Peltojen ja asutuksen ympäröimä Alavudenjärvi oli kasvanut vuosien mittaan jo osittain umpeen. Kunnostustyöt aloitettiin vajaat kaksi vuotta sitten, jotta järvi ei rehevöityisi enempää. Projektipäällikkö Timo Rintalan mukaan järvi ei ollut vielä kriittisessä tilassa, mutta "puolikunnossa".
– Tarvittiin nopeita toimenpiteitä, että säilytetään se, missä kunnossa se nyt vielä on. Ettei se kasva umpeen ja rehevöidy.
Järven rehevöitymisen estämiseksi on rakennettu muun muassa Pahajoen kosteikko, jota pääsee katsomaan juuri avattua luontopolkua pitkin.
Kaksi kosteikkoa on valmiina, kolme suunnitteilla ja toimenpidesuositusten mukaan niitä pitäisi rakentaa vielä kymmeniä. Kosteikko kerää talteen muun muassa pelloilta valuvia kiintoaineita ja ravinteita, joita ei haluta pääsevän järveen. Alavuden hanke on mittava.
Työn tulokset näkyvät jo
Suunnittelubiologi Juha Siekkisen mukaan peltojen ja metsien ojitusvedet tuovat järveen jatkuvasti kiintoaineita ja ravinteita, ja valuma-alue on suuri.
Kosteikkoja onkin rakennettu viime vuosina aiempaa enemmän järvien läheisyyteen ja metsätalousalueille.
– Monesti tekijänä voi olla järven kalastus- tai osakaskunta. Mökkiläiset saattavat innostua oman järven kunnossapidosta, kun he näkevät järven muutoksen pitkällä ajalla, Siekkinen kertoo.
Alavudenjärven rantoja on siistitty, särkikalaa on nostettu järvestä pois jo tuhansia kiloja ja heinää niitetty. Myös virkistyskäyttöön on satsattu paljon. Järven kunnostustoimenpiteet jatkuvat edelleen - suojavyöhykkeet pyritään huomioimaan paremmin ja järvialueen syyskylvöjen siirtämistä kevääseen harkitaan.
– Ei me varmaan koskaan päästä riittäviin toimenpiteisiin, mutta pala ja asia kerrallaan, Timo Rintala toteaa.
