukaan vaikuttaa siltä, että alttius länsimaissa lisääntyville immuunivälitteisille sairauksille voi olla seurausta mikrobialtistuksen puutteesta raskausaikana. Heikomman hygienian olosuhteissa elävillä lapsilla on vähemmän allergioita.

– Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa raskauteen ja synnytykseen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat vastasyntyneen mikrobiomiin suussa ja toisaalta siihen, miten se vaikuttaa lapsen myöhempään terveyteen, selittää KYSin lastentautien erikoislääkäri Katri Backman.

Pyrkimyksenä on selvittää, minkälainen tervettä kehitystä tukevan syntymänaikaisen mikrobialtistuksen tulisi olla.

Mikrobiomi alkaa kehittyä jo kohdussa ja lapsen syntyessä. Esimerkiksi alateitse ja sektiolla syntyneiden lasten mikrobiomi on erilainen.

Tutkimukseen osallistuvilta on myös kerätty kotipölynäytteitä ja vastasyntyneiltä on otettu mikrobinäyte suusta.

On myös monia pieniä asioita, kuten äidin raskaudenaikainen ruokavalio, joihin pystytään vaikuttamaan.

Katri Backman

Tavoitteena on löytää sellainen kotien mikrobikoostumus, joka suojaisi astmalta ja allergioilta myöhemmässä elämänvaiheessa. Backman uskoo, että tutkimuksessa pystytään löytämään paljon lisätietoa kodin terveellisestä mikrobikoostumuksesta.

– On myös monia pieniä asioita, kuten äidin raskaudenaikainen ruokavalio ja monet antibioottihoidot, joihin pystytään vaikuttamaan.

Tällä hetkellä tutkitaan juuri äidin raskaudenaikaisen ruokavalion vaikutuksia lapsen myöhempiin allergioihin, astmaan ja infektiosairastavuuteen.

Lastentautien erikoislääkäri Katri Backman
Lastentautien erikoislääkäri Katri Backman arvioi, että 5-vuotisseurannasta saadaan runsaasti tutkimusaineistoa jatkoa ajatellen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Perheet osallistuneet 5-vuotisseurantaan innokkaasti

Allergia ja astma ovat hyvin yleisiä. Ne koskettavat monia perheitä, ja sen vuoksi KuBiCo-tutkimukseen on saatu hyvin mukaan äitejä lapsineen, arvioi lastentautien erikoislääkäri Katri Backman.

– Tämä on merkittävä ponnistus yliopistonkin mittakaavassa, toteaa Backman.

5-vuotisseurannoissa on kevään aikana käynyt jo yli 200 lasta. Tutkimukset jatkuvat kesätauon jälkeen syksyllä. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden, kahden sisällä.

Kinnusen perheessäkin tutkittavat sairaudet ovat tuttuja.

– Toisella pojalla on astma ja allergioita. Olosuhteet meidän ympärillä ovat muuttuneet, joten se ja perintötekijät kiinnostavat, pohtii Sanna Kinnunen.

KuBiCo-tutkimuksessa on lähes seitsemän vuoden aikana ollut mukana jo noin 10 000 äitiä ja lasta Pohjois-Savon alueelta. Tutkimukseen osallistuu noin joka kolmas tai neljäs KYSissä synnyttänyt äiti.

Tutkimuksessa on tavoitteena selvittää muun muassa äidin raskauden aikaisen ravitsemuksen, elämäntapa- ja ympäristötekijöiden sekä perimän vaikutuksia syntyvän lapsen ja äidin terveydentilaan.

KuBiCo-tutkimus on jo tähän mennessä tuottanut paljon kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi raskausdiabeteksen on todettu altistavan synnytyksen jälkeisille masennusoireille (siirryt toiseen palveluun).

Tavoitteena on, että lapset olisivat mukana tutkimuksessa 18-vuotiaaksi saakka.

Lue lisää:

Äidin kahvinjuonti näkyy vastasyntyneen hiuksissa – 40 prosenttia odottavista äideistä saa liikaa kofeiinia

Tutkimus: Ennenaikainen syntymä ja yösyöttö heikentävät yksivuotiaan unta

Suosittelemme sinulle