Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Ilmastoystävälliseen viljelyyn etsitään keinoja myös pohjalaistiloilla

Yhdeksän tilaa Etelä-Pohjanmaalta ja kolme tilaa Pohjanmaalta etsivät keinoja hiilidioksidin sitomiseksi peltojen maaperään.

Maanviljelijä kylvää vehnää.
Kuva: Kari Kosonen / Yle
Iina Thomsson
Avaa Yle-sovelluksessa

Kyseessä on Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteinen pilottiprojekti Carbon Action. Tarkoituksena on kehittää ja tutkia keinoja, joilla voidaan nopeuttaa hiilen sitomista maaperään. Peltojen hiilensidonnassa voi olla suuri potentiaali ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

Viisivuotisessa kokeiluhankkeessa hiilensidonnan parantamista testataan erilaisilla viljelykäytännöillä. Yksinkertaisuudessaan tällainen hiiliviljely tarkoittaa sitä, että pellot pyritään pitämään vihreänä mahdollisimman ison osan vuodesta. Mahdollisimman monipuolinen viljelykierto ruokkii maan mikrobikantaa, joka auttaa hiilensidonnassa ja pellon kasvukunnon parantamisessa.

Mukana sata tilaa

Projektissa on mukana sata vapaaehtoista viljelijää ympäri Suomea. Yksi heistä on laihialainen Naskalin tilan isäntä Perttu Perälä. Jokainen mukana oleva viljelijä on valinnut peltopinta-alaltaan lohkon, joka on jaettu koe- ja verrokkialaan. Perälä on lohkaissut viljelysmaastaan neljän hehtaarin alueen, jolla koeviljelyä toteutetaan. Verrokkialalla hän kasvattaan ohraa, kuten ennenkin. Koelohkolla kasvaa ohran lisäksi raiheinää.

– Ajatuksena on, että raiheinä, joka on kylvetty ohran sekaan, saa kasvaa hiljalleen sen alapuolella. Kun ohra puidaan, raiheinän pitäisi lähteä kovaan kasvuun. Se saisi kasvaa mahdollisimman pitkään, ehkä jopa kevääseen asti, kunnes kylvän seuraavan satokasvin, Perälä kertoo.

Naskalin tilan isäntä Perrtu Perälä.
Naskalin tilan isäntä Perttu Perälä. Kuva: Tuomo Rintamaa/Yle

Molemmin puolin lohkoa on otettu kolme maanäytettä, joiden hiilipitoisuus on mitattu tarkasti. Seuraavan kerran vastaavat maanäytteet otetaan viiden vuoden kuluttua tismalleen samoista paikoista, ja verrataan, kuinka paljon enemmän koeala on sitonut hiiltä.

Taloudellista hyötyä

Perälä kertoo hiiliviljelyn tuottavan myös taloudellista hyötyä viljelijälle.

– Haluamme tuottaa mahdollisimman paljon myytävää satoa. Kun hiiltä pystytään sitomaan mahdollisimman paljon maaperään, saadaan lisättyä myös maan multavuutta, joka parantaa pellon viljelyominaisuuksia kaikin puolin. Samalla säästetään ostopanoksissakin, kuten lannoitteissa.

Nuori viljelijä on varautunut myös mahdollisiin epäonnistumisiin, mutta odotukset kokeilun suhteen ovat kovat. Tulevaisuudessa Perälän peltomaalla voi olla merkittävä osuus maapallon hiilinieluna.

– Jos pystyisimme sitomaan koko maapallon peltomaahan neljä promillea enemmän hiiltä, saisimme sillä sidottua kaiken hiilidioksidin, jonka tällä hetkellä päästämme ilmakehään. Tällä tavoin saisimme aikalailla pysäytettyä ilmastonmuutoksen etenemisen.

Lue myös:

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos

Suosittelemme