– Luuranko tulee kylään, eikä kukaan pysty nukkumaan! Luuranko tulee ja PELOTTAA TEITÄ! Ja te joudutte HELVETTIIN!
Pertti Kurikan nimipäivät -yhtye pisti pillit pussiin muutama vuosi sitten, kun kitaristi Pertti Kurikka täytti 60 ja halusi eläkkeelle.
Sen sijaan Kurikan demoninen alter ego, runoilija, performanssiesiintyjä ja kuvataiteilija Kalevi Helvetti on erittäin kiireinen kummitus.
Helvetin tie menestykseen alkoi vuonna 2011 kasetille kerrotuista kauhujutuista. Ne myytiin pian loppuun.
Sittemmin juttuja ja piirroksia on koottu kirjaksi, Helvetti on kiertänyt pitkin maata esiintymässä festivaaleilla ja klubeilla, sekä suunnitellut skeittilaudan (siirryt toiseen palveluun). Hänen töitään on ollut Mäntän kuvataideviikoilla ja Vantaan Artsin Suomi 101-näyttelyssä.
Nyt Kalevi Helvetti on erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden etuja valvovan asiantuntijaverkosto Kettukin (siirryt toiseen palveluun) vuoden taiteilija, jolla on meneillään jo toinen yksityisnäyttely.
"Verta turpiin!"
New Yorkin rutto on esillä syyskuun puoliväliin asti helsinkiläisessä galleria-sekotavarakauppa Pertin Valinnassa (siirryt toiseen palveluun), jossa Kalevi Helvetti pelottelee Ylen valokuvaajaa kadotuksella.
– Helvetissä on 1800 astetta ja helvetissä polttaa ihmisen pahasti!
Ennen kuvaussessiota tarvitaan kuitenkin vielä muodonmuutos. Manageri Kalle Pajamaa roiskii Kurikan kasvoille punaista kasvomaalia ja mustaa nenänalusen kuulemma kunnianosoituksena Uuno Turhapurolle.
– Verta turpiin ja turpi irti, Kurikka komentaa.
Asun viimeistelee silinterihattu ja satiiniviitta. Sitten hahmo on valmis.
– Olen mä Kurikan Pertti, mutta mua kutsutaan Kalevi Helvetiksi, koska Kalevi Helvetti -näytös on sellanen kauhee tarina. Siinä kerrotaan, mitä helvetissä tapahtuu.
Bändi telakalta studioon
New Yorkin ruton piirroksissa on käärmeitä, sähkötuoleja ja pääkalloja. Hurjia juttuja, öisiä kauhuja.
Artisti ei halua liikaa selitellä tammikuisella esiintymismatkalla Outsider Art Fair NYC (siirryt toiseen palveluun)-messuilla syntyneitä teoksiaan. Matkan muistelukaan ei pahemmin miestä kiinnosta, vaikka vierailu New Yorkiin olikin pitkäaikainen haave.
– Oli se kiva paikka. Tuli nää piirustuksen aiheet, mitkä kertoo Kalevi Helvetti -juttuja. Mä en haluu enempää kertoo, mutta tässä on nämä, mitä on taululle piirretty, sanoo Helvetti, ja huiskii gallerian seinää kohti.
Ja miksi muistella vanhoja, kun tulossa on kaikkea uutta? Pertti’s Choice Pop up -galleria vie miehen teokset seuraavaksi Pariisiin, Lontooseen ja Brysseliin.
Kalevi Helvetin performanssi valloittaa maailmaa myös osana kuusi suomalaista outsider-taiteilijaa esittelevää, virtuaalista Inside Outside Finland -teosta.
Kotimaassa Helvetti pitää Pahin pelkoni -työpajoja suomalaisilla työpaikoilla ja kouluissa. Kampanjan teema on "Ihminen on hyvä asia" (siirryt toiseen palveluun). Tulossa on myös elokuva ja osallistuminen Objekti (siirryt toiseen palveluun)-näyttelyyn Espoossa.
Kaiken muun lisäksi pitää vielä kerran palata Pertti Kurikan Nimipäiviin.
Amerikkalaisfanien vaatimuksesta bändi tekee parhaillaan englanninkielistä levyä newyorkilaiselle Demented Punk Recodsille. Siihen tosin liittyy pari ehtoa: yhtään keikkaa ei tehdä, eikä soittajia vaadita samaan aikaan studioon.
Muuten tulee tappelua.
Ja tässä on tosiaan ihan muita kiireitä.
Rinnakkaiset taidemaailmat
Kurikka-Helvetti ei ole ainoa suomalainen outsider-taiteilija, joka on puskenut marginaalista suuremman yleisön suosioon. Hän ei myöskään ole ainoa, joka tarvitsee siihen erityistä tukea.
Kehitysvammaisten, autismin kirjolla olevien ihmisten, tai esimerkiksi laaja-alaisesti oppimishäiriöisten taitelijoiden edestä paukahtaa jo varhain kiinni monta ovea.
Lapsena pääsy kuvataidekouluihin voi osoittautua käytännössä mahdottomaksi, eivätkä toisen tai korkean asteen taideopinnot ole sen saavutettavampia. Verkostot muihin taiteilijoihin puuttuvat, kun ei ole käyty samoja kouluja. Sen seurauksena myös vertaisarvioihin perustuvat apurahajärjestelmät ovat saavuttamattomissa. Taiteilijajärjestöt eivät myöskään välttämättä tunnusta erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa.
Perinteisen taidemaailman verkostojen ulkopuolisuus tarkoittaa usein ulkopuolisuutta myös mahdollisuuksista saada omaa taidetta esille. Kettukin toiminnanjohtaja Päivi Lilja lisää rinnakkaisen taidemaailman puutelistaan residenssitoiminnan ja ammatillisen jatkokoulutuksen.
– Harvoilla meidän taiteilijoillamme on esimerkiksi omia portfolioita netissä. Siihen auttaisi taiteilijamatrikkeli, jonka avulla kuraattorit löytäisivät tämän taiteen paremmin.
Aamulla heräsin reippaana ylös. Aamiaisen jälkeen piirsin ruttoja. Menimme Empire State Buildingin yläkertaan. Katsoimme ihanan kaunista Amerikan kaupunkia. Jos astuu ulkona ruttoon, ei ole kivaa että tulee näppylöitä.
Kalevi Helvetti New Yorkissa 18.1.2019
Etiikka työn ytimessä
Haastattelu keskeytyy Pertin Valinnan takahuoneesta kuuluvaan kolisteluun. Pieni lounasporukka alkaa kerääntyä lihapullavatien äärelle. Uteliaimmat tulevat tutkimaan kuvaajan kameraa.
Paikalle paukahtaa ruokailemaan myös Pertti Kurikan entinen bändikaveri Kari Aalto, joka puuhaa parhaillaan reggae-levyä. Aalto haluaa halata kaikkia, ja muistuttaa jokaista moneen kertaan lähestyvistä syntymäpäivistään.
Sitten päästään jatkamaan.
Päivi Lilja huomauttaa, että viime vuosina erityistaidetoiminnassa ja muussa outsider-taiteessa on saavutettu suoranainen läpimurto.
Se on vuosikymmenien työn tulosta.
– Tuetuilla taidestudioilla on kolmenkymmenen vuoden historia Suomessa. Meillä alkaa olla taiteilijoita, joilla on jo pitkä ura takana. Se näkyy lukuisina museonäyttelyinä, joissa erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat rinta rinnan “tavan taiteilijoiden” kanssa. Raaka työ alkaa tuottaa tulosta.
Keskeinen väline outsider-taiteen kasvavaan suosioon on ollut toimiva, valtakunnallinen verkosto, joka edistää erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden asiaa. Se herättää maailmalla jopa lievää kateutta, kuvailee Lilja.
–Sen verkoston voimalla me oikeastaan olemme tässä pisteessä, jossa voidaan puhua suoranaisesta läpimurrosta erityistaidetoiminnan kentällä.
Verkosto-osaamisen lisäksi löytyy toinenkin vientituote.
Erityistaidetoiminta tapahtuu pääsääntöisesti kulttuurialan ja sosiaalityön välisessä risteyksessä, kuten työ- ja päivätoiminnan taidepajoissa. Kentällä tulee vastaan runsaasti eettisiä kysymyksiä lähtien taiteen teemoista siihen, kuka maksaa kenelle ja mitä.
Suomessa eettisessä pohdinnassa ollaan poikkeuksellisen pitkällä, ja nyt Kettukin laatimaa opasta (siirryt toiseen palveluun) (pdf) käännetään englanniksi.
– Yksi ydinkysymys esimerkiksi on se, että onko aina pakko onnistua? Mikä on epäonnistumista, ja kuka sen määrittelee? Mietimme jatkuvasti sitä, kuka valtaa käyttää, ja päättääkö joku toisen puolesta. Onneksi näiden kysymysten kanssa ei tarvitse olla yksin, kun on kollegiaalisen tuen verkosto.
Pertin Valinta luo lisää mahdollisuuksia
Vuosi sitten kehitysvammaisia tukevan Lyhty ry:n (siirryt toiseen palveluun) tiloissa toimiva Pertin Valinta avasi ovensa, ja otti osan visuaalisesta välitystoiminnasta hoitaakseen. Kettukin ja muiden järjestöjen oli haastavaa omin voimin vastata kasvavaan kysyntään, etenkään kansainvälisiin pyyntöihin.
Galleria-kaupan taustalta löytyy yhteiskunnallinen yritys Daatso, jonka tuotto ohjataan erityisryhmien työllistämiseen. Lisäksi mukana on parikymmentä järjestökumppania ja yhteistyötahoa. Toimintaan on saatu tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
– Tällä paikalla on suuri merkitys, koska me emme mitenkään pysty vastaamaan kaikkiin toiveisiin. Mahdollisuus myydä taidetta lisääntyy Pertin Valinnan myötä, ja tekee taiteen polun saavutettavammaksi. Mahdollisuus ammattitaiteilijuuteen kasvaa, kuvailee Lilja.
Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon, mutta nyt outsider-taiteen edunvalvonta on juuttumassa pullonkaulaan. Sen vuoksi uudelta hallitukselta toivotaan kolmen miljoonan euron rahoitusta järjestöjen ja eri ministeriöiden hallinnonalojen yhteiseen kehittämisohjelmaan.
Kyse on ihmisoikeuksista, huomauttaa Päivi Lilja.
– Jokaisella ihmisellä on kulttuuriset oikeudet. Se ei tarkoita vain sitä, että voi käydä museoissa, vaan sitä, että saa olla myös mukana luomassa yhteistä kulttuuria.
"Jos ei pysty tekeen, on hyvä pyytää auttamaan"
Ihmisellä on oikeus myös ruokaan.
Pertti Kurikka haluaa tänään Kinaporin palvelukeskukseen syömään. Taiteilija on vähän huolissaan siitä, ehtivätkö ne siellä kerätä ruuat pois.
On aika lopettaa haastattelu ja huuhdella Kalevi Helvetti tältä erää lavuaariin. Manageri Pajamaa saattelee nälkäisen kummittelijan naamapesulle.
Pertti Kurikka kiittelee apua, jota Pajamaalta saa – tässä ja kaikessa muussa, missä sattuu tarvitsemaan. Ilman sitä apua ei olisi ollut Nimipäiviä, eikä Kalevi Helvettiä.
– Jos ei pysty tekeen, niin on hyvä pyytää Kalle auttamaan ja apuun tässä tilanteessa, kun tarvii apua.
Kalevi Helvetin kotisivu (siirryt toiseen palveluun)
Kalevi Helvetti soittaa urkuja New Yorkin Notre Dame -kirkossa (siirryt toiseen palveluun)