Urjalassa possut ovat päässeet tänä keväänä nauttimaan ulkoilmasta. Juha ja Henna Paija tekivät sukutilalla suunnanmuutoksen ja rakensivat uuden sikalan, missä noin kuudellasadalla sialla on halutessaan mahdollisuus ulkoilla. Paijat kutsuvat pihattopossujaan nimellä hyvinvointipossu.
Ulkoilun vaikutukset näkyvät muun muassa niin, että sopu ja saparot säilyvät.
– Se näkyy eläinten hyvinvoinnissa. Se näkyy yleensä niin, että ei ole mitään häiriökäyttäytymistä. Eläimen kasvunopeuskin on hyvä, vaikka pihatossa saadaan paljon liikuntaa, Juha Paija kertoo.
Pihatto valmistui viime vuoden puolella, mutta ulkoilu on päässyt vauhtiin vasta tänä keväänä.
– Possu on utelias eläin. Vähän aikaa se kesti, mutta kyllä ne pikkuhiljaa uskaltautuivat. Heti kun lämpötila meni plussan puolelle, alkoi ulkoilukin kiinnostaa.
Luomupossuja vain 4 000
Vaikka possuilla on hyvät tilat sikalassa ja mahdollisuus ulkoiluun, ei Paijan sikalan asukit vielä täytä luomustandardeja. Eikä siihen Urjalassa pyritäkään.
MTK:n sika-asiantuntija Marjukka Mannisen mukaan Paijan possupihatto on ainutlaatuinen. Suomessa on kaikkiaan noin 1,1 miljoona lihasikaa, joista ulkoilevia luomupossuja vain reilut 4 000.
– Tarvittaisiin 200 hehtaaria lisää peltoa ja vuorokauteen 48 tuntia. Ihan täysi mahdottomuus, Juha Paija kommentoi.
– Ja tuotteiden hinta kolminkertaiseksi sen jälkeen, Henna Paija naurahtaa.
Eläinten hyvinvointi on Paijalla kuitenkin kantava ajatus. Viime vuoden lopulla Paijat nappasivat Suomen eläinlääkäriliitolta hyvinvointipalkinnon.
Palkinnon tärkeys on kirkastunut toden teolla vasta jälkeenpäin.
– Meidän alalla se on parasta mitä voi saada, Henna Paija sanoo.
Afrikkalainen sikarutto pidetään loitolla aidoilla
Vapaa ulkoilu on sioille turvallisuusriski. Afrikkalainen sikarutto lopettaisi Paijan tilalla kaiken toiminnan, joten pihatot ovat turvallisen matkan päästä muista. Tauti pidetään loitolla mm. tupla-aitauksilla, jottei villisika pääse pihattopossujen kanssa kärsäkontaktiin.
– Täällä ulkoillaan hallituissa olosuhteissa. Tautiriski pystytään tässä minimoimaan, possut ovat katoksen alla aitojen takana. Yleisö ei pääse suoraan aidan viereen, Henna Paija sanoo.
Ihmiset ovat isompi riski sikaruton kannalta.
– Toivottavasti kukaan ei tuo lihaa ulkomailta omin päin, Henna Paija toivoo.
Villisikoja ei ole Urjalan sikalan tienoilla näkynyt. Peuroja ja kauriita välillä poikkeaa pellon laidalla.
Sikalalla ei Suomessa rikastu
Sianlihan tuotanto on laskenut Suomessa vuodesta toiseen, koska tuotannon kannattavuus on huono. Suomessa tuotetun sianlihan määrä on laskenut jo useampana peräkkäisenä vuonna.
Suomi ei ole MTK:n Marjukka Mannisen mukaan enää omavarainen sianlihan suhteen. Possunlihaa tuodaan etenkin Saksasta ja Puolasta.
Urjalassa sijoitus uusiin tuotantotiloihin näyttää kuitenkin kannattaneen.
– Kyllähän se kova taloudellinen ja henkinen ponnistus oli. Käytännössä joutui lähtemään nollatasosta, ihan suunnittelusta lähtien. Suomesta ei hirveästi referenssiä löytynyt. mistä olisi pääsisi katsomaan mallia. Täytyi hakea mallia ulkomailta, Paijat sanovat.
Pihaton rakentaminen ei suoraan näy tilipussissa. Tulonjako ei tilallisten mielestä lihantuotannossa toteudu.
– Iso osa kuluttajista on vielä sitä mieltä, että possu on possua ja se ei saa maksaa mitään.
Lue myös:
Sianlihantuottajien huoli afrikkalaisesta sikarutosta syvenee – villisikakantaa halutaan pienentää