Kuopiossa on saatu lisää todisteita siitä, että Kuopion Väinölänniemen puistoalueella todella elää liito-orava. Tällä viikolla eläimestä on saatu muutamia yleisöhavaintoja. Havainnot on tehty aikaisemmin kevään aikana.
Kuopion kaupungin työntekijät löysivät ensimmäiset liito-oravan papanat Väinölänniemeltä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Tämän jälkeen huomattiin, että eläin on myös varastoinut lehtipuiden norkkoja talvivarastoksi linnunpönttöön.
– Löytö oli yllätys, mutta kun tarkemmin alkoi miettiä, se ei ihmetyttänyt. Täällä on kaikki, mitä liito-orava tarvitsee, sanoo projektikoordinaattori Maaret Väänänen Kuopion kaupungin Liito-orava-LIFE-hankkeesta (siirryt toiseen palveluun).
Väinöläniemellä on liito-oravalle riittävästi lehtipuita ruokailuun sekä sopivia suoja- ja pesäpaikkoja, kuten isoja kuusia. Alueelta löytyy myös hyviä kolopuita ja pönttöjä.
Liito-orava tarvitsee myös hyvät kulkuyhteydet. Liidon onnistumiseksi puuston on oltava vähintään kymmenen metriä korkeaa.
Papanoiden perusteella ei pystytä sanomaan, kuinka monta liito-oravaa alueella on. Väinölänniemeltä ei myöskään ole löydetty yhtään liito-oravan pesää. Pesiminen on epätodennäköistä, koska puistossa on niin vähän suuria kuusia.
– Mutta puu puulta puita ei ole tutkittu, Väänänen kertoo.
Liito-oravan pesäpaikaksi voi kelvata myös puunkolo tai pönttö. Pesä voi siis olla muuallakin kuin isoissa kuusissa.
Liito-oravia varten on hiljattain perustettu suojelualue Kuopion Maaningalle.
Liito-orava sietää myös rockia
Liito-oravan läsnäolo ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule vaikuttamaan ihmisen toimintaan Väinölänniemellä.
Liito-orava sietää Väinölänniemellä järjestettävän jokakesäisen Kuopiorock-festivaalinkin.
– Festari aiheuttaa sille hetkellistä stressiä, mutta orava pääsee myös siirtymään helposti pois alueelta.
Liito-oravahavaintojen määrä riippuu myös siitä, tuleeko Väinölänniemelle nyt havaitun ensimmäisen yksilön jälkeen uusia yksilöitä.
"Liito-orava ei kerjää kuten tavalliset oravat"
Liito-orava on lyhytikäinen laji, joka elää keskimäärin 2–3 vuotta. Eläin ei ota kontaktia ihmiseen.
– Se ei tule kerjäämään kuten tavalliset oravat, Väänänen kertoo.
Nähdessään ihmisen liito-orava ei välttämättä pakene heti paikalta. Parhaiten oravan havaitsee iltahämärällä.
– Kannattaa rauhassa kävellä vaikka Peräniemelle päin ja katsella puiden runkoja. Luottaa tuuriinsa, Maaret Väänänen vinkkaa.
Ihmiskorvin kuultavaa ääntä liito-oravasta ei lähde.
Liito-orava on monen mielestä ristiriitainen eläin. Se johtuu todennäköisesti siitä, että liito-oravan kohdalla taloudellinen intressi ja lajin suojelu ovat toisinaan vastakkain. Muun muassa tätä vastakkainasettelua EU-tasoinen liito-oravahanke pyrkii hälventämään.
– Kun liito-orava havaitaan jossain, on aina olemassa pelko siitä, aiheuttaako suojelu taloudellisia menetyksiä.