Turvapaikanhakijoilla on monipuolista osaamista, mutta Suomen työmarkkinoille pääseminen on vaikeaa, selviää Suomen Punaisen Ristin teettämässä selvityksessä.
Turvapaikanhakijoiden osaamista on aiemmin kartoitettu hyvin vähän.
Tänään julkaistussa raportissa käy ilmi, että turvapaikanhakijoiden ensisijaisena toiveena on työllistyä, jotta he voisivat olla riippumattomia yhteiskunnan tuista ja elättää itsensä sekä perheensä.
Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin täysi-ikäisille turvapaikanhakijoille tehtyjä osaamiskartoituksia. Kartoituksia tehtiin Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa noin 2 000 turvapaikanhakijalle vuosina 2016–2018.
Osaamiskartoituksessa selvitetään turvapaikanhakijan koulutus, kielitaito, aikaisempi työkokemus sekä mahdolliset kouluttautumis- ja työllistymistoiveet. Näitä kartoitetaan, jotta voitaisiin edistää turvapaikanhakijan kotoutumista ja pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Osaamiskartoituksen avulla turvapaikanhakijoille on esimerkiksi onnistuttu järjestämään työelämään tutustumispaikkoja eli TET-paikkoja. Punaisen Ristin mukaan turvapaikanhakijat voivat luoda TET-jaksoilla työllistymiselle tärkeitä kontakteja valtaväestöön ja pääsevät tutustumaan eri aloihin.
Turvapaikanhakijat kaipaavat työtä
Selvityksessä kävi ilmi, että turvapaikanhakijat kaipaavat mielekästä tekemistä.
Itä-Suomen yliopiston projektitutkijan Tuula Joron mukaan turvapaikanhakijat tiedostavat oman heikon työmarkkina-asemansa. Hän kertoo monien turvapaikanhakijoiden vastanneen kartoituksessa, että “ihan mikä vain työ käy”.
– Turvapaikanhakijat pyrkivät löytämään työelämäämme ympäröivästä muurista aukkoja. Tarvittaisiin enemmän mahdollisuuksia kokeilla ja nähdä työelämää, jotta he ylipäänsä pystyisivät kuvittelemaan tulevaisuuden suuntaumista tässä uudessa yhteiskunnassa, Joro toteaa.
Punaisen Ristin osaamiskartoituksiin osallistuneista valtaosa, eli 86 prosenttia, oli miehiä. Yleisimmät lähtömaat olivat Irak, Afganistan ja Somalia.
Vastanneista yli puolet ilmoitti käyneensä vähintään kuusi vuotta perus- ja keskiasteen koulua. Noin neljäsosa ilmoitti käyneensä korkeakoulua ja hieman yli puolella heistä oli tutkinto.
Työkokemusta turvapaikanhakijamiehillä oli erityisesti rakennus- ja myyntitöistä sekä konepaja-, asennus- ja korjaustöistä. Naisilla kokemusta oli varsinkin palvelu- ja vaatetusaloilta ja kotitöistä.
Punainen Risti esittää huolensa 1. kesäkuuta voimaan astuvasta ulkomaalaislain muutoksesta. SPR:n mukaan lakimuutoksella ollaan kaventamassa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta.
Järjestön mielestä työnteko-oikeus pitäisi turvata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvapaikkaprosessia ja oikeuden tulisi säilyä koko prosessin ajan.
Tukea tulevaisuuden ammatin löytämiseen
Punainen Ristin suosittelee, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden osallistumismahdollisuuksia ja työelämään tutustumista tuettaisiin jo turvapaikkaprosessin aikana.
Järjestön mukaan esimerkiksi motivaatio oppia paikallista kieltä on suurimmillaan maahan tullessa.
Selvityksessä todetaan, että monet turvapaikanhakijat eivät ole tottuneet ajattelemaan työtä oman yksilöllisen identiteetin osana vaan ennemminkin oman itsen ja perheen elättämisen välineenä. Lähtömaassa ei välttämättä ole kouluttauduttu tiettyyn ammattiin, vaan töihin on menty sinne, missä töitä on ollut.
- Meillä on Suomessa vahva ammatti-identiteetti ja ajatus siitä, että se lähtee yksilön toiveesta ja taipumuksista. Turvapaikanhakijat eivät ole ehkä tottuneet ajattelemaan näin, vaan työelämään on vain ajauduttu, projektitutkija Tuula Joro sanoo.
Joron mielestä kotoutumisen asiantuntijan antama yksilöllinen ohjaus mahdollistaisi sen, että kotoutujat löytäisivät omaan osaamisensa ja toiveisiinsa pohjautuvia tulevaisuuden ammattitoiveita.
Osaamiskartoitusten tekemistä jatketaan Punaisen Ristin ylläpitämissä 20 vastaanottokeskuksessa. Jatkossa Maahanmuuttovirasto ryhtyy toteuttamaan kartoituksia kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa.