Kouvolan Kuusankoskella sijaitseville kaikille neljälle entiselle voimalinjapylväälle tehdään uusi paalutus.
Yle kertoi jo aiemmin tällä viikolla, että yhdeltä pylväältä puuttuivat perustukset. Tuolloin paalutus aiottiin tehdä vain hotelli Sommelon pihalla olevalle pylväälle.
Paalutuksen tarve tuli esille pylväille tehdystä maaperätutkimuksesta. Aiemmin uutisoitiin, että yksi pylväistä voi kaatua, jos pylvään kohdalle sattuu syöksyvirtaus tai trombi. Maaperätutkimuksessa todettiin, että myös kolmen muun pylvään vanhat puiset perustukset ovat kuluneet vuosien saatossa liian heikoiksi.
Pylväät on rakennettu 1940-luvun lopulla ja ne ovat vuosikymmeniä olleet olennainen osa Kuusankoskea ja sen teollisuushistoriaa. Ne myös edustavat omalla tavallaan suomalaista betonirakentamisen historiaa.
Yksi pylväs painaa 90 tonnia ja on 30 metriä korkea.
Neljä teräspaalua
Suunnittelukide-insinööritoimiston aluepäällikkö Jussi Kurhisen mukaankaatumisriski on myös kolmella muulla pylväällä, jos paalutuksia ei uusita.
– Riski kaatumiselle on kuitenkin pieni, Kurhinen sanoo.
Kaikkien neljän pylvään perustuksia vahvistetaan neljällä teräspaalulla.
– Paalujen päälle on tarkoitus valaa betoninen levennys pylvään juureen.
Perustukset eivät ole pylväiden ainoa ongelma. Myös niiden betonin lujuus on herättänyt huolta. Betonia on rapissut erityisesti korkealla olevista vaakaorsista.
Insinööritoimisto on tällä viikolla tehnyt jokaiselle pylväälle betonin laatumittauksia. Näytepalojen kuntoa on testattu muun muassa vetolujuustestillä. Betonitestien tuloksien odotetaan tulevan ensi viikolla.
Testituloksia odotellaan
Betonipylväät omistaa Kouvolan kaupunki. Vielä vuonna 2010 pylväitä oli kymmenen, mutta kuusi niistä on sittemmin purettu.
Kaupunki aikoo ottaa neljän säilytetyn pylvään säilyttämispäätöksen uudestaan käsittelyyn, jos pylväissä käytetty betoni osoittautuu huonokuntoiseksi.
– Tässä vaiheessa emme voi muuta kuin odottaa testien tulosta, Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Tapani Vuorentausta kertoo.
Betonipylväät tarvitsevat asiantuntija Jussi Kurhisen mukaan huoltoa samalla tavalla kuin vaikkapa betonielementtitalo, joissa betoni rapisee vuosien kuluessa.
Yhden betonipylvään täyskorjaaminen maksaisi arviolta noin 62 000 euroa.