Paimion parantolan neljänteen kerrokseen paistaa aurinko.
Viisi yläkouluikäistä tyttöä ja heidän äitinsä näyttävät keskittyneiltä. Kukin äiti ja tytär työskentee oman pöytänsä ääressä ja maalaa pöytien kokoisille papereille. Joku käyttää sivellintä, joku sormiaan.
Käynnissä on MLL:n Lasten ja nuorten kuntoutussäätiön Tyttö olet helmi! -ryhmän toinen tapaaminen. Ensimmäisellä kerralla tytöt ja äidit retkeilivät päivän metsässä, nyt vuorossa on taideterapeuttista toimintaa.
Tavoitteena on parantaa tyttöjen ja äitien välistä suhdetta ja sitä kautta puuttua tyttöjen alkaviin mielenterveysoireisiin.
– Tavoitteenamme on, että kun tuemme äidin ja tyttären välistä suhdetta, tytön oireilu ei pahenisi ja hän pärjäisi paremmin äidin tuella, sanoo psykologi ja hankepäällikkö Niina Hakala.
Tyttären ja äidin välisen suhteen rooli on murrosiässä merkittävä.
– Äiti on tärkeä samaistumisen kohde. Toisaalta murrosiässä tyttö alkaa irtautua äidistä, jolloin äidin tuen rooli muuttuu, mutta myös korostuu, Hakala sanoo.
Apua tyttöjen kasvavaan mielialaoireiluun
Turun yliopistossa viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan nuorten mielenterveysoireilu vähenee, mutta tyttöjen masennus- ja ahdistusoireet lisääntyvät. Sen on huomannut myös Niina Hakala.
– Ahdistusoireet ovat todella yleisiä. Tytöillä on eri asteisia masennusongelmia ja monin eri tavoin ilmenevää ahdistusta. Iso osa toiminnassa mukana olevista tytöistä on kiusattuja ja kokee yksinäisyyttä. Kaveripiirin ongelmat tai sen puute ovat tosi tavallisia, Hakala sanoo.
MLL:n Tyttö olet helmi! -toimintaan osallistuvilta ei vaadita diagnoosia. Riittää, että on huoli asiasta. Osallistuvat tytöt ovatkin sellaisia, joille ei välttämättä muuten olisi tarjolla apua. Erikoissairaanhoidin piiriin he eivät vielä kuulu, mutta jotain apua pitäisi saada.
Maksuttomaan toimintaan ovat oikeutettuja yhteistyökuntien yläkoululaiset. Mukana ovat Salo, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Sauvo, Turun Puropellon koulu ja Turun tyttöjen talo.
"Läheisyys on parantunut"
Tyttö olet helmi! -toimintaan osallistuu tällä hetkellä 18 tyttöä. Yksi heistä on 13-vuotias lietolainen Essi Tanninen, joka päätyi mukaan koulupsykologin suosituksesta.
– Essi oireili murrosikää aika vahvasti. Meillä on iso perhe, eikä äidin aikaa ollut antaa niin paljon kuin Essi olisi tarvinnut sillä hetkellä. Täällä hän saa jakamatonta äidin aikaa ja pääsemme tekemään asioita yhdessä, mikä lähentää meitä, Essin äiti Elli-Noora Hirvensalo sanoo.
Myös Essi itse on tyytyväinen. Hän kertoo tunnistaneensa joistain kavereistaan samoja piirteitä ja arvelee, että moni muukin hänen ikäisensä tyttö voisi hyötyä vastaavasta toiminnasta.
– Olen huomannut, että meidän läheisyytemme on tullut paljon paremmaksi. Me osaamme kommunikoida paljon paremmin ja ymmärrämme toisiamme paljon paremmin, Essi Tanninen sanoo.
Ryhmätapaamisten lisäksi toiminnassa hyödynnetään VIG-videoavusteista vuorovaikutteista ohjausta. Siinä kuvataan pieni videopätkä tytön ja äidin yhteisestä tekemisestä, minkä jälkeen video katsotaan yhdessä. Videolta poimitaan tyttären ja äidin jakamia hetkiä, joita sitten analysoidaan yhdessä.
– Videolta näkee sen pienen kohtaamisen, jota normaalissa arjessa ei huomaa. Sen jälkeen niihin on arjessakin kiinnittänyt huomiota ja tajunnut, kuinka paljon niitä oikeasti tulee, Elli-Noora Hirvensalo sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama toiminta jatkuu vuoden 2021 loppuun. Syksyllä alkavat uudet ryhmät, joissa on vielä reilusti tilaa.
Lue lisää:
Psykiatriset sairaanhoitajat aloittivat työnsä Turun kouluissa – ongelmiin halutaan puuttua nopeasti