Asuinpaikan vaihtaminen voi viedä elämässä eteenpäin, mutta uudelle paikkakunnalle sopeutuminen ei välttämättä ole helppoa – se voi jopa ahdistaa.
Kysyimme lukijoilta, millaisia kokemuksia ja tunteita asuinpaikkakunnan vaihtaminen on aiheuttanut. Vastauksia tuli satoja, ja osa niistä on merkitty juttuun kursiivilla.
Osalle vastanneista uuteen kaupunkiin kotiutuminen ei ollut tuottanut ongelmia, mutta useat kertoivat kokeneensa muun muassa yksinäisyyttä ja sopeutumisvaikeuksia. Joistakin muutto oli tuntunut hyvinkin raskaalta.
"Kaupungin hälinä ja lenkillä käyminen ihmisten keskellä ahdisti, kun luonnon rauhaan ja omaan tilaan lapsuudenkodin maisemissa oli tottunut."
"En minä tätä kotikaupungiksi edelleenkään koe ja ajatus siitä, että jään tänne loppuiäkseni ahdistaa ja pelottaa."
Joustava identiteetti suojaa muutoksessa
Sopeutumisen haasteisiin voi vaikuttaa omalla asenteella ja joustavuudella. Ihminen joutuu muuttamaan omaa identiteettiään, mikäli aikoo sopeutua uuteen ympäristöön.
– Muutostilanteessa joutuu aika tyhjän päälle, jos ei ole valmis joustamaan omasta ajatusmaailmastaan, psykologi Elina Marttinen kertoo.
Marttisen mukaan kaikki muutosvaiheet elämässä tarjoavat mahdollisuuden itsensä etsimiseen ja identiteetin löytämiseen. Näissä tilanteissa joustava identiteetti suojaa ongelmilta.
Joustaminen voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kaupunkiin muuttaessaan jää murehtimaan luonnon puutetta, vaan löytää tapoja arvostaa luontoa kaupungissa.
Moni Ylen verkkosivuille vastannut koki luonnon tärkeäksi asiaksi elämässään. Useille kuitenkin riitti, kunhan luontoon pääsee esimerkiksi julkisella liikenteellä. Tällä tavalla kaupunkilainenkin voi hyötyä suomalaisesta luonnosta.
"Ilman luonnon läheisyyttä ja omaa rauhaa en kokisi olevani onnellinen. Liiallinen rakennettu ympäristö, melu ja hektisyys kaupungeissa alkaisi pidemmän päälle ahdistaa."
"En olisi enää valmis muuttamaan pikkukaupunkiin, koska olen päässyt sellaisesta jo kerran pois. Pikkukaupunkien ilmapiiri on lähes poikkeuksetta ahdistava."
Osa vastaajista kaipasi rauhallista ympäristöä, mutta toisia maaseutu tai pikkukaupunki ahdisti. Marttisen mukaan kotiutumista vaikeuttaa, jos maalta muuttanut ei ole valmis näkemään itseään kaupunkilaisena tai toisin päin.
Muuttoon sopeutuminen vei osalle vastanneista useamman vuoden, mutta lopulta uudet toimintatavat, harrastukset ja ystävät sitoivat uuteen ympäristöön. Myös Marttisen mukaan ympärille kannattaa kerätä ihmisiä, jotka jakavat samat elämänarvot.
"Helsinki tuntui pari ekaa vuotta ihan liian ruuhkaiselta, kiireiseltä ja töykeältä. Se oli kamalaa. Sitten opin miten kannattaa toimia, eikä enää tunnu siltä."
"Ottaa hetkensä päästä aivan tuntemattomaan kaupunkiin sisään ja saada tuttavuuksia. Pelotti alussa se, että jäädäänkö kaksin ympäristöön, mutta jo vuodessa olemme saaneet uusia tuttuja ympärille."
Työ ei yksin määrittele asuinpaikkaa
Ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka valmis on muuttamaan, ja missä haluaa asua. Toisille ainut vaihtoehto on kotiseudulle jääminen, kun taas osa häipyy isoon kaupunkiin tai ulkomaille heti kun mahdollista. Eroavaisuudet tulivat esiin Ylen keräämissä vastauksissa.
"Tarvitsen elämää, tapahtumia ja ihmisiä ja dynaamisuutta ympärilleni."
"Rakastan omaa rauhaa, hiljaisuutta ja luontoa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja pidän siitä, että kaikki tuntevat kaikki."
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan tutkimukset osoittavat, että suurimmalla osalla ihmisistä jonkinlainen tuttuuden tunne tai sidos vaikuttaa paljon asuinpaikan valintaan.
– Kaikista selvin tekijä liittyy henkilökohtaisiin verkostoihin. Usein tykätään jäädä alueelle, joka tunnetaan. Esimerkiksi paikkaan jossa on syntynyt, käynyt koulunsa tai jossa on verkostoja ja tuttuja, Vaattovaara sanoo.
Sama ilmiö näkyi myös Ylelle tulleissa vastauksissa. Eräälle vastaajalle pelkkä työpaikka ei ollut riittävä syy asettua opiskelupaikkakunnalle.
"Muutin kaupunkiin opiskelemaan, mutta en ole saanut yhtäkään ystävää opintojen tai töiden kautta. Minulla olisi töitä tarjolla nykyisellä asuinpaikallani, mutta harkitsen vakavasti muuttoa, koska koen itseni hyvin yksinäiseksi."
Työn perässä muutetaan ympäri Suomea, mutta se ei ole ainut tekijä, joka saa ihmisen jäämään tai lähtemään. Erityisesti parisuhteessa tai perheen kanssa elävä joutuu ottamaan useita asioita huomioon.
– Jos ihmisillä olisi mahdollisuus valita, on hyvin todennäköistä, että perinteiset arvot kuten luonnonläheisyys, rauhallisuus, turvallisuus ja viihtyisyys nousisivat esiin, Vaattovaara toteaa.
Työpaikat keskittyvät Suomessa yhä enemmän isoihin kaupunkeihin. Samanaikaisesti on yhä vähemmän niitä ihmisiä, jotka ovat syntyneet tai asuneet jossain muualla kuin kaupunkiseuduilla.
Nämä tekijät ovat Vaattovaaran mukaan syynä sille, että kaupungit ovat tuttuja niin monille, ja siksi he asuvat kaupungeissa.
Monet asiat muuttuvat, mutta ydinminä ei
Elämänmuutos laittaa usein miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Muuttaminen ei ole pelkkää uuteen tottumista, vaan myös vanhasta luopumista, kuten eräs vastaaja kertoi.
"Opiskelupaikkakunnalle Helsinkiin jäivät runsas kulttuuritarjonta ja kaverit. Niitä nyt kaipaan, mutta onhan lapsiperheen arki muutenkin erilaista kuin opiskeluaika."
Negatiiviset näkemykset asuinympäristöistä ovat yksilöllisiä ja liittyvät yleensä ihmisen omiin odotuksiin. Muuton jälkeen syntyvä kriisi voi johtua myös siitä, ettei muutto pohjautunut omille haluille ja odotuksille.
Tällöin voi kohdata identiteettikriisin. Muuttamisen yhteydessä onkin tärkeää miettiä, mitkä ovat asioita, joita haluaa itsessään ja elämässään säilyttää. Tärkeää on myös sen tunnistaminen, mihin on elämässään tyytymätön.
Eräälle vastaajalle paljastui vasta maalle muuttamisen jälkeen se, mikä lopulta oli hänelle tärkeää.
"Olen asunut useissa kaupungeissa eri puolilla Suomea, mutta vasta maaseudulle muuttaessa tajusin, mikä merkitys itselle sopivalla ympäristöllä ja luonnon läheisyydellä on omalle hyvinvoinnille."
Psykologi Elina Marttisen mukaan tyytyväisyys omaan elämään voi laskea, mikäli kriisi jää päälle ja elämän suunta on hukassa. Tilanne voi altistaa jopa mielenterveysongelmille ja uupumiselle.
Marttisen mukaan paikkakunnan vaihtaminen voi auttaa, jos nykyisellä paikkakunnalla on hukassa eikä näe tulevaisuutta.
– Ei voi kuitenkaan ajatella, että muuttaminen ratkaisee asiat, vaan se pitää ajatella tarjoutuvana mahdollisuutena, Marttinen kertoo
Mikä sitten lopulta on sellaista mitä itsessä ei kannata väkisin muuttaa? Marttisen mukaan ne ovat niitä asioita, mistä tunnistaa itsensä vuodesta toiseen, kaikissa eri paikoissa ja elämäntilanteissa.
– Joku voi kiteyttää sen esimerkiksi omaan etunimeensä, Marttinen tiivistää.
Onko sinulla ollut vaikeuksia kotiutua asuinpaikkakunnallesi? Voit jakaa kokemuksesi jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.
Lue seuraavaksi: