Pohjois-Ruotsissa Tornion-Muonionjoen vesistöalueella sijaitseva Kaunisvaaran kaivos pumppaa rikastushiekkaa tulvivalle suolle. Kaivosyhtiön edustajat kiistävät ympäristön pilaamisen. Yhtiö myös kielsi Ylen kuvaamisen alueella perustellen kieltoa liikesalaisuudella.
Rikastushiekka uhkaa levitä suon kautta lähivesistöihin, jotka ovat suorassa yhteydessä Tornion-Muonionjoen vesistöön. Jokialue on merkittävin Itämeren lohen lisääntymisalue.
Paikalliset ihmiset huolestuivat asiasta ja saimme heiltä lukuisia yhteydenottoja.
Tulvaongelma tuli ilmi sen jälkeen, kun yhtiö oli tehnyt poikkeamailmoituksen Norrbottenin lääninhallitukselle. Ilmoituksen mukaan lumen sulamisvesi oli noussut yhdessä kohtaa yli huoltotien kaivoksen jätealueen länsipuolella.
Kaivoksen johtajan Åsa Allanin mukaan mitään tulvaongelmaa ei ole: hänen mukaansa poikkeama oli harmiton, eikä vahingoittanut ympäristöä. Tien penkka oli heti korotettu ja ongelma sillä ratkaistu.
Jätealueen ulkopuolelle ei Allanin mukaan aiheudu pilaantumista.
Kaivosyhtiö päästi vieraaksi, mutta kielsi kuvaamisen
Pyysimme kaivosyhtiöltä mahdollisuutta kuvata jätealuetta. Kaivosjohtaja Allan siirsi pyyntömme kaivoksen tiedottajalle Helena Sjöholmille. Sjöholm yritti siirtää kuvausta kiireisiin vedoten, vaikka toivoimme pääsevämme paikalle mahdollisimman pian. Ihmisten epäilyt koskivat kevättulvaa, joka laskee päivä päivältä.
Väännön jälkeen Sjöholm viestitti, että kuvaus ehkä lopultakin onnistuu, joten matkustimme kuvaaja Jarmo Honkasen kanssa Pajalaan.
Pääsimme jätealueelle kaivosyhtiön minibussilla perjantaina toukokuun 17. päivänä. Sjöholmin seurana ja kuljettajana oli kaivosyhtiön teknisen puolen asiantuntija. Mies pysytteli melkein vaiti tunnin kestäneen visiitin ajan.
Juuri ennen lähtöä kuvausajelulle hermostuneen oloinen Sjöholm selittää, että kuvaaminen olisikin sallittua vain tietyissä paikoissa.
Olen käynyt Kaunisvaaran kaivoksella useita kertoja tekemässä uutisjuttuja vuosien 2013–2018 aikana. Oletin että menisimme jätealueen kaakkoiskulmaan kuten olin sähköpostilla pyytänyt. Olimme kuvanneet siellä vuoden 2018 kesällä kaivosjohtaja Allanin opastamana vapaasti. Tuolloin mukana oli myös Lapin Kansan toimittaja ja kuvaaja.
Nyt kävi toisin. Meille ei näytetty lainkaan suurta jätealuetta ja sen kaakkoiskulmassa olevia pieniä selkeytys- ja varastovesialtaita.
Tiedottaja vie meidät huoltotielle jätealueen länsireunaan. Hänen mukaansa tämä on juuri se paikka, josta vesi meni yli tien. Kaivosyhtiön poikkeamailmoituksen kartta vahvistaa saman asian myöhemmin.
Paikalta ei näy kuin pieni kulma jätealueen nurkkaa. Edes sitä emme saa kuvata. Saamme kuvata vain vastakkaiseen suuntaan soiseen pöheikköön päin. Siellä tulvalammikoissa kirmaavat kiimaiset heinäsorsat.
Noin kaksi kilometriä halkaisijaltaan oleva jätealue vesialtaineen oli Kaunis Iron Ab:ssä päätetty pitää jostain syystä piilossa katseilta.
Yhtiö: "Haluamme suojata liikesalaisuutemme"
Yhtiön tiedottaja Helena Sjöholm kiisti ykskantaan epäilyt, että tulva juoksuttaisi rikastushiekkajätettä luontoon ja aiheuttaisi mahdollisesti pilaantumista.
– Ei, se ei pidä paikkansa. Olemme vain tehneet lääninhallituksen ilmoituksen sulamisvedestä juuri kuten pitää, Sjöholm vakuuttaa.
Myös kysymykseen miksi emme saa nähdä ja kuvata suuren jätealtaan aluetta on vastaus valmiina. Se on yllättävä:
– Kuten muukin teollisuus, haluamme suojata liikesalaisuutemme ja ennen kaikkea antaa henkilökunnalle työrauhan, perustelee Sjöholm.
Yhtiön perustelu liikesalaisuudella ei ole uskottava. Jätealuetta ei ole aidattu mitenkään. Kuka tahansa ihminen tai eläin voi mennä sinne. Alueelle vievällä tiellä on hento portti.
Ilmakuvat vahvistivat epäilyt
Koska kaivosyhtiö ei näyttänyt yleisössä ja myös viranomaisissa epäilyksiä herättänyttä jätealuettaan, toteutimme varasuunnitelman.
Kaivoksen laaja jätealue sijaitsee runsaat kaksi kilometriä itään kaivoksen tuotantolaitoksilta. Rikastushiekkajäte pumpataan rikastamolta jätealueelle maan pinnalla olevia putkia pitkin.
Kaivoksen tuotantoalueen ja jätealueen välistä menee yleinen tie numero 99. Ajoimme hyvän matkaa sitä pitkin pohjoiseen, kohti Aareavaaran kylää.
Sjöholm oli aiemmin varoitellut meitä siitä, että kaivosalueen lähistöllä on pari päivää sitten nähty karhu. Siitä huolimatta kävelimme tieltä metsään kaivosalueen ulkopuolella suunnistaen jätealueen pohjoispuolelle.
Pysyimme visusti kaivosalueen ulkopuolella. Sieltä kuvasimme jätealtaan ilmasta. Ilmakuvat selittivät miksi kaivosyhtiö halusi estää jätealueen näkemisen ja kuvaamisen. Ne myös tukivat kansalaisten epäilyjä tulvan vaikutuksesta.
Kuvissa näkyy kuinka vetinen, löysä rikastushiekkamassa leviää suolle ja kasvavien puiden joukkoon. Jätettä kuljettaa alueella lilluva kevättulva. Jätealuetta kiertävän tien pinta ei ole paikoin kovin paljon korkeammalla kuin suossa oleva vesi.
Vasta pohjoisesta näkee, että jäte todella johdetaan hyllyvälle suolle. Olen käynyt vuosikymmenten aikana useilla kaivosten jätealueilla. Mitään vastaavaa en ole aiemmin nähnyt. Näky oli ikävä.
Jätealueen vedet virtaavat Tornionjoen Natura 2000 -vesistöön
Kaivoksen jätealue on Tapulivuoma-niminen vetinen suoalue, joka viettää kohti Muonionjokilaaksoa. Alueen virtavedet laskevat Muonionjokeen ja edelleen Tornionjokeen. Vain parin kilometrin päässä jätealueen alapuolella Aareajoki yhtyy Kaunisjokeen, joka laskee Muonionjokeen.
Vesistö on merkittävin Itämeressä vaeltavan merilohen lisääntymisalue.
Norrbottenin lääninhallituksen ympäristönsuojeluosasto insinöörin David Berggårdin mukaan prosessivesistä ei ole välitöntä myrkytysvaaraa. Pitkän ajan kuluessa alhaisetkin metallipitoisuudet voivat lääninhallituksen näkemyksen mukaan olla haitallisia ympäristölle.
Kaivos laskee jätevetensä selkeytysaltaasta myös luvalla putkea pitkin Muonionjokeen, joka on Natura 2000 -alueena suojellun Tornionjoen suurin sivujoki.
Kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen muiden muassa lyijyn, nikkelin ja uraanin pitoisuudet jätevesiputken alapuolella Muonionjoessa nousivat hiuksenhienosti. Pitoisuudet ovat Kaunis Iron Ab:n mukaan merkityksettömiä ja kaukana mistään kielletyistä määristä.
Luvat kahden uuden avolouhoksen avaamiseen haussa
Kaunisvaaran kaivoksen toimintaa nyt pyörittävä Kaunis Iron Ab hakee parhaillaan lupaa kahden uuden avolouhoksen avaamiselle. Niistä louhittava malmi on happoa muodostavaa ja rikastus tulee tapahtumaan vaahdottamalla. Siihen tarvitaan suuret määrät kemikaaleja. Samalla myös jätealue ollaan laajentamassa kaksi kertaa nykyistä suuremmaksi.
Suomi tulee osallistumaan laajennuksen lupamenettelyyn. Espoon sopimuksen mukaan Suomella on oikeus Ruotsin kanssa yhteisen Tornionjoen vesistön vaikutusalueen valtiona antaa lausuntoja kaivoshankkeen vaikutuksista.
Uusi kaivos sai aloittaa vanhalla luvalla
Kaunisvaaran jätealtaan riskeistä ovat varoittaneet vuosia Ruotsin luonnonsuojeluvirasto Naturvårdsverket ja kaivosta valvova Norrbottenin lääninhallitus. Siitä huolimatta uusi kaivosyhtiö Kaunis Iron Ab sai aloittaa kesällä 2018 uuden tuotannon vanhalla, konkurssin tehneen kaivosyhtiö Northlandin saamalla ympäristöluvalla.
Kaunisvaaran kaivoksen ympäristölupa myönnettiin vuonna 2010. Jo alkuaan puutteellisena pidetyn ympäristöluvan myönsi Suomen ja Ruotsin rajajokikomissio vain vähän ennen kuin se menetti lupaviranomaisen asemansa ja siitä tuli lausunnonantaja. Lupatoimivalta siirtyi Ruotsin viranomaisille.
Ruotsin luonnonsuojeluvirasto Naturvårdsverket vastusti ankarasti uuden yhtiön aloituslupaa. Vastustus kaikui kuuroille korville.
Kaivoksen aloituksen vanhalla ympäristöluvalla salli Ruotsin ympäristötuomioistuin Mark- och miljödomstolen Uumajassa. Tuomioistuimen varsinaista päätöstä luonnonsuojeluviraston valituksesta on odotettu kohta vuosi.
Luonnonsuojeluvirasto pitää riskinä muun muassa kaivoksen jätealueen sijaintia suolla ja vesistöjen vieressä. Metallien ja rikastushiekan pääsy tulvien takia vesistöön on riski.
Avolouhos pudotti pohjavesiä 16 metriä
Northlandilla oli Suomen puolella Kolarissa sisarhanke Hannukainen. Sitä ajaa nyt uusi suomalainen yhtiö Hannukainen Mining Oy. Kovasti kiistellyn hankkeen lupapäätöstä on odoteltu vuosia eikä ole mitään takeita että asia ratkeaa tänäkään vuonna. Vastustusta herättää etenkin päästöriski Tornionjoen vesistöön.
Kaunisvaaran ensimmäinen ympäristöyllätys koettiin, kun avolouhos pudotti pohjaveden pinnan 16 metriä.
Romahdus tapahtui Kokkovuoman suoalueella sijaitsevan Tapuliksi nimetyn avolouhoksen seurauksena ja täytenä yllätyksenä. Yhtiön ja sen konsulttien laskelmissa pohjaveden romahdusta ei osattu ennakoida lainkaan.
Paikallisten mukaan suoalue oli ennen porojen kesälaidunta. Pohjaveden seurauksena alueen sanotaan kuivuvan ja alkavan kasvaa mäntyä.
Myös Suomen puolen Hannukaisen kaivoksella on pelätty olevan samanlainen vaikutus pohjavesiin.
Tulvavesi on jätealueella joka vuosi
Norrbottenin lääninhallituksen ympäristönsuojeluosaston ympäristöinsinööri David Berggård on valvonut Kaunisvaaran kaivoksen jäteallasta alusta alkaen vuodesta 2012. Berggårdin mukaan tulvavesi on jätealueella joka vuosi. Myös silloin kun kaivos seisoi konkurssissa lähes neljä vuotta.
Vuoden 2018 lopulla lääninhallitus teki tarkastuksen jätealueella ja huomautti yhtiötä useista puutteista ja laiminlyönneistä. Yhtiö on kiistänyt moitteet ja ilmoittaa toimivansa lupien ja lakien mukaan. Asian käsittely lääninhallituksessa on kesken.
Berggårdin mukaan kaivosyhtiö pumppaa jätealtaaseen liian löysää rikastushiekkaa, joka leviää pitkin suota ja metsää. Hänen mukaansa Ylen ottama ilmakuva näyttää kuinka kaivosyhtiö läjittää rikastusjätettä. Hienojakoinen hiekka leviää veden viemänä suolle ja puiden keskelle.
Lääninhallituksen mukaan jätealuetta kiertävä pato ei vastaa rajajokikomission vuonna 2010 antaman kiistellyn ympäristöluvan vaatimuksia. Lääninhallituksen mukaan yhtiö ei ole myöskään hakenut hyväksyntää jätealuetta kiertävälle padolle ja jätealtaan kaakkoiskulmalla olevat vesialtaat eivät ole vaatimusten mukaiset.
Kaunisvaaran kaivoksen nousu, tuho ja jälleensyntyminen
Kohuttu Kaunisvaaran rautakaivos Ruotsin Pajalassa aloitti vuonna 2012. Hanke on juuriltaan samankaltainen aluepoliittinen työllisyys- ja suhdannekaivos kuin Suomen Talvivaara. Molemmat ovat silloisen Pohjoismaissa kukoistaneen kaivosbuumin satoa.
Poliittiset paineet kaivoksen perustamiselle olivat kovat Pohjois-Ruotsin Pajalassa. Väen poismuutosta huolimatta korkea työttömyys oli ongelma.
Kaunisvaaran rautaesiintymä oli ollut liian laiha kelvatakseen valtion kaivosjätti LKAB:lle. Vuosituhannen alun Pohjoismaisen kaivosinnostuksen huumassa perustettiin Kaunisvaaraa varten uusi yhtiö Northland Resources.
Northlandin kaivos ehti toimia vain kaksi vuotta (2012–2014) ennen yhtiön konkurssia. Kaivoksen kaatoi huono kannattavuus. Vararikko oli heikon raudan hinnan ja arvioitua suurempien tuotanto- ja kuljetuskustannusten seurausta.
Konkurssi tuli monille pajalalaisille kalliiksi
Northlandin konkurssia on sanottu Ruotsin historian suurimmaksi. Kaivos oli maksanut miljardi euroa. Yhtiöllä oli vain velkaa. Käyttöpääoma alkoi loppua jo ensimmäisenä toimintavuotena.
Northland, jonka hanketta poliitikot innolla edistivät, houkutteli sijoittajiksi suuren joukon tavallisia kansalaisia. Moni pajalalainen hävisi rahansa. Osa osti osakkeita pankkilainalla ja on jäänyt niistä velkaa.
Kaunisvaaran kaivos seisoi lähes neljä vuotta konkurssipesän hallinnassa. Norrbottenin poliitikot yrittivät sysätä sen LKAB:n hoteisiin ilman tulosta. Lopulta kaivos rikastamoineen myytiin halvalla.
Ostajana oli ABCDE Ab -niminen ruotsalaisten teollisuusmiljonäärien omistama yhtiö. He perustivat nykyisen kaivosyhtiön Kaunis Iron Ab:n. Uudella kaivosyhtiöllä on laajan poliittisen kokemuksen ja suhdeverkoston vahvistamat hartiat.
Ex-demariministeri ja ex-kunnanjohtaja uuden yhtiön peräsimessä
Kaunis Iron Ab:n hallituksen puheenjohtajana on moninkertainen sosiaalidemokraattien ministeri Anders Sundström. Sanomalehti Expressenin mukaan Sundströmin lempinimi on Röda Baronen, Punainen Paroni.
Kaivoshanketta on luonnehdittu Ruotsissa Sundströmin paluuksi sen jälkeen kun hän joutui eroamaan Swedbankin hallituksen johdosta vuonna 2016.
Kaunis Ironin Ab:n kaivosjohtaja Åsa Allan sanoi kesällä 2018 tuotannon käynnistyttyä Yle uutisille, että kannattavuus perustuu juuri siihen, että kaivos saatiin halvalla.
Kaunis Iron Ab:n kaivosjohtajaksi Allan valittiin Pajalan kunnanjohtajan tehtävästä. Kunnanjohtajaksi hänet oli valittu konkurssin tehneen Northlandin geologin ja suunnittelupäällikön tehtävästä.
Koulutukseltaan Allan on geologi ja väitellyt vuonna tohtoriksi rauta-, kupari-ja kultamalmien synnyn yhteyksistä vuonna 2007.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Aiheesta voi keskustella klo 22 asti.
Lue myös:
Tornionjoen trilleri: Kaivos vai lohi?
Luonnonvarakeskus ei puolla Hannukaisen kaivosta – kuparipäästöt voisivat jopa tappaa lohia
Ruotsissa Pajalan konkurssikaivosta valmistellaan tuotantoon kesällä