EU:n ympäristötuki luomueläintiloille on hyvää tukea myös linnuille, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Muista maatalouden ympäristötukimuodoista ei juurikaan havaittu olevan apua maatalousympäristöjen huvenneille lintukannoille.
Ympäristötukien mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle on selvitetty harvoin. Tehokkuuden selvittäminen on tärkeää, jotta verovaroin maksetuilla toimilla voidaan parantaa monimuotoisuutta mahdollisimman kustannustehokkaasti, sanoo Helsingin yliopiston ekologi ja evoluutiobiologi Iryna Herzon.
Ympäristötukimuotoja on paljon. Tutkimukseen valittiin yhdeksän, joista asiantuntija-arvioiden perusteella pääteltiin ehkä olevan hyötyä linnuille.
Tutkittujen alueiden joukossa olivat muun muassa luonnonhoitopellot, suojavyöhykkeet sekä pellot, jotka saavat tukea talviaikaisen kasvipeitteisyyden perusteella tai maisemanhoidollisista syistä. Luomutiloista tutkittiin erikseen eläin- ja viljatilat.
Ainoastaan luomueläintiloilla ympäristötuen merkitys linnuille oli tilastollisesti merkittävä. Niillä vaikutus oli toisaalta niin selvä, että se yllätti Herzonin.
Tuloksissa ei ollut kyse vain koealueista, vaan koko maan kattava laaja tutkimus perustui Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimiin linnustolaskentoihin.
Luomueläintilojen lisäksi lintukannaltaan vahvoiksi osoittautuivat vain peltojen ulkopuoliset nurmialueet, muun muassa rantaniityt. Ne ovat kuin entisiä perinnebiotooppeja, mutta vain murto-osa on tuen piirissä, Herzon kertoo.
Tuetuilla perinnebiotooppialueilla vaikutusta sen sijaan ei havaittu. Ehkä ne ovat liian pieniä, Herzon arvelee. Kaikista elinympäristötyypeistä nimenomaan perinnepellot ovat uhanalaisimpia, vielä huonommassa jamassa kuin metsät ja suot.
Peltosirkku -99 %, räystäspääsky -85 %, haarapääsky -65 %, kiuru -50 %, kottarainen -50 %. Synkkiä lukuja Suomen lintukantojen muutoksista sitten 1980-luvun alun.
Maalaistalojen pihoilla perinteisesti suihkineet haara- ja räystäspääskyt kuuluvat Suomessa nykyisin uhanalaisiin lajeihin. Hyönteissyöjinä ne ovat toisaalta lajeja, jotka hyötyvät eniten luomueläintiloista, tutkimus osoittaa.
Valtaosalla luomueläintiloista karja pääsee laiduntamaan. Monirakenteinen kasvillisuus, karja ja lanta tekevät laidunmaista mieluisia monille hyönteisille. Pääskyille, kottaraisille ja muille hyönteissyöjille se tietää ruokaa.
Luomutuotannossa ei myöskään käytetä tuholaisaineita.
– Ne ovat nykyisin niin tehokkaita, että ne aidosti tuhoavat hyönteisiä. Ympäri maailmaa hyönteiskannat ovat romahtaneet. Englannista ja Saksasta on siitä hyviä tutkimuksia, vaikka Suomesta ei lainkaan, Herzon kertoo.
Viljelijät surevat lintujen katoamista
Iryna Herzon on tutkinut aiemmin sitä, miten kiinnostuneita suomalaiset ja virolaiset viljelijät ovat ympäröivän luonnon monimuotoisuudesta. Moni viljelijä on halukas ylläpitämään sitä ja suhtautuu myönteisesti juuri lintuihin, hän kertoo.
– Niistä on heille vähän haittaa. Vain jotkin lajit eivät ole tervetulleita.
Kun viljelijöiltä kysyttiin, millaisten lajien katoaminen maatilalta olisi henkilökohtainen menetys, erityisesti suomalaisviljelijät luettelivat juuri lintuja.
– Kottarainen, pääskyt, töyhtöhyyppä – lajeja, jotka ovat selvästi taantuneet yhden sukupolven aikana. Heidän lapsuudessaan niitä oli, enää ei. Se on koettu henkilökohtaisena menetyksenä, Herzon kertoo tuosta tutkimuksestaan.
Herzon ymmärtää viljelijöiden ongelmia. Suomessa maatalous on vaikeaa ja viljelijät ovat tiukoilla, hän sanoo. Lihan kuluttajille hänellä on toive: syökää luomulihaa.
– Nyt puhutaan paljon siitä, ettei lihan kulutus ole ympäristön kannalta kestävää. Olen samaa mieltä. Kulutusta pitää leikata todella paljon. Mutta toisaalta on lihaa ja lihaa. Meidän aineistomme osoittaa, että linnuista huolestuneiden kannattaa valita luomulihaa.
Tutkimus on julkaistu kaikille avoimessa PLOS ONE -tiedesarjassa. Herzonin mukaan mahdollinen tuleva tutkimusaihe voisi olla, onnistuuko lintujen pesiminen maatiloilla.
Lue myös:
Kevään pörriäiset ovat elämän merkki – pölyttäjähyönteisten kato on iso uhka